Suomen hallitus VS GMO

Jostain oudosta syystä olen aina olettanut, että Suomessa ei kauheasti haittaa jos ministeriksi pääsee homeopaatti, dynaamisen luomuviljelyn kannattaja tai avaruusolioiden vierailuista huolestunut ministeri. Tai Sipilä. Virkamieskoneisten koulutettu väki kyllä osaa ja kykenee silittämään oudoimmat rypyt pois tulevista lakiesityksistä.

Sattuipa (en paljasta mitä kautta) eteeni tänään Valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvoston tuore paperi. Sen otsikko kertoo mistä on kyse:

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi  muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta

Eli virkavalta on pohtimassa millaisilla lakipykälillä Suomessa voitaisiin kieltää ja rajoittaa muuntogeenisten lajikkeiden viljelyä kotimaisissa pelloissa ja kasvihuoneissa. Suomen hallituksen esitysluonnoksessa on raamit GMO:n viljelyn rajoittamiselle.

Miksi Suomi tarvitsee tuollaisia lakeja? Eikö täällä ollakaan tiedemyönteisiä ja tasokkaan tutkimustuloksen ystäviä?

Arviointineuvosto ottaa kantaa siihen millaisia vaikutuksia tuollaisilla mahdollisilla rajoituksilla tai kielloilla olisi. Esitysluonnos on aina muutosten ja täydennysten tarpeessa tällaisissa projekteissa. Onneksi neuvosto näyttäisi olevan hyvin perilla asioista.

 Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa korostuvat tämänhetkiset muuntogeenisten organismien viljelymahdollisuudet Suomessa. Olosuhteiden muuttuessa mahdolliset rajoitukset ja kiellot voivat muodostua elintarvikesektorin kannalta jopa  kielteisiksi. Tulisi harkita, tarvitaanko esitysluonnoksen rajoituksiin ja kieltoihin lisää joustavuutta, jos joudutaankin tekemään päinvastaisia päätöksiä muuntogeenisten organismien käyttöönotosta.

Lisäksi neuvosto on ajantasalla GMO-tutkimuksen tuloksista ja geenimuunneltujen viljojen käytöstä tuolla isossa maailmassa. Siihen on syynsä miksi maanviljelijät ostavat GM-lajikkeita.

Arviointineuvosto  pitää  myönteisenä, että  esitysluonnoksessa  on  viitattu  Luken  esiselvitykseen muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn tämänhetkisistä  vaikutuksista sekä  tuotu esiin  erottelukustannukset. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan käsitellä muuntogeenisten lajikkeiden pidemmän aikavälin hyötyjä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan muuntogeeniset lajikkeet ovat parantaneet satoja ja viljelyn tuottavuutta. 3 On  mahdollista, että näin kävisi myös Suomessa uusien lajikkeiden myötä. Viljelyrajoitteet ja -kiellot saattavat heikentää viljelijöiden asemaa verrattuna niihin viljelijöihin, jotka  voivat hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia.  Esitysluonnoksessa tulisi konkretisoida paremmin erottelukustannuksia esimerkiksi tyypillisen viljelytapauksen avulla.

Taloudelliset vaikutukset kuluttajille otetaan myös huomioon. Muualla maailmassa valmistetaan ja käytetään muuntogeenistä ravintoa. Seuraamuksena on tiettyjen tuotteiden hintojen nousu. Pelkästään sen takia, että ne eivät ole muuntogeenisiä tuotteita.

Tällä on vaikutusta myös EU-maiden kuluttajille, koska elintarvikeketjussa käytetään EU:n ulkopuolisista maista saatavia välituotteita kuten muuntogeenistä soijaa.  Jos halutaan käyttää ei-muuntogeenisiä välituotteita, nousevat näiden välituotteiden hinnat todennäköisesti tuotantomäärien vähentyessä. Näin ollen kuluttaja voi joutua maksamaan ei-muuntogeenisestä lopputuotteesta  korkeamman hinnan kuin muuntogeenisestä lopputuotteesta.

Kuinkas ollakkaan, esitysluonnoksessa ei jostain syystä muisteta mainita mitä hyötyjä muuntogeenisten lajikkeiden viljelyllä on. Onneksi neuvosto on hereillä.

Arviointineuvosto katsoo, esitysluonnoksessa on asianmukaisesti viitattu Suomessa saatuihin tuloksiin muuntogeenisten ja tavanomaisten lajikkeiden ympäristövaikutuksista. Ulkomaisten tutkimustulosten mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn myötä. 4 Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös Suomeen kehitetään lajikkeita, joiden viljelyssä kasvinsuojeluaineiden tarve vähenee. Nämä mahdolliset hyödyt tulisi tuoda esille esitysluonnoksessa.

Lisäksi arviointineuvosto muistuttaa tieteellisen tutkimuksen ongelmista, jos rajoituksia ja kieltoja aletaan heittelemään ympäriinsä.

Kiellot ja rajoitukset heikentävät muuntogeenisten tekniikoiden tutkimuksen houkuttelevuutta, jos taloudellisia sovelluksia ei ole näköpiirissä. Tällä on puolestaan vaikutusta koko maa- ja elintarvikesektorille, jos uusimpia moderneja tekniikoita ei voida hyödyntää jalostustyössä. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa heikentää  maa- ja elintarvikesektorin kannattavuutta ja tuottavuuskehitystä .

Valitettavasti Suomesta löytyy useampi äänestäjä, jotka olisivat vain innoissaan tuollaisesta tutkimuksen loppumisesta.

Aihe on tärkeä. Taustalla on Eurooppalainen mieliala, jossa muuntogeeniset raaka-aineet ja valmisteet nähdään uhkina. Euroopan parlamentin direktiivi 2015/412 sisältää jäsenvaltioille annetut ohjenuorat. Parlamentti haluaa rajoittaa tai kokonaan kieltää muuntogeenisten organismien viljelyä. Tai tarkemmin sanottuna, direktiivi antaa valtioille mahdollisuuden kieltää tuollaisen KARMEAN toiminnan rajojensa sisällä. Parlamentin direktiivien mukaisesti muuntogeenistä materiaalia saa tuoda ruokakauppaan, kunhan siitä on ensin tehty yksilölliset riskiarvioinnit. Ennaltavarautumisen periaatteiden mukaisesti halutaan suojella kansalaisia mahdollisilta GMO vaaroilta. Jäsenvaltioille on annettu oikeudet päättää hyväksyvätkö vai kieltävätkö ne milloin mitäkin muuntogeenistä maaperällään.

Jäämme puolijännittyneenä seuraamaan millaisiin rajoituksiin Suomen viranomaiset päätyvät GMO:n suhteen.

Muistutan lopussa, että pidän vieläkin Snellmannin tuotteita boikotissa. GM-vapaa merkinnät rasioissa aiheuttavat kyseisen tuotteen takaisin heittämisen hyllyyn. Odotan myös vieläkin innolla sitä, että pääsen maistamaan Arctic Applen omenaa.