Huumekeskustelun aloittamista harkitsevan kokouksen kahvipullat on tilattu!

 Suomessa ei keskustella aiheesta, vaan enemmänkin siitä miten aiheesta kuuluisi keskustella. Vanha viisaus suomalaisesta keskustelukulttuurista tuntuu pitävän hyvin paikkansa. Huumekeskustelu on vihdoinkin edennyt siihen vaiheeseen, jossa aletaan pohtimaan miten huumekeskustelua pitäisi käydä.

Vihreiden puoluekokouksesta startannut uutisointi tuotti ne ennakoivat ensimmäisen kierroksen vastalauseet. Niihin esitettiin tutut vastalauseiden vastalauseet. Ja viikko puoluekokouksen jälkeen kannabiskeskustelu näytti haihtuneen savuna ilmaan.

Yle seurasi Vihreiden puoluekokouksesta herännyttä kannabiskeskustelua. Uutisointi aiheesta on hieman parempaa kuin vuosikymmenen sitten, mutta vieläkin sitä yritetään vetää harhapoluille. Toimittajien pitäisi olla tarkkoina.

Anton Vanha-Majamaa kaipaisi tiukempaa faktantarkistusta etenkin päättäjien kannabispuheisiin.

– Jos meillä on poliitikko, joka sanoo jotain tyhmää kannabiksesta, toimittajan tehtävä on silloin kontekstoida se niin, että se uutisarvo on se, että tämä päättäjä ei tiedä hirveästi tästä aiheesta, eikä se, että hänellä on joku tuttu, jonka poika on sairastunut psykoosiin kannabista käytettyään.

Faktoihin keskittyvä uutisointi olisi erittäin hienoa. Hienoa muutoksena edellisiin vuosiin, tällä kertaa keskustelussa osataan keskittyä kannabikseen. Eikä heti yhdistetä kaikkia huumeita samaan soppaan.

Sieltä huonommasta päästä kommentaattoreiden tuotoksia oli Sanna Ukkolan kirjoitus Iltalehdessä. Se osoittaa anekdoottien voiman. Kun jollekin tutulle tapahtuu jotakin kamalaa kannabiksen takia, niin koko huumekeskustelu on lyöty lukkoon. Ukkolan tuntema ihminen sai kannabispsykoosin hänen silmiensä edessä. Ja täten kannabis on nyt ja ikuisesti vaarallinen aine Ukkolan maailmassa. Näkökulma on ymmärrettävä. Kannabis nimittäin voi ihan oikeasti laukaista psykoosioireita. Ongelma onkin siinä onko kyseessä itsenäinen psykoottinen häiriö vai päihdepsykoosi. Ilmiöön ei ole yksinkertaisia vastauksia: 

"Psykoosioireiden ilmaantumiseen vaikuttavat useat tekijät: käytetty aine, aineen pitoisuus ja annoksen suuruus, käytön kesto, tiheys ja käyttötapa. Yleensä päihtymyksen aiheuttamat ei-toivotut psykoosioireet liittyvät pitkäkestoiseen ja suuriannoksiseen käyttöön tai yliannostuksiin. Yksilöllisen herkkyyden, kuten aikaisemman psyykkisen oirehdinnan, traumahistorian tai sukutaustan vuoksi psykoosioireita voi esiintyä satunnaisessa käytössä ja tavanomaisillakin annoksilla."

Kaikesta kannabispsykoosikeskustelusta ei näytä pulpahtavan pinnalle se fakta, että aivan samalla tavalla päihdepsykooseja laukaisee alkoholi. Mutta alkoholia myydään laillisesti valvottuna päihteenä kaupoissa.

Ukkolan moka oli kuitenkin siinä miten hän esitteli Coloradon osavaltion lukuja kirjoituksessaan:

En oikein tiedä, miten talous elpyisi, kun rahaa menee helposti paljon enemmän laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon.

Keskustelu käy kuumana suuntaan ja toiseen, ihmiset argumentoivat tunteella ja intohimolla. Vaikka kyseessä on varsin pieni asia, jokaisella tuntuu olevan aiheesta vakaa näkemys. Mutta entäs jos katsottaisiin tilastoja?

Yhdysvaltain Coloradossa marihuanan käyttö lisääntyi 94 prosenttia laillistamisen jälkeen. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54 prosentilla.

Laillistamisen jälkeen liikennekuolemat, joissa kuljettaja oli nauttinut marihuanaa, nousivat 109 prosenttia, kun kaikki Coloradon liikennekuolemat lisääntyivät vain 31 prosenttia.

