Koronapelottelun meemi: Kuolleet kanadalaiset lääkärit

 Koronarokotteista pelkoteollisuutta ja clickbaittia tuottaneet tahot ovat huolestuneet. Yli vuoden jatkunut pelottelu kansanmurhalla, myrkkypiikillä ja rokottettujen massakuolemilla ei vaan millään näytä tulevan todeksi. Tämä pettymys kansakuntien jatkumiseen täytyy purkaa johonkin. Vaikkapa jatkamalla vanhojen pelottelutaktiikkojen käyttöä.

Klassinen esimerkki on hartiavoimin vetää yhtäläisyysmerkkejä satunnaisten kuolemien ja rokotteiden välille. Joskus ihmiset nimittäin unohtavat, etteivät ihmiset ole kuolemattomia. Ihmisiä kuolee eri syihin, joten kaikilla kuolemilla ei ole samaa aiheuttajaa. Tätä on tehty ihan Iltalehden toimituksessa, kun Iltalehti tappoi rokotetutkimukseen osallistuneita! Ja kun Iltalehti tappoi Aleksi-vauvan!

Uusimmassa versiossa vihjaillaan uusien koronarokotteiden liittyneen kanadalaisten lääkärien kuolemiin. Twitterissä jakoon lähteneessä meemissä esitellään 32 lääkärin naamat ja nimet.

 Meemisotien veteraanit osaavat ennustaa, että mukaan on laitettu kaikki mahdolliset kuolinsyyt. Juuri niin näyttää käyneen, kun alkaa tarkastelemaan tarkemmin mihin lääkärit kuolivat. Eikä meemi ole edes kronologisesti pätevä, sillä mukaan on laitettu viime vuonna tapahtuneita kuolemia, vaikka siinä väitetään 4. ja 5. rokotuksen tapahtuneen tänä kesänä ja syksynä. Tämä johtunee siitä, että meemiä tänä vuonna jakavat bottitilit eivät välitä vuoden vaihtuneen siitä, kun meemi ekan kerran laitettiin kiertoon.

Listalle laitettiin mm. auto-onnettomuudessa kuolleita lääkäreitä. Syöpään kuolleita. Sekä yksi vuorikiipeilyonnettomuudessa K2 vuorella kuollut lääkäri.

Ja niin edelleen. Meemin sisällön sijaan pitäisi selvittää onko kanadalaisten lääkäreiden keskimäärinen kuolleisuus muuttunut rokotteiden jälkeen. Siihen tarvitaan jotain muuta kuin 32 anekdoottia. Kanadassa on yli 92 000 lääkäriä. Joka vuosi jotkut heistä kuolevat johonkin. Kuolleisuus on yli 30-vuotiailla aikuisilla ikäluokasta riippuen alkaen 1 kuolema per 1000 asukasta. Meemin ikähaitari on yläkantiltaan siellä 60-vuotiaiden joukossa, jossa kuolleisuus on 7,4 - 11,2 kuolemaa per 1000 asukasta. Perstuntumalla keskiarvo kuolleisuudelle koko meemin valikoimassa voisi olla vaikkapa 3 kuolemaa per 1000 asukasta. Jolloin ikähaitarin joukosta kuolisi vuodessa 276 lääkäriä. Ja koska niin moni lääkäri ottaa rokotteet, aivan varmasti jotkut heistä kuolevat johonkin sen jälkeen kun joku pikki on otettu.

Pelkästä meemikuvasta ei pystytä päättelemään rokotteiden tappavuutta.

Alex Jones VS Oikeus

Kymmenen vuotta sitten Sandy Hookin koulussa tapahtunut joukkosurma oli suunnaton tragedia. Tuon kauheuden jälkipyykkeinä Yhdysvalloissa on käsitelty aselakien muutoksia ja mielenterveyspalveluiden parantamisen tarvetta. Apajille saapui myös InfoWarsin Alex Jones. Se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen tragedia, josta Jones levitti salaliittoteorioita. Hän kertoi miljoonille seuraajilleen, että koulussa ei oikeasti tapahtunut kauheuksia. Kaksikymmentä lasta ei oikeasti kuollut. Kaikki surevan vanhemmat olivat vain näyttelijöitä. Hallitus oli lavastanut tragedian, jotta pääsisi edistämään kansalaisten aseiden takavarikointia. Jones toisteli tätä tarinaa parisen vuotta eri ohjelmissaan. Useampaan otteeseen hän ylinäytteli surevia vanhempia ja pilkkasi heitä. InfoWarsin ohjelmassa toisteltiin villejä salaliittoteorioita siitä miten lavastus oli tehty.

InfoWars kanava kertoo antavansa kuulijoilleen totuuden tapahtumista. He ovat ”totuusjournalismia” vastapainona valtamedian valheille. Väitteissä ei ole joustovaraa. Eikä niitä esitetä varovaisin sanakääntein. Väitteet esitetään faktoina, jotka perustuvat tutkimustyöhön. Viranomaisten väitetään salailevan totuutta ja todisteita, joita InfoWars onnistuu paljastamaan ja kertomaan katsojilleen.

Surevat vanhemmat huomasivat joutuvansa satunnaisten ihmisten ahdistelun kohteeksi. Jonesin seuraajat purkivat tuntojaan vanhempiin. He olivat vihaisia vanhemmille, joita syytettiin teeskentelijöiksi. Uhkailua lähetettiin sähköpostiviesteissä ja puhelimella. Viisi vuotta joukkosurman jälkeen ahdistelu ei ollut päättynyt. Vainoamisen takia jotkut olivat muuttaneet pois kotikaupungistaan. Yhteensä kuusi perhettä nostivat syytteen kunnianloukkauksesta Jonesia ja InfoWarsia kohtaan vuonna 2018. Syytteet johtivat oikeudenkäynteihin eri osavaltioissa.

Näiden oikeudenkäyntien aikana Jonesin näkökannat muuttuivat. Salaliittoteoriat oli hylätty. Valaehtoisissa todistuksissaan hän kertoi Sand Hookin joukkosurman olevan täysin totta. Jones kertoi sekavan Sandy Hook uutisoinnin aiheuttaneen hänen mielessään sekavuutta. Hän oli myös tavannut ja puhunut vanhemmille. Jones toivoi, ettei media enää leimaisi häntä salaliittoteoreetikoksi. Ainakaan Sandy Hookin kohdalla.

Ongelmaksi muodostui itse oikeudenkäynnin prosessit. Jonesin puolustus ei suostunut tai kyennyt luovuttamaan syyttäjälle heidän pyytämiään asiakirjoja. Vastaaja määrättiin luovuttamaan kaikki tekstiviestit ja sähköpostit, jotka liittyivät Sandy Hookin tapahtumiin. Tätä luovutusta hidasteltiin toistuvasti. Puolustus luovutti sellaisia papereita joita ei oltu pyydetty. Valamiehille ei ollut tarvetta, sillä tuomari kyllästyi puolustuksen jatkuvaan viivyttelyyn. Tuomari julisti Jonesin ja InfoWarsin syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Tästä seurasi uusi oikeudenkäynti, jossa pyrittäisiin selvittämään minkälaisen korvauksen Jones maksaa perheille. Jones tarjosi sovitteluna jokaiselle 13 asianomistajalle 120 000 dollaria. Tästä kieltäydyttiin. Korvausvaatimus pysyi 150 miljoonan dollarin suuruisena. Jonesin mukaan kaikki yli kahden miljoonan suuruiset korvaukset tulisivat tuhoamaan hänen yhtiönsä.

Oikeudenkäynnissä InfoWarsin juontaja Owen Shroyer kertoi, että InfoWarsin työntekijät testaavat ihan itse myymiään tuotteitaan. InstaHard tuotteella pidetään ns. kanki jäykkänä. BodEase pillereillä treenit tuottavat isommat lihakset. Diet Force auttaa laihtumaan. Näiden myynnillä InfoWars tienaa valtavasti. Mutta kuinka valtavasti?

Ekonomisti Bernard Pettingill Jr. todisti tästä rahavirrasta. Hänet oli palkattu jäljittämään Alex Jonesin ja hänen yhdeksän eri yhtiönsä varat. InfoWarsin verkkokaupan liikevaihdolle pelkästään vuodelle 2021 löytyi hieman yli 64 miljoonaa dollaria. Edeltäviltä vuosilta löytyi vastaavan suuruiset liikevaihdot. Näiden lisäksi kertyy lahjoituksia, mainostuloja ja muissa verkkokaupoissa myytäviä Alex Jonesin lisenssoimia tuotteita. Pääyhtiön arvoksi hän arvioi vähintään 130 miljoonaa dollaria. 

Samana vuonna Jones oli nostanut pääyhtiönsä tililtä 61,9 miljoonaa dollaria. Jolloin yhtiön varat jäivät pieniksi. Tuota ennen hän oli nostanut edeltävän kolmen vuoden aikana yhteensä 18 miljoonaa dollaria. Jonesin muita varoja ei onnistuttu jäljittämään. Olemattomia varoja käytettiin perusteluna Alex Jonesin konkurssihakemuksessa. Hakemuksessa kerrottiin, että InfoWarsilla oli varoja jäljellä vain joitain kymmeniä tuhansia dollareita. Ja velkakirjoja muutaman miljoonan edestä. Jones ei näiden tietojen mukaan voisi maksaa oikeuden määräämiä miljoonien suuruisia korvauksia.

Jonesin istuessa todistaja-aitiossa häneltä varmistettiin menneitä tapahtumia. Syyttäjä varmisti, että Jones oli aikaisemmin itse etsinyt puhelimestaan häneltä pyydettyjä tietoja. Tietoja joita Jones ei todistuksensa mukaan löytänyt. Eikä täten voinut lähettää mitään materiaalia syyttäjälle.

Syyttäjä esitteli tekstiviestikeskustelua Jonesin ja toisen InfoWars kirjoittajan väliltä. Siinä käytettiin Sandy Hook sanoja, kun he kommentoivat Covid-19 pandemiaa. Syyttäjä kysyi tunnistaako Jones keskustelun. Jones vastasi, ettei ole koskaan nähnyt kyseisiä viestejä. Hänen puhelimensa ei tallentanut niitä. Puhelin oli kuulemma annettu sellaisenaan Jonesin lakimiehille, jotta he etsisivät tarvittavat tiedot. Syyttäjä kysyi etsikö Jones itse puhelimesta näitä tietoja. Jones vastasi etsineensä niitä myös ensin itse. Hän sanoi hieman närkästyneen oloisena, että syyttäjällä oli nämä kaikki keskustelut esillä salissa sillä hetkellä. Joten miksi syyttäjät väittivät etteivät koskaan saaneet pyytämiään asiakirjoja?

Esitutkinnassa Jones oli valaehtoisen lausuntonsa aikana kertonut, ettei löytänyt kännykästään Sandy Hookiin liittyviä viestejä. Nämä – sekä liiketoimintaan liittyvät viestit - olisivat olleet niitä viestejä joita syyttäjällä oli oikeus pyytää esitutkinnan aikana. Ja Jonesilla oli velvollisuus luovuttaa. Oikeudessa nähtiin tähän liittyvä dramaattinen käänne. Syyttäjä paljasti Jonesin lakimiehen lähettäneen vahingossa heille kaikki Jonesin kännykän sisältämät tiedostot. Syyttäjä ilmoitti tuosta ihmimillisestä virheestä puolustukselle. Puolustus ei kuitenkaan tehnyt siitä valitusta, eikä tietoja täten evätty syyttäjältä. Ja näin syyttäjät saivat nähdä uutta todistusaineistoa. Aineistossa oli InfoWarsin sisäistä kommunikaatiota, jossa liikevaihdoksi mainitaan jopa 300 miljoonaa dollaria vuodessa. Eli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin pystyttiin havaitsemaan.

Totuuden puolestapuhujana ja piilotettujen todisteiden etsijänä esiintyvä Jones näytti kärsivän karma puraisusta. Puhelimesta paljastuneet tiedot kiinnostavat muita lakimiehiä, jotka ovat syyttämässä Jonesia samoista asioista. InfoWars ei näytä olevan niin vararikossa kuin väittää olevansa. Syytteisiin ollaan luultavasti lisäämässä väärä vala.

Valamiesten päätös julkaistiin elokuun 5. päivä. Vahingonkorvauksia määrättiin 4,1 miljoonan dollarin edestä. Tämän lisäksi määrättiin rankaisevia vahingonkorvauksia 45,2 miljoonaa dollaria. Jones valittaa päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen. Hyvin todennäköisesti tulemme näkemään lisää oikeussalidraamaa. 

Ja juuri sitä onkin tapahtunut, kun tuomari Barbara Bellisin salissa käsitellään Alex Jonesin kuinka monta dollaria Jones joutuu maksamaan korvauksina Sandy Hookin perheille. Jonesin uudet asianajajat eivät vieläkään ole luovuttaneet vaadittavia aineistoja, esim. Google Analytics tietoja InfoWars-sivuston käyttäjämääristä ja mahdollisista mainostuloista.  Jonesin asianajajilla on jyrkkä ylämäki edessään, kun he väittävät ettei InfoWars hyötynyt rahallisesti Sandy Hook tarinoillaan. Samoin pitäisi selittää miten Jones on yllättäen puilla paljailla ja Matti kukkarossa.

 

 

Lyhyempi versio tekstistä on luettavissa uusimmassa Skeptikko-lehdessä.

9/11 WTC & Pentagon salaliitot: Rumsfeldin kadonneet rahat

 Sunnuntaina vietettiin yhtä merkittävää muistopäivää. Syyskuun 11. päivä 2001 tapahtuneet iskut WTC-torneihin ja Pentagoniin ovat jo parin vuosikymmenen takaisia muistoja. Niihin liittyvät salaliittoteoriat ovat mielestäni jääneet joka vuosi hieman vähemmälle levitykselle sosiaalisessa mediassa. Tilalle tulee jotain tuoreempia teorioita. On aivan ymmärrettävää, etteivät kaikki nuoremmat salaliittoteoreetikot muista mitä kaikkea aiheesta on pyöritelty edeltävinä vuosina. Harva meistä jaksaa käydä läpi satoja verkkosivuja, selata läpi valtavia keskustelupalstoja tai kuunnella läpi loppumaltomilta tuntuvia tuntimääriä salaliittoteorioista ja niiden debunkkauksista. Ja sitten vielä blogata niistä useiden vuosien ajan. Sellaista tekevät vain me no-life luuserit, joilla ei ole mitään muuta tekemistä työpäivän jälkeen. Sosiaalinen elämä on debunkkaajan pahin vihollinen.

 Sattuipa käymään sillä tavalla, että minäkin unohdin kirjoittaneen bloggausta tämän päivän aiheesta. Vaikka olen varmasti siitä kirjoitellut joillekin foorumeille silloin joskus. Korjaan heti lapsukseni.

Tänä vuonna vastaani tupsahti yksi tuttu zombi-väittämä 9/11-tapahtumista. Sitä toistellaan monessa eri muodossa. Perusidea on kuitenkin sama: iskuja edeltävänä päivänä silloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld paljasti, että Pentagonista on kadonnut järkyttävän valtava rahasumma. Tuo summa voi vaihdella eri väittäjän mukaan. Yleisimmässä väittämässä väitetään, että rahoja olisi kadonnut 2,3 triljoonaa dollaria. Ehkä jopa varastettu.

Sehän oli valtava summa vuonna 2001! Isku Pentagoniin onnistui hautamaan tuon nolon lompakon putsauksen. Ehkäpä kadonneet rahat olivat motivaatio koko iskulle?

Väitettä voidaan lähteistää salaliittoteorioitsijoiden verkkosivuilla. Tai tällä huonolaatuisella YouTube-pätkällä. CBS News teki uutiset, jossa kyseinen Rumsfeldin puheesta on poimittu lause.

 "According to some estimates, we cannot track 2,3 trillion dollars in transactions."

Salaliittoteorian moka käy heti selväksi. Rumsfeld ei sanonut, että rahat olisivat kadonneet. Sillä tavalla voisi päätellä vain, jos ei ymmärrä miten kirjanpito toimii. Eikä ole kuunnellut koko Rumsfeldin silloista puhetta.

The technology revolution has transformed organizations across the private sector, but not ours, not fully, not yet. We are, as they say, tangled in our anchor chain. Our financial systems are decades old. According to some estimates, we cannot track $2.3 trillion in transactions. We cannot share information from floor to floor in this building because it's stored on dozens of technological systems that are inaccessible or incompatible.

 Hän kävi puheessaan läpi vuonna 1999 tehtyä puolustusministeriön tilintarkastusta. Silloin oli laskettu yhteen mm. tuota 2,3 triljoonan summaa, joka kattoi kaikkien puolustusministeriön osastojen kirjanpidot. Eri osastoilla oli eri kirjanpitojärjestelmiä. Siksi niiden seuraaminen ja tietojen yhdistäminen oli haastavaa. Rumsfeld halusi päivittää tätä valtavaa kirjanpitojärjestelmää, jotta vastaavia epäselvyyksiä ei enää tulisi. Tai ainakin niitä vähennettäisiin. Kirjanpidon päivittämisprojekti jatkui syyskuun 11. iskujen jälkeen.

Tämä ongelma tuotiin ihan julkisesti esiin uutisissa vuonna 2000, joten salaliittoteorian pitäisi jotenkin selittää mikä muka oli se salattu asia. Ja sitähän he eivät ole kyenneet selittämään. Näyte uutisoinnista:

Pentagon's finances in disarray

By JOHN M. DONNELLY The Associated Press 03/03/00 5:44 PM Eastern

WASHINGTON (AP) -- The military's money managers last year made almost $7 trillion in adjustments to their financial ledgers in an attempt to make them add up, the Pentagon's inspector general said in a report released Friday.

The Pentagon could not show receipts for $2.3 trillion of those changes, and half a trillion dollars of it was just corrections of mistakes made in earlier adjustments.

Each adjustment represents a Defense Department accountant's attempt to correct a discrepancy. The military has hundreds of computer systems to run accounts as diverse as health care, payroll and inventory. But they are not integrated, don't produce numbers up to accounting standards and fail to keep running totals of what's coming in and what's going out, Pentagon and congressional officials said.

"These ($6.9 trillion in) entries were processed to force financial data to agree with various data sources, to correct errors and to add new data," the inspector general said. "The magnitude of accounting entries required to compile the DoD financial statements highlights the significant problems DoD has producing accurate and reliable financial statements with existing systems and processes."

The department's "internal controls were not adequate to ensure that resources were properly managed and accounted for, that DoD complied with applicable laws and regulations and that the financial statements were free of material misstatements," the report said.

Tilintarkastuksessa mainittu 2,3 triljoonan summa ei ollut mikään salaisuus. Salaliittoteoria edellyttää ettei ymmärretä mitä se summa tarkoittaa. Lyhyesti se tarkoittaa samaa kuin bruttokansantulon laskeminen. Eli yksinkertaistettuna: sama satasen seteli kiertää taloudessa edestakaisin, jolloin loppulaskennassa sama satasen seteli voi näyttää tuhansien summaa. Mike West muistuttaa olennaisesta vertauksesta MetaBunk-foorumilla: 2,3 triljoona oli vuonna 1999 enemmän kuin kaikki yhteenlasketut liittovaltion kulut. Tällaisen summan katoaminen olisi aikamoinen taikatemppu.

Eikä Pentagoniin tehty isku olisi edes voinut tuhota puolustusministeriön kirjanpidon tietoja. Niitä säilytettiin muutaman kilometrin etäisyydellä Defense Audit Servicen rakennuksessa.

Jos rahat olivat kadonneet ja katoamista yritettiin salata Pentagoniin tehdyllä iskulla, niin miksi Rumsfeld edes puhui aiheesta edeltävänä päivänä?

Tätä kysymystä salaliittoteoreetikot välttelevät.

Reikiä Britanniassa!

 En tarkoita koloja tai porattuja aukkoja. Kyseessä on vanha tuttumme reiki. Eli henkiparannusta joka on kirjaimellisesti käsien heiluttamista. Sumuisen saaren sisältä kantautuu kulmakarvojani kohottavia uutisia. Skeptikkojen parissa kummasteltiin Manchesterin yliopiston rahoittaman pestin työpaikkailmoitusta. Virallinen terveydenhuolto maksaisi ihan oikeaa palkkaa henkiparantajalle. Reikin kenkä on päässyt sujahtamaan oven välistä. Työpaikan alkulähteeksi osoittautuu Sam Buxton Sunflower Healing Trust (SBSHT) hyväntekeväisyysjärjestö. Heidän kauttaan reiki-energiaa on annosteltu syöpäpotilaille. Tietenkin ihan vain ns. täydentävänä hoitomuotona. SBSHT kertoo suorittaneensa tällaista ainakin 18 eri hoitolaitoksessa. Mukaanlukien syöpätautien klinikoita.

Edzard Ernstin kotisivulla on esillä kuvakaappaus ilmoituksesta. Ernst myös kommentoi tilannetta tutulla tyylillään.

Aika varmasti tuo työpaikkailmoitus poikii jonkinlaisia valituksia ja jatkokysymyksiä. Eikö Britannian terveydenhuolto ole kiinnostunut näyttöön perustuvasta hoidosta?

 

Rushdie ja väliaikakatsaus puukottajaan

 Yksi modernin maailman järjettömistä ihmeistä on kirjailijoihin kohdistetut tappouhkaukset. Tapat kirjailijan vaikka et ole lukenut hänen kirjaansa? Se on säälittävää. Tapat kirjailijan luettuasi hänen kirjansa? Vähemmän säälittävämpää ja herättää enemmän mielenkiintoa siitä mitä kirja sisältää. Maailman kuuluisin ajankohtainen tapaus tällaisesta vainoamisesta on Salman Rushdie.

Salman Rushdien kirjoittama Saatanalliset säkeet kirja julkaistiin 1988. Tarina on fantasiaa siitä miten intialaisten siirtolaisten sopeutumien länsimaihin ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. 

Julkaisun seuraamukset kuuluvat yleissivistykseen. Kerrataan nopeasti. Joidenkin muslimien parissa kirjan sisällön tulkittiin olevan jumalanpilkkaa. Jotkut heistä jopa vaivautuivat lukemaan mitä kirja sisältää. Tästä nostatettiin isompaa julistamista islamin ja profeetan pilkkaamisesta. Sehän on iso synti islamistien silmissä. Iranilainen ajatollah Khomeini julisti Rushdielle ja kirjan julkaisijoille kuolemantuomion. Liittyikö siihen se, että kirjassa on samanlaisella taustalle oleva karkotettu ajatollah, josta ei anneta mairittelevaa kuvaa? Kukapa tietää. Kohun juju on kuitenkin siinä, että islamin pyhyyttä pilkkaavat kirjoitukset haluttiin kieltää tappouhkausten voimalla. Ison uskonnollisen auktoriteetin siunaamana. Verenhimoiset mielenosoitukset ja kirjaroviot toistuvat useissa islamilaisissa maissa.

Tuo julistus johti kärsimyksiin ja ihmishenkien menetykseen.

Hitoshi Igarashi käänsi Saatanalliset säkeet japanin kielelle. Hänet puukotettiin toimistonsa eteen 1991.

Aziz Nesin oli aikeissa kääntää Saatanalliset säkeet turkin kielelle. Hän vältti täpärästi kuolemansa, kun  Madimak hotelli joutui islamistien tuhopolton kohteeksi Turkissa 1993. Iskussa paloi hengiltä 34 ihmistä.

Willian Nygaard oli yksi Saatanalliset säkeet kirjan julkaisijoista Norjassa. Häntä ammuttiin kotinsa edessä 1993. Onneksi Nygaard selvisi hengissä. Syyllisiksi paljastuivat entinen iranilainen diplomaatti ja libanonilainen mies.

Salman Ruhshdie joutui puukotuksen uhriksi New Yorkissa 12.8. kuluvaa vuotta. Luentotilaisuuden valmistelujen aikana hänen luokseensa saapui Hadi Matar. Hän puukotti kirjailijaa useita kertoja. Rushdie selvisi ja toipuu sairaalassa.

Hadi Matar odottaa oikeudenkäyntiä Chautauquan piirikunnan vankilassa. Iranilaisissa lehdissä Mataria kerittiin ylistämään urheaksi ja velvollisuudentunnolliseksi mieheksi. Iran se sama maa joka heittää hunnuttumat naiset vankilaan, joten käsitykset urheudesta poikkeavat olennaisella tasolla länsimaisista arvoista.

New York Post lehti haastatteli puukottajaa. Hän kertoi ihailevansa ajatollah Khomeinia. 24-vuotias Matar on shiialaisten tulkintojen kannattaja. Saatanalliset säkeet kirjasta hän luki vain pari sivua. Matarin mielestä Rushdie oli hyökännyt islamia vastaan. Pelkästään usko siihen, että Rushdie ansaitsee kuolla kirjan takia riitti syyksi puukottaa häntä.

Matarin matka tapaamaan isäänsä Lähi-itään vuonna 2018 muutti miestä. Matarin äidin mukaan poika oli palattuaan uskonnollisempi. Hän eristäytyi huoneeseensa. Matar ei puhunut äidilleen tai siskoilleen kuukausiin. Ehkä seuraavissa haastatteluissa selviää minkälainen syventyminen islamiin tuolla matkalla tapahtui.

Karmiva tapaus todisti jälleen pari asiaa, joita ei ole syytä unohtaa.

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys.

Uskonnonvapaus ei ole itsestäänselvyys.

Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat rajoittaa ja poistaa nämä vapaudet. Siksi näitä asioita oikeasti vaalivan kulttuurin on sallittava rienaus ja jumalanpilkka. Jokaisella on oikeus loukkaantua tällaisesta rieunauksesta. He saavat loukkaantua vaikka kuinka monta kertaa ja kuinka pitkäksi aikaa. Siinä loukkaantumisen lomassa he voisivat yrittää selittää mikä kirjoituksissa on se loukkaava osio. Ja miksi se muka on loukkaavaa luettavaa. Ja kaikkein tärkeimpänä kohtana heidän pitäisi osata selittää miksi heillä on oikeus tappaa toinen ihminen oman loukkaantumisensa takia.

Kun koronadenialistit hyökkäävät: Lisa-Maria Kellermayrin kohtalo

Koronapandemian aikana suuret tunteet pääsevät välillä pulpahtamaan pinnalle. Sosiaalisessa mediassa väännetään kättä milloin rokotteista, matkustamisen vaikeudesta rajoitusten maailmassa, taudin vaarallisuudesta, sekä siitä kannattaako Covid-19 taudista edes välittää. Sekamelskassa on mukana mm. botteja, kansalaisaktivisteja, terveyshömppähuijareita, salaliittoteorioitsijoita sekä perinteiset vastarannan kiisket. Juuri niitä jotka ylpeästi ja avoimesti sotivat tiedettä vastaan. Kaiken tämän kakofonian välissä on myös ihmisiä, jotka yrittävät auttaa mahdollisimman monia. He ovat hoitajia, lääkäreitä ja tutkijoita, jotka pyrkivät pelastamaan henkiä. 

 Yksi heistä oli Lisa-Maria Kellermayr. Itävaltalainen 36-vuotias lääkäri oli julkisuudessa puolustamassa sekä rokottamisen että terveysviranomaisten kuuntelemisen tarvetta. Heti pandemian alkaessa hän itse vapaaehtoisena hoiti koronapotilaita, koska sinkkuna hänellä ei ollut riskiä tartuttaa läheisiään kotona. Sekä antoi haastatteluja hoidoista ja rokotteista. Kellermayr oli juuri sellainen sankari joita maailma tarvitsee lisää. Julkisuuden valokeilassa hänestä tuli maalitaulu kaikille niille, jotka kokivat tarvetta purkaa tuntojaan pandemiasta.

Ensimmäinen tappouhkaus saapui viime vuoden marraskuussa. Sähköpostissa ilmoitettiin, että kirjoittaja saapuisi lääkärin toimistoon tappamaan hänet sekä koko henkilökunnan. Lääkäri palkkasi vartijan. Vastaanotolle saapui silloin tällöin henkilöitä, joilla oli puukot mukana. Turvallisuuspalvelulle kertyi hintaa 100 000 euroa. Tappouhkausten ja satojen vihaviestien jatkuttua Kellermayer sulki vastaanottonsa kesäkuussa.

Viime perjantaina Kellermayer löydettiin kuolleena. Itsemurhaviestien ympäröimänä.

 Kellermayerin muistoksi järjestetyt mielenilmaisut keräävät väkeä. Tuhannen kansalaiset kokoontuivat kynttiläkulkueisiin. Kirkonkellot soivat. Itävallan hallitus ilmoitti tukevansa mielenosoituksia.

Viimeisessä haastattelussaan Emily Schultheisille Kellermayr kertoi, että hänen ahdinkonsa oli viranomaisten ja kaupungin tiedossa. Jopa ennen kuin hän puhui julkisesti saamistaan tappouhkauksista. Kaikki sanoivat, että se oli kauheaa ja hänen pitäisi hakea apua.

"Mutta kukaan ei auttanut minua."

Nyt mietitään miten vastaavia tragedioita voitaisiin estää. Itävallan poliisi oli käytännössä hyödytön, koska poliisien vaihtoehdot olivat rajoitettuja. Julkisesti he olivatkin ilmoittaneet Kellermayrille, että hän itse oli julkisuudessa internetissä, joten kannattaisi harkita onko enää julkisuudessa. Twitterissä esitetyt tappouhkaukset olivat anonyymeiltä tileitä, joita poliisi ei omien sanojensa mukaan pysynyt jäljittämään. Kellermayrin kuoleman jälkeen toimittajat kävivät läpi lääkärin Twitter-tiliä ja sen saamia kommentteja. He jäljittivät heti muutaman uhkailijan sijainnit.

Kellermayrin vainoajan digijäljet jäljitettiin Saksaan. Saksassa rokotevastustajat ja koronadenialistit ovat olleet erittäin aktiivisia lääkäreiden ja hoitajien vainoajia. Saksassa rokotusklinikoihin on kohdistettu uhkauksia. Yksi niistä saatiin jopa sulkemaan ovensa uhkailun seurauksena.

Seuraako julkisesta mielenilmauksesta mitään muutoksia Itävallassa jää nähtäväksi. Sananvapauden ja vihapuheen välinen raja jatkaa heilumistaan. Olisi ihan kiva, jos julkisuudessalääketiedettä puolustavat  lääkärit ja tutkijat eivät jäisi yksin. Muistathan itse olla valppaana. Jos huomaat kirjoittavasi tappouhkauksia lääkäreille, niin pysähdy hetkeksi miettimään olisiko jokin fiksumpi tapa keskustella erimielisyyksistä.

"You know, when we fought the Cylons, we did it to save ourselves from extinction. But we never answered the question, why? Why are we as a people worth saving?"

- William Adama, Battlestar Galactica

Putinin trollit

 Toimittaja Jessikka Aron kirjoittama Putinin trollit julkaistiin tänä vuonna englanninkielisenä. Putin's Trolls herättää huomiota ja kerää kiitoksia. Kirja on ollut pitkään lukujonossa. Vihdoinkin tänä kesänä kerkisin perehtymään siihen ajatuksen kanssa. Aihe on entistä ajankohtaisempi Venäjän hyökäyttyä Ukrainaan, sillä trollitehtaan väki on vieläkin aktiivinen myös täällä suomalaisten sanomalehtien ja palstojen kommenttikentillä. Kaikki se informaatiovaikuttaminen ja hybridisota mistä Aro kirjoitti vuonna 2019 on tullut toistuvasti esiin myös Ukrainan tilanteen kohdalla.

Aron omat kokemukset trollitehtaan kohteeksi joutumisesta ovat kirjan kantava voima. Hän ei lannistunut tai luovuttanut, vaikka tiesi taistelun jatkuvan vuosikausia. Ilman varmoja onnistumisia. Ja nyt vuosia myöhemmin voimme todeta, että Aro onnistui. Trollitehtaan olemassaolo, yleisimmät vaikutuskeinot, valehtelun käyttö kaikessa ja yhteydet useisiin muihin informaatiosodan kulisseihin ovat entistä enemmän julkisuudessa. Ja Johan Bäckman on vihdoinkin yleisesti tunnettu siitä mitä hän tekee. Eikä siitä mitä hän väittää tekevänsä.

Trollitehtaalla on monta nimeä, mutta tärkein niistä on Internet Reseach Agency. Se tuli tututksi kun luin Deepfakes and Infocalypse kirjaa. IRA on vuonna 2013 perustettu firma, jonka tehtävänä on vaikuttaa vieraiden valtioiden demokratiaan, sananvapauteen, sekä hämmentää uutisointia aiheista silloin kun se on hyödyllistä Venäjän kannalta. Siinä missä Venäjä käyttää Wagner palkkasotilaita ns. kineettiseen vaikuttamiseen, on IRA digitaalisen vaikuttamisen voimavara. Tällainen taistelupropaganda on aina kuulunut valtioiden arseenaaliin. Venäjä on onnistunut tekemään sitä paremmin kuin esim. EU-maat. IRA on onnistunut vaimentamaan toimittajia, sulkemaan sanomalehtiä sekä vaikuttamaan vaalien tuloksiin. Eri turvallisuusasiantuntijat olivat varoitelleet tästä Kremlin laitoksesta vuosikausia. Vaikuttaa siltä, että vasta USA:n 2016 presidentinvaalien jälkipyykissä IRA pulpahti kunnolla yleiseen tietoisuuteen.

Helppoina esimerkkeinä tällaisesta informaatiosodasta ovat ne lukemattomat venäläisten editoimat viraalivideot. Niitä laitetaan jakoon Twitterissä, TikTokissa ja Instagramissa. Muistat varmasti sen videon jolla yritettiin väittää ukrainalaisten väärentävän siviiliuhreja. Video oli helposti todettavissa feikiksi, eli siinä ei ollut ukrainalaisia esittämässä vääriä väitteitä. Sen sijaan oli mielenkiintoisempa jäljittää mistä ja milloin se huijausvideo oli lähtöihin. 

Tutkivaa journalismia tekevä ProPublica teki juuri sellaisen työn. Jäljet johtivat venäläisille tileille. Näillä tileillä julkaisujen aikataulut noudattavat venäläisiä juhlapäiviä. Venäläisten lomilla informaatiosodan rintamalla on hiljaisempaa.

Aro kirjoitti kaikesta tästä Ylen toimittajana. Artikkelit olivat suosittuja. Ne herättivät huomiota juuri niistä asioista joista Venäjä haluaisi olla hiljaa. Joten toimittajasta tehtiin informaatiosodan kohde. Ensimmäisten häirintäyritysten jälkeen Aro tuli vain päättäväisemmäksi. Hän matkusti Pietariin tutustumaan lähemmin siihen laitokseen joka oli häirinnän alkulähde. Tämän matkan aikana trollitehtaan oma vartija vahingossa vahvisti, että toimistorakennus oli "valtiollinen rakennus". Talo olisi samassa kategoriassa poliisiasemien, sotilastukikohtien, FSB:n toimistojen ja ydinvoimaloiden kanssa.

Internet Research Agency on kuitenkin vain yksi lonkero, jolla Venäjä käy informaatiosotaansa. Sen rinnalle on perustettu sanomalehtiä matkivia julkaisuja (esim. Suomessa MitäVittua?!-sivu) sekä uutiskanavalta näyttäviä ohjelmia (Russia Today kanava). Eipä ole pois sellainenkaan mahdollisuus, että jotkin puolueet olisivat taustatekijöiltään venäläismielisiä (Ano Turtiaisen ura Persuista nykyiseen Valta Kuuluu Kremlille puolueeseen).

Hybridivaikuttamista käydään tietenkin myös Pohjoismaissa.

Norjassa trollitehtaan operaatiot vaikuttivat mm. toimittaja Thomas Nielsenin työhön Independent Barents Observer lehdessä. Norjalaisilta toimittajilta annettiin selittämättä matkustuskielto Venäjälle. Taustalla oli lehden kirjoittelut siitä miten venäläiset diplomaatit ja öljy-yhtiöt olivat temmeltäneet Pohjois-Norjassa sekä huippuvuorilla. Pääsy Barentsinmeren rikkauksiin oli hyvä motivaatio testata Norjan tahtoa panna hanttiin. Barents Observer lehteä luettiin myös Venäjän puolella, joten Venäjällä oli syytä huolehtia ettei sen sivuilla kirjoitettu liian kriittisesti Venäjän toimista.

Venäjä väitti Barents Observerin vahingoittaneen Norja-Venäjä suhteita. Ja sitähän se oli tehnyt uutisoidessaan venäläisten poliitikkojen rumista tempuista alueella. Tämä väite hermostutti lehden omistajat. Toimittajia ei tuettu, vaan heille annettiin määräys olla noudattamatta ammattieettisiä journalistin ohjeita. Käytännössä lehden haluttiin sensuroivan uutisointiaan. Toimittajat lähtivät mieluummin lätkimään. Norjan ulkoministeriö ilmoitti tukevansa toimittajia ja toivoi omistajien olevan fiksumpia. Toimittajat perustivat oman lehtensä samalla nimellä. Resurssit ovat pienemmät, mutta uutisointi ei nöyristele FSB:n suuntaan.

Ruotsissa venäläiset ovat olleet ahkeria. Tunnetuimpia esimerkkejä vaikuttamisesta oli Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevän tutkija Martin Kraghin kokemukset. Hän kirjoitti Sebastian Åsbergin kanssa Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä ja -keinoista Russia’s strategy for influence through public diplomacy and active measures: the Swedish case paperissa. Se oli laadukas selonteko juuri siitä mistä Venäjä ei halua kenenkään kirjoittavan. Ruotsin hallitusta ja asevoimia oli painostettu. Venäläiset diplomaatit olivat väärentäneet dokumentteja. Ruotsalaisiin lehtiin asti oli päässyt selkeitä valheita mm. Ruotsin ja NATO:n yhteistyöstä. Venäläiset lehdet lehdet laittoivat liikkeelle potaskaa, jota siteerattiin sellaiseenaan ruotsalaisissa lehdissä. Ruotsalaiset toimittajat eivät näyttäneet olevan tietoisia siitä miten Venäjä on tarkoituksella levittämässä disinformaatiota.

Esimerkkeinä lehdistössä havaitusta vaikuttamista mainittiin Aftobladet Kultur. Se oli ainoa ruotsalainen iltapäivä lehti jossa toistettiin Kremlin narratiivia mm. Krimin valtaamisesta ja Ukrainan fasistisuudesta.

Martin Kragh päätyi kohteeksi. Kovimmat laukaukset laukaistiin - missäs muualla - Aftonbladet Kultur lehden sivuilla. Kragh leimattiin länsimaisten tiedusteluvirastojen agentiksi. Aftonbladetin Åsa Linderborg oli kovaäänisin vastustaja. Hän kirjoitti ahkerasti juttuja Kraghista. Näitä kirjoituksia kommentoitiin muissa lehdissä, samalla Linderborgin vääriä väitteitä levittäen. 

Kun räyhääminen yltyi tarpeeksi pahaksi alkoivat ruotsalaiset tutkijat vetoamaan tutkimusvapauden ja Kraghin puolesta. Silloin lehdistössä pysähdyttiin tarkastelemaan oliko Linderborg perustellut väitteitään. Eipä ollut. Aftobladet Kultur vastasi tehneensä vain mielipidejournalismia, joten heidän ei edes tarvinnut todistella mitään. Lehti "herätti keskustelua" yhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta, vastasi Aftonbladetin johto. Faktantarkistus oli tarkoituksella jätetty tekemättä.

Kaiken tämän lisäksi Aro käy läpi mm. Johan Bäckmanin kierot temput ja yritykset vaientaa suomalaisia toimittajia, kirjailijoita ja poliitikkoja. Olennainen osa, mutta ei missään nimessä ainoa, tuota prosessia on surullisen kuuluisa MitäVittua?!-sivu. Sen kautta Venäjä on saanut tehokkaasti haluamansa jutut kiertoon suomalaisessa sosiaalisessa mediassa. Janus Putkosen, Juha Korhosen, Ilja Janitskin näppäimistöillä tehtiin satoja ja satoja tekstejä, joissa hyökättiin eri ihmisten kimppuun. Mutta tämä etappi olkoon oma juttunsa.

Hybridivaikuttamisen teho heikkenee heti, kun sen kohde on tietoinen hybridivaikuttamisesta. Sen takia Putinin trollit kirjan kaltaiset teokset ovat tärkeitä. Samoin on tärkeää levittää tietoa trollitehtaan tempuista. Ei pidä hetkeksikään luulla, etteivät Venäjän informaatiosotilaat enää operoi Suomessa.

Annan vahvan ostosuositukseni kirjalle.

Tuulahdus menneisyydestä: OneCoin

 Joudun hieraisemaan hikisiä silmiäni kun näin uutisvirrassa tutun sanan: OneCoin!

Yli seitsemän vuotta sitten Suomessakin yritettiin rahastaa OneCoin ponzi-huijauksella. Käytännössä se oli verkostomarkkinoitu koulutuspakettien kyhäelmä. Mainospuheissa OneCoinin luvattiin olevan uudempi ja parempi BitCoin, mutta ei kuitenkaan kryptovaluutta, vaan jotain parempaa. Tarkemmat selitykset toiminnasta jätettiin tarkoituksella aina seuraavaan palaveriin. Kotimaisella myyntirintamalla näkyvimpiä nimiä oli Kari Wahlroos, joka on vieläkin mukana OneCoin tapahtumissa (otin itselleni kuvakaappauksia sellaisesta tapahtumasta huhtikuulta tätä vuotta). Hän ei tietenkään asu enää Suomessa.

Suomessa keskusrikospoliisi päätti vuonna 2015, ettei OneCoin ole hihojen käärimisen arvoinen huijaus. "Tässä ei todettu mitään sellaista, mitä syyttäjät pitäisivät rikoksena" rikoskomisario Paavo Tuominen. Eli rahansa menettäneet eivät niitä koskaan saa takaisin. Arvioidaan, että suomalaiset laittoivat OneCoiniin vähintään 40 miljoonaa euroa. Ainoastaan kriittinen ajattelu ja asiallinen riskianalyysi olisivat pelastaneet sijoittajien rahat.

Kolme vuotta myöhemmin OneCoin oli kiipelissä useammassa valtiossa, kun viranomaiset ratsasivat heidän toimistojaan. Yhteensä sijoituksia on heitelty OneCoinin suuntaan vähintään neljän miljardin euron edestä. Rikosvyyhdin purkamisessa menee varmasti vielä useita vuosia. Siis niissä maissa joissa OneCoinin toiminta tulkittiin rikolliseksi.

Ja tänään huomasin, että vanha kunnon FBI on lisännyt OneCoinin keskushahmona toimineen "kryptokuningatar" Ruja Ignatova kymmenen halutuimmalle listalleen. Hyvin luultavasti hänelle on tehnyt kauneusleikkauksia, joten vanhat kuvat eivät enää vastaa nykyistä pärstää. Löytöpalkkio on 100 000 dollaria. Rikoksia Ignatovalle on listattu seuraavat:

Conspiracy to Commit Wire Fraud; Wire Fraud; Conspiracy to Commit Money Laundering; Conspiracy to Commit Securities Fraud; Securities Fraud

Eli ole tarkkana kuin retiisi! Jos bongaat Rujan jostain voit lunastaa itsellesi mukavasti taskurahaa.

Avaruusaseman teipit ja uteliaisuuden tarve

 Kävipä hassusti päivällä, kun huomasin somesyötteessäni pitkästä aikaa avaruusmatkustusdenialismia. Salaliittoteorioiden piirissä on oma sisäpiirinsä, jossa ei uskota ihmiskunnan kykenevän matkustamaan kiertoradalle. Taustalla on uskomuksia vaikkapa litteästä maasta ja/tai kuulentojen lavastuksista. Tällä kertaa lukijoille tarjoillaan kuvaa, jossa ei ole tuttuja punaisia ympyröitä ja nuolia. Niiden sijasta kuvaan on lisätty keltainen nuoli ja neliö. Joten kuvassa täytyy olla jotakin erikoista.

 

 

Kuvaa jakavat tahot kommentoivat, että avaruutta lavastavat näyttelijät unohtivat eväänsä esille pöydälle. Ne eivät leijaile pitkin moduulia kuten pitäisi tapahtua painovoimattomassa tilassa! NASA:n huijaus on paljastunut!

Josta pääsen minua eniten raivostuttavaan kohtaan. On täysin ennustettavissa, että kuvan hedelmille ja purkille löytyy selitys aivan alkeellisella google-fu taidon käytöllä. Pitää vain osata ja uskaltaa etsiä vastauksia. Valitettavan moni nettikäyttäjä jättää tämän vaiheen kokonaan pois elämästään. Älyllisen laiskuuden takia he vain jakavat salaliittoteoriaa eteenpäin.

Minulta kesti peräti 34 sekuntia löytää selitys sille miksi ruoka on tuolla tavalla pöydällä.

Euroopan avaruusjärjestön videolla näytetään miten avaruusaseman moduuleja ja hienouksia. Siinä samassa esitellään miten asemalla käytetään tarrapintoja nimenomaan pitämään sekalaista sälää paikallaan.

 

6:16 kohdasta eteenpäin voitte ihailla samaa ruokapöytää joka näkyy ylemmässä valokuvassa. Se on venäläisten Zvezda huoltomoduulin sisällä. Pintaan on kiinnitetty teippiä, jotta kamat pysyvät pöydällä. Tosin videolla jokin punainen kastikepussi on jäänyt leijailemaan pöydän päälle. 

Myöhemmin videolla on myös kohtia, joissa näkyy miten käytännöllisesti asukkaat ovat kiinnitelleet käyttötavaransa käden ulottuville. Samoin siellä näkyy millainen joulukuusi on hankittu avaruusasemalle. Jääköön niiden bongaaminen katsojan iloksi.

22:30 kohdalla astronautit päättävät myös tuhota erään salaliittoteorian jota on levitetty heidän pöydistään. Miksi avaruudessa muka tarvitaan pöytiä? Ja kas kummaa, avaruudessakin tarvitaan työskentelyä varten tasaisia työtasoja. Pöytiin on kiinnitetty tarroja joihin voi kiinnittää halumiaan kamoja. Tämä on aivan käsittämätön paljastus salaliittoteorioitsijoille. He ovat varmasti myös täysin tainnuksissa, kun näkevät avaruudessa viljellyt chilit.

Videolla on myös tahatonta huumoria. "There's not much space... in space" ESA:n astronautti Luca Parmitano sanoo esitellässään varastomoduulia.

Älä tuhlaa aikaasi salaliittoteorioitsijen kamoilla. Tutustu itse siihen miten avaruusasemalla eletään ja tehdään töitä. Pääset sivistämään itseäsi.

Lady of Heaven elokuva VS Sananvapaus

Sumuisen saaren syvyyksistä kuuluu mielenkiintoisia uutisia sananvapaudesta. Lady of Heaven elokuva herättää suuria tunteita ja saa väkeä protestoimaan. Onko tapaus tämän sukupolven Life of Brian?

Fatima Al-Zahran elämästä kertova tarina on arvostelujen mukaan ollut väkevä ja toiveikkaita tunteita herättävä. Sanoma on väkivaltaa ja terrorismia vastaan. Fatima tunnetaan profeetta Muhammadin tyttärenä. Tarina on yhdistelmä nykyaikaa ja menneisyyttä. Aikahyppelyä tapahtuu menneisyyden Fatiman ja nykypäivän Laithin välillä. Ruudulle saadaan kohtauksia Fatiman elämästä. Käsikirjoitus on šiia muslimi Yasser Al-Habibin kynästä. 

 

Elokuvan tekemisessä otettiin huomioon myös islamilaiset perinteet. Ovathan kirjoittaja Al-Habib ja tuottaja Malik Shlibak itse muslimeja.

In accordance with Islamic tradition, during the making of this film no individual represented a Holy Personality.

The performances of the Holy Personalities were achieved through a unique synthesis of actors, in-camera effects, lighting and visual effects.

 Elokuva-arvosteluissa kerrontaa kuvaillaan paikoitellen kliseiseksi eikä oikein vakuuttavaksi kokonaisuudeksi. Dialogi tökkii ja Fatiman rooli jää lopulta aika pieneksi. Eikä Fatiman kasvoja edes näytetä. Ei siis mitenkään erikoinen tai mullistava elokuva. Mutta elokuva muiden elokuvien joukossa.

Valitettavasti elokuvan aihe on uskonnollinen, joten se aiheuttaa uskonnollisia vastalauseita. Jo ennakkoesityksiä ennen esitettiin syytöksiä jumalanpilkasta. Bradford, Bolton, Birmingham, Blackburn ja Sheffield kaupungeissa elokuvateattereiden edessä osoitettiin mieltä. Tai oikeastaan uskonnollisia tunteita. Niitä oli onnistuttu loukkaamaan. Jotkut jopa väittivät elokuvan olevan vihapuhetta muslimeja kohtaan. Kirjallisissa vastalauseissa sentään kerrottiin tarinan olevan heidän mielestään historiallisesti epätarkka. 

Vastalauseissa on nostettu esiin sananvapauden ongelmallisuus.  Mielenosoituksia järjestäny Ali kommentoi brittien sanomalehdille:

"When someone openly expresses their views against, let's say, gay people, then it's homophobia, or someone openly expresses their views of negativity against Jewish people or their religion, it's antisemitism. When it's against Black people, it is racism. But when it comes to Muslims, it's freedom of speech. And Muslims are really fed up."

 

Minulle jäi epäselväksi, tietääkö Ali että elokuva on muslimien tekemä. Mistä pääsemmekin tilanteen solmukkaaseen kohtaan. Muslimeja on montaa sorttia. Lady of Heaven on enemmän šiia muslimien perinteitä mukaileva. Sunni muslimit ovat aivan toisesta koulukunnasta, ja tulkitsevat elokuvaa heidän oppejaan pilkkaavana. Profeetta Muhammadin kuoleman jälkeinen valtataistelu tuotti tämän kahtiajaon, kun seuraajille tuli erimielisyyttä johtajuuden periytymisestä.

Nykyisen Englanissa asuvan muslimiyhteisön aseman ja yhteisöllisyyden tähden muslimien neuvostot ovat vedonneet, ettei elokuvasta aleta tekemään vääriä johtopäätöksiä. Ja samalla he ovat todenneet, että olisi parempi jos elokuvaa ei esitettäisi. Jotta rauha säilyy yhteisössä. Sensuuria rauhan tähden.

 Onneksi mielenosoitukset ovat olleet rauhallisia. Britannialainen elokuvaketju UK Cinema päätti poistaa uuden Lady of Heaven elokuvan esityksistään. Firma vetosi työntekijöidensä turvallisuuteen. Kilpaileva Vue Cinemas pitää elokuvan esityslistallaan. Lady of Heaven elokuvan esittäminen on kielletty Egyptissä, Iranissa ja Pakistanissa.

Tämän vuosikymmenen kulttuuripaniikkia näyttääkin olevan uskonnollisten islamia käsittelevien elokuvien asema eurooppalaisessa kulttuurissa. Olin vielä nuori poika kun VHS-kauden kauhuelokuvien paniikki ja sensuurivoimat olivat valloillaan. Pääsemme seuraamaan toistuuko sama ilmiö muslimiyhteisöjen sisällä.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevan lautakunnan saunavuoron suunnittelu saatiin loppuun

Ihmeiden aika ei ole alkanut. Eduskunnassa käsitellään kannabiksen dekriminalisointia vaativaa kansalaisaloitetta. Valiokunta julkaisi mietintönsä huhtikuussa (pdf). Valiokunta hylkää kansalaisaloitteen. Lakivaliokunnan asiantuntijoiden lausunnoissa otettiin esiin huumausainelain puutteita. Valiokunnan mietinnössä huumepolitiikan linjauksia pidetään suhteellisen onnistuneina, joten muutoksille ei nähty olevan mitään tarvetta. Asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta.

Kansalaisaloite ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Se sentään nosti pinnalla kotimaisen huumausainepolitiikan nykytilan. Sekä sen toimivuuden tarkastelun. Tätä keskustelua käytiin 10.5. eduskunnan salissa. Kuuntelin sitä muistiinpanoja rustaten, jotta sinun ei tarvitsisi tuhlata aikaasi. Minulla ei ole elämää ja kuten kaikki muitamme, bloggaaminen on parasta huumetta!

Valiokunnan enemmistön kantaan esitettiin vastalause. Vihreiden Saara Hyrkkö avaa keskustelun. 

"Yksimielisyyttä ei sen sijaan ollut siitä, mitä suomalaisessa päihdepolitiikassa pitäisi seuraavaksi tapahtua. Viime kädessä erimielisyys kiteytyi nähdäkseni yhteen isoon kysymykseen: pidetäänkö Suomen nykyisiä huumausainepolitiikan linjauksia ja rikoslainsäädäntöä toimivana ja onnistuneena, vai olisiko tarpeen toteuttaa laaja-alainen tutkittuