Politiikka VS Tiede - Ylikalastusta Itämerellä

Ihmiskunnan jatkuvuuden kannattaminen tuntuu entistä vaikeammalta. Yle kertoo ympäristöjärjestö WWF:n päivittämästä Kalaoppaasta. Itämerellä turskakanta on pienentynyt entisestään, koska sitä ryöstökalastetaan. Tai poliittisesti korrektimmalla termillä, kalastuskiintiöt on asettu isommaksi kuin kannan toipuminen edellyttää. Eli ylikalastetaan. Vieläkin. Kaikkien tunnettujen virheiden jälkeen.

”Turskan tippuminen WWF:n Kalaoppaan niin sanotulle punaiselle listalle on todella valitettava asia, mutta toisaalta kalastuksen säätely- ja hoitotoimien epäonnistuminen ei jätä vaihtoehtoja. WWF suosittelee toistaiseksi välttämään kaikkea Itämerestä pyydettyä turskaa, kunnes turskakannat ja niiden kalastus saadaan taas kestävämmälle tasolle.”

Se mitä näille kalakannoille tapahtuu on kuluttajien vastuulla. Ankerias on sukupuuton partaalla verrattuna 70-luvun kantoihinsa. Ja siitä huolimatta sitä kalastetaan. Ehkä sen takia, ettei sen loppumista tarvitse enää huolehtia, kun laji on kuollut sukupuuttoon?

Sama järjetön meno on jatkunut pitkään Euroopassa ja Suomessa. Kalastuskiintiöt päätetään poliittisilla päätöksillä. Eikä kalakantoja mittaavien ja kantojen määrien muuttumiseen perehtyneiden tietoihin. Kiintiöillä halutaan taata kalateollisuuden pyöriminen. Toissijainen huolenaihe on se riittääkö meressä kalastettavia kaloja seuraavaksi vuodeksi. Seurauksena on KERTA. TOISENSA. JÄLKEEN. kalakantojen romahdus. Kalasaaliiden haihtuessa olemattomiin lähdetään vaan pidemmälle kalaan. Kunnes tulee vastaan jo naapurimaiden kalastusalueet. Sitten valitetaan kalastusammatin kannattamattomuutta, kun byrokraatit estävät kiintiöillään kalastajia tekemästään työtään. Nämä valittajat ovat toki pelkästään niitä tyhmiä kalastajia. Fiksut kalastajat ymmärtävät kannattavan kalastuksen periaatteet.

Onneksi tilanne on saanut pieniä valon pilkahduksia. Verrattuna moneen muuhun Euroopan kalastusalueeseen Pohjanmeri on onneksi vielä hyvässä kunnossa. Ja Euroopan kalastusalueet on saatu säännöstelyllä toipumaan parempaan kuntoon. Vielä vuonna 2009 76:sta kalakannoista vain viisi oli kestävän kalastuksen kohteena. Nykyään tuo määrä on noussut 53 kalakantaan. Joten kalakantoja pystytään pelastamaan. Kunhan sille löytyy poliittista tahtoa ja päätös järkevästä kalastamisesta tehdään ennen kalakannan katoamista.

Jos näet kalastuskiintiöiden suurentamista kannattavan poliitikon, niin muistathan kansanedustajien olevan rauhoitettu laji Suomessa. Heitä on vain 200 kappaletta jäljellä ja eliniänodote on pelkästään neljä vuotta. Luonnosta löydettyä kansanedustajaa ei kannata lähestyä, vaan suosittelen soittamaan koulutetun riistanvalvojan paikalle.