13.8.17

Kreationistien haaste havaitusta evoluutiosta

Tänään tuli vastaani tuttu haaste, jota kreationistit ovat jossain muodossa viljelleet pitkin internettiä useamman vuoden ajan. Sen perusideana on vaatia sellaista, mitä ei mitenkään voida toimittaa haasteen kriteereillä. Kun toimitusta ei voi tapahtua, julistavat kreationistit voittaneensa. Edes minä - kaikkien suomalaisten kreationistien kauhu ja darwinismin taisteluhamsteri - en osaa toimittaa sitä mitä haasteessa vaaditaan. Ilmiö on toistunut lukemattomia kertoja keskustelupalstoilla. Käsittelen blogissani haasteen versiota, jota esitellään erään suljetun FB-ryhmän sisällä.
 
Pyyntö palstan evoluutiouskoville:
Näyttäkää havainnoitu esimerkki darwinilaisesta evoluutiosta, jossa jokin eliötyyppi kehittyy täysin toiseksi eliötyypiksi. 160 vuoden aikana tällaista on varmaankin havainnoitu koska eliölajeja on miljoonia?
Pelkkä muuntelu, adaptoituminen ja varioituminen ei siis kelpaa todisteeksi. Nyt teillä on mahdollisuus todistaa tieteellinen faktanne näyttämällä havainnoitu esimerkki ns. makroevoluutiosta. Fossiiliolettamukset eivät tietenkään ole havainnoitua tiedettä.

Tarkkaavaisimmat hoksottimet huomaavat varmasti heti miksi haaste kompastuu omaan määriteltyyn mahdottomuuteensa.

Mitä kreationisti tarkoittaa havainnoidulla esimerkillä? No tietenkin sellaista esimerkkiä joka on manuaalisesti havaittu ihmisten silmin. Tämä kyseisen haasteen esittänyt kreationisti haluaa vielä toistettavaa havaintoa, kuten kunnon tieteeseen kuluu. Jos sellaista esimerkkiä uuden eliötyypin ilmestymisestä ei anneta hänelle, niin evoluutio on potaskaa.

Mitä kreationisti tarkoittaa eliötyypin kehittymisellä toiseksi eliötyypiksi? Tässä kohtaa saakin olla tarkkana, että saa kreationistilta hyödyllisen vastauksen. Jos hän määrittelee vaadittavan rajan tarpeeksi tarkasti, niin on suuri riski altistua materiaalille joka osoittaa tuon rajan ylittämisen. Siksi näissä haasteissa saa etsiä kissojen ja koirien kanssa minkälaista eliötyypin muutosta kreationisti hyväksyisi uudeksi eliötyypiksi.

Entä kuinka pitkällä aikavälillä kreationisti olettaa tuollaisen eliötyypin muuttuvan kokonaan toiseksi eliötyypiksi? Siihen sain muutaman tökkivän kysymyksen jälkeen vastaukseksi vain tällaista:
"Tieteelliset faktat ovat sen verran vakavia juttuja, etten lähde spekulointileikkiisi mukaan."

Hän ei suostunut määrittelemään kuinka kauan evoluutioteorian mukaan tapahtuvat eliötyypin kehittyminen toiseksi eliötyypiksi kestäisi. Eli kreationistit ovat yleensä tietoisia siitä, että esitetyn haasteen kriteerit rajaavat tarkoituksella pois vastauksia. Se on koko haasteen juju ja jekku. Vaaditaan havaintoa tapahtumasta joka kestää parhaimmassa tapauksessa vain muutamia tuhansia vuosia. Mutta aineistoksi eivät kelpaa fossiilit ja geeneistä päätelty yhteinen polveutuminen. Sattumalta juuri ne asiat joilla todetaan eliötyypin kehitys.

Nykyään kreationistitkin ovat enimmäkseen tietoisia siitä miten paljon välimuotojen fossiileja on löydetty. Anchiornis, Archaeopteryx, Confuciusornis, Sinornis, Vorona, Ichthyornis.  Archaeothyris, Dimetrodon,  Lycaenops, Thrinaxodon, Probainognathus, Diarthrognathus.  Indohyus, Pakicetus, Ambulocetus, Rodhocetus, Maiacetus, Basilosaurus, Dorudon, Aetiocetus. Ja niin edelleen. Kreationistit eivät vain hyväksy niitä välimuodoiksi, koska syyt. Mutta PR-rintamalla he tietävät olevansa alakynnessä.

Siksi kreationistien vaatimaksi kriteeriksi onkin kehittymässä tällainen määritelmillä rakennettu huijaus.

11 comments:

Tomi Aalto said...