Jos luvut vaikuttivat tutulta, niin olet oikeassa! Ukkola siteeraa sitä samaa The Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area (RMHIDTA) laitoksen tuotosta, jota Raittiuden Ystävät ry:n professori Martti Vastamäki on selaillut. Luvuista ei selviä ovatko marihuanaan liittyvien sairaalakäyntien aiheuttajana marihuona. Samaa syy-yhteyden puutetta toistetaan useamman kerran Ukkolan kirjoituksessa. Sekä toistetaan

Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,5 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon.

Miksi Ukkola ei katsonut osavaltion virastojen omia tilastoja vaan päätyi anti-marihuanalaitoksen raporttien ääreen? Emme tiedä vastausta.

Lyhyesti virsi kaunis, eli RMHIDTA on enimmäkseen tunnettu äärimmilleen viedyistä johtopäätöksistä ja tilastojen kekseliäästä tulkinnasta. Tilanne on sama kuin menisi tiedustelemaan Pekka Reinikaiselta evoluutioteorian nykytilaa. Jopa Coloradon omat poliitikot ovat oppineet välttämään sen materiaaleja. Coloradon osavaltion liikenneviraston omien liikenneonnettomuustilastojen mukaan kolarien määrät eivät muuttuneet merkittävästi. Kuolettava kolarit lähtivät nousuun vuotta ennen marihuanan vapauttamista. Varsinaiset kolarit näyttäisivät pysyvän vuosittaisen vaihtelun sisällä. Kolareita oli vuonna 2007 111871 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 119373 kappaletta. Kuolonkolareita oli vuonna 2007 509 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 600 kappaletta. Kokonaisuutena osavaltion kasvava väestö sekä lisääntynyt liikenne tulevat lisäämään kolareiden määrää pitkällä aikavälillä.

Päihdehuollon ongelmat pääsivät silloin tällöin uutiisin asti. Resurssipula on järkyttävä. On ollut jo vuosikausia. Pula ei kuitenkaan ole niin paha poliittinen ongelma, että siihen olisi panostettu hoitoja antavien toiveiden mukaisesti. A-klinikan lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki muistutti asiasta Ei kannabiksen laillistamiselle, kyllä rangaistavuuden poistolle artikkelissa Potilaan Lääkäri-lehdessä:

Simojoki tutkaili asiaa taannoin Sotkanetistä. Vuoteen 2010 verrattuna nyt hoidetaan 30 prosenttia vähemmän päihdepotilaita julkisella sektorilla tai julkisen sektorin ostamissa palveluissa. Koronavuonna 2020 päihdehoitoa avohoidossa saavien potilaiden määrä tippui peräti 6 000:lla.

– He tulevat varmasti takaisin tänä tai ensi vuonna, mutta onko meillä palveluita?

Simojoki toivoo muutoksia päihdediagnoosista koituviin seurauksiin. Jos esimerkiksi masentunut saa lisäksi päihdediagnoosin, hän voi menettää kuntoutusrahan.

Hoitoa antavien suhtautuminen päihteisiin hidastuttaa ja haittaa hoidon edistymistä.

Huolet resurssien puutteesta perustuvat oikeisiin puutteisiin. Verorahat eivät tunnu venyvän joka suuntaan. Johon vastaisin johdattelevasti kysymyksellä. Miksi me veronmaksajat olemme pelkästään laskujen maksajia? Eihän samaa toisteta alkoholin kohdalla, jossa sen käyttäjät ostavat päihteen kaupasta, ja verottaja poimii matkan varrella omansa.

Vasemmistoliiton Anna Kontula oli myös toivomassa huumekeskustelun aloittamista eduskunnassa. Hän kirjoitti:

On selvää, että lähivuosina Suomessa keskustellaan päihteistä. Yhteiskunnan eri toimijat haastavat politiikan ottamaan kantaa ainakin käytön rikosoikeudelliseen sääntelyyn, huumaavia ominaisuuksia sisältävien aineiden lääkekäytön sääntelyyn, päihdehoidon saatavuuteen, ainetestaukseen, huumekuolemien kasvutrendiin ja niin edelleen. Myös hallitus ilmoittaa ohjelmassaan mm. päivittävänsä päihteisiin liittyviä palveluja ja lainsäädäntöä sekä pyrkivänsä vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta.

Suotavaa olisi, että tämä kaikki tapahtuisi osana päihdepoliittisen linjan yleistä hahmottelua, ja että myös eduskunta ottaisi paikkansa tässä keskustelussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kansallisen päihdepolitiikan suunnasta.

Erinomainen ehdotus! Valitettavasti Kontula kirjoitti sen Suomen eduskunnalle, joten saamme vielä odottaa parisen vuotta. Kontulan ehdotus tehtiin nimittäin vuoden 2020 helmikuussa. Se ei nostanut isoja otsikoita, toisin kuin Vihreiden reipas aloitus. Ehkä keskustelu alkaa ensi vuonna.