Kyseessä ei ole mikään juju, temppu tai trikki, vaan tieteellinen fakta, että makroevoluutiolle ei löydy mekanismeja. Uutta informaatiota ei voi tulla soluun siten, että se aiheuttaisi rakenteellisen tai toiminnallisen monimutkaisuuden kasvua. Jotta tällaista tapahtuisi, tulisi genomiin tulla synkronoidusti

1. Digitaalista dataa (DNA-sekvenssejä)
2. Analogista dataa (DNA:n ja histonien epigeneettiset merkit)
3. Metadataa (Genominen eheys ja kielioppi, säätelyverkostot)

Kaikki muutokset eliöissä perustuvat olemassaolevan biologisen informaation säätelyyn TAI sen vähenemiseen. Ja tämä riittää nykyisen biodiversiteetin rikkauteen. Mutta kaiken taustalla on luominen ja älykäs suunnittelu.

Anonymous said...

Haasteesta ja kommentista näkyy juju, temppu ja trikki. Vielä muutama kymmen vuosi sitten kreationisteille kelpasi sama makroevoluution määritelmä kuin muillekin. Sitten tuli ongelma siitä, että uusien lajien syntymisessä ei ollut mitään ihmeellistä ja siitä oli yllin kyllin havaintoja. Tuli kiire määritellä makroevoluutio uudestaan kreationisteja varten, että sitä varmasti ei voitaisi osoittaa. Edes kokonainen uusi metaboliareitti (atratsiinin hajotus) ei kelpaa. Ei kelpaa myöskään laitteiden suunnittelu simuloidulla evoluutiolla jne.

Anonymous said...

Tomppa. Täällä saat ihan vapautuneesti ja rohkeasti esittää arvioi siitä kuinka kauan evoluutioteorian kannattajat olettavat uuden eliötyypin ilmestymisen kestävän. Heitä joku arvio ja todista Leiniksen olleen väärässä.

Tomi Aalto said...

'EVOLUUTIOLLA' ON SUUNTA - VARMA RAPPEUTUMINEN

Oppikirjojen mukaan evoluutio on luonnossa tapahtuva prosessi, jossa pienet hyödylliset satunnaiset ja perinnölliset muutokset yleistyvät populaatiossa luonnonvalinnan karsiessa haitalliset muutokset. Tästä on peräisin mantra; muuntelu, perimä ja valinta. Tämän yhtälön tulisi johtaa evoluutioon, eli eliöiden kehittymiseen. Teorian mukaan evoluutiolla ei ole suuntaa, koska se on ohjaamaton prosessi. Tukeeko vakavasti otettava tiede tällaista teoriaa? Ei todellakaan. Tutkitaanpa, miksi evoluutioteoria on pseudotieteellinen teoria.

1. Ihmisen genomi rappeutuu nopeasti. Genomissamme on 203 885 sairautta aiheuttavaa mutaatiota populaatiotasolla. Määrä lisääntyy nopeasti. Noin 10% ihmisistä elää geneettisen sairauden kanssa. Joka viides ihminen kantaa perimässään geenivirhettä, joka on yhdistetty geneettiseen sairauteen. Tiedemiehillä on kiire kehittää genomin editointijärjestelmiä, jolla he voisivat korjata ihmisen genomia. Ihmisen Y-kromosomi on pienentynyt huolestuttavasti menetettyjen geenien vuoksi. SNP:iden määrä korreloi geenihäviön kanssa. Islantilaisten genomissa on yli 20 miljoonaa SNP:tä, jotka ovat johtaneet 1 171 geenin katoamiseen heidän genomistaan. Nykytiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä satunnaista mutaatiota.

2.Nopea geneettinen rappeutuminen on tieteellinen fakta myös muiden nisäkkäiden kohdalla. Hyvä esimerkki on koiraeläinten heimo. Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista tapahtuu, sitä enemmän eliö menettää biologista informaatiota. Seuraukset näkyvät lyhenevänä elinikänä ja alttiutena sairastua erilaisten loisten ym. takia jne. Punaketulla on 1500 proteiinia koodaavaa geeniä vähemmän kuin esim. korvakoiralla (Bat Eared Fox). Adaptoituminen laukaisee sekvenssimutaatioita, jotka johtavat viallisiin geeneihin. Eniten vioittuneet DNA-jaksot poistetaan genomista.

Bat-eared fox 72 chromosomes lifespan 13-15 years
Gray Fox 66 chromosomes lifespan 6-8 years
Fennec Fox 64 chromosomes lifespan 8-10 years
Bengal Fox 60 chromosomes lifespan 6-8 years
Kit Fox 50 chromosomes lifespan 5.5 years
Tibetan sand fox 36 chromosomes lifespan 6-10 years
Red Fox 34 chromosomes lifespan 2-4 years

3. Bakteerit menettävät myös nopeasti geneettistä materiaalia riippumatta niiden kyvystä välittää toisilleen geenejä. Geenihäviö johtaa parasiitteihin tai patogeenisiin bakteereihin. Bakteerin symbioosikin on osoitus biologisen informaation katoamisesta, koska eliön on turvauduttava ravinnonhankinnassa toiseen eliöön. Sama ilmiö on havaittavissa kaikkialla luonnossa; biologisen informaation katoaminen johtaa negatiivisiin ilmiöihin eliömaailmassa.
4. Eliöissä havaittavat muutokset johtuvat epigeneettisistä mekanismeista, joita ohjaavat ravinto, stressi, ilmasto, erilaiset myrkyt jne. Kaikki muutokset perustuvat olemassaolevan informaation säätelyyn tai sen uudelleenmuokkaukseen eliön taistellessa informaation menettämistä vastaan. Vääristyneet metylaatioprofiilit ovat merkittävä syy geneettisten virheiden syntymiselle. Voimme hidastaa geneettistä rappeutumista, mutta emme voi pysäyttää sitä. Kaikilla eliöryhmillä on luonnossa vain yksi suunta. Rappeutuminen. Evoluutiota ei voi tapahtua koska ei ole olemassa sellaista mekanismia, joka lisäisi biologisen informaation määrää siten, että se johtaisi rakenteellisen tai toiminnallisen monimutkaisuuden kasvuun. Vaikka eliö kaksinkertaistaisi oman genominsa, ei se muutu miksikään muuksi eliötyypiksi.

Evoluutioteoria on aikamme vakavin harhaoppi. Älkää eksykö, hyvät ihmiset.

Anonymous said...

Mitäs älykkään suunnittelijan (jumalan) mielessä liikkuu jos tämä on vastuussa kaikista haitallisista geneettisistä muutoksista ja sairauksista?

Ai niin. Tietenkin. Älykäs suunnittelija on vainoharhainen, kostonhimoinen psykopaatti ja sadisti.

puhuva kärmes said...

Tomi, oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että keskimääräinen elinikä luonnossa on aivan eri asia kuin korkein saavutettavissa oleva elinikä? Tiziankin eli pitkälti yli 90 vuotta, vaikka 1500-luvulla ihmisen keskimääräinen elinikä oli 35 vuoden tietämissä.

Entä miksi punakettu on laajimmalle levinnyt ja kookkain kettulaji, vaikka sen pitäisi sinun kriteereilläsi olla sukupuuton partaalla?

Montako kertaa tuo sinun kettuhömppäsi pitää ampua alas, ennen kuin tajuat miten läpeensä tarkoitushakuisen vilpillinen se on?

Naffi said...

Kettuhorinat ammuttiin alas Paholaisen asianajaja fb-ryhmässä. Ilmeisesti Tomi ei joko lukenut vastauksia kommentteihinsa tai sitten hän ei ymmärtänyt niitä.

Ilkimielinen said...

Katsotaan listaasi ja väitettäsi:

"Hyvä esimerkki on koiraeläinten heimo. Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista tapahtuu, sitä enemmän eliö menettää biologista informaatiota. Seuraukset näkyvät lyhenevänä elinikänä

Bat-eared fox 72 chromosomes lifespan 13-15 years
Gray Fox 66 chromosomes lifespan 6-8 years
Fennec Fox 64 chromosomes lifespan 8-10 years
Bengal Fox 60 chromosomes lifespan 6-8 years
Kit Fox 50 chromosomes lifespan 5.5 years
Tibetan sand fox 36 chromosomes lifespan 6-10 years
Red Fox 34 chromosomes lifespan 2-4 years"


"Tibetan sand fox 36 chromosomes lifespan 6-10 years
Red Fox 34 chromosomes lifespan 2-4 years"
Kaksi kromosomia enemmän ja elinikä yli kaksinkertainen. Näyttää hyvältä väitteesi kannalta.

"Gray Fox 66 chromosomes lifespan 6-8 years
Tibetan sand fox 36 chromosomes lifespan 6-10 years"
Komekymmentä kroosomia enemmän ja elinikä lyhyempi. Ei näytä lainkaan niin hyvältä

"Bengal Fox 60 chromosomes lifespan 6-8 years
Kit Fox 50 chromosomes lifespan 5.5 years"
Kymmenen kromosomia enemmän ja lyhyempi elinikä. Huonolta näyttää.

Todellisuudessa kromosomimäärä ja elinikä ei lainkaan korreloi keskenään, kuten yrität epätoivoisesti väittää ties monennellako palstalla. Kyllä se S-24 palstalla tänään eittämäsi itse moderoimasi naamakirjaryhmä on paras tapa julistaa. Vain ainoa oikea totuus pääsee esiin, kun ateistien häirintä moderoidaan pois.



MrrKAT said...

Eikö tuo Tomi ole koskaan kuullut duplikaatiosta eli geenin kahdentumasta. Siihen pistemutaatio ja uutta infoa syntyi!

Kahdentumalla on syntynyt uusia eliölajeja kuten joskus 1870-luvulla havaittu marskiheinä (Spartina Anglia) joka menestyy Brittien saarten rannikolla.

Anonymous said...

Hauskaa. Nyt siis voidaan olla yksimielisiä siitä, että kromosomiluku voi muuttua evoluutiossa. Eli ihmisapinoiden alkuperäinen 48 on voinut rappeutua ihmisen 46:ksi.

tarkistuskysymys said...

Tomi, miten tulet toimeen omantuntosi kanssa (jos kohteliaasti oletetaan, että sinulla on sellainen)?

Nimittäin mitäs Jumala sanoo valheltelusta - vai oletko Ignatius Loyolan linjoilla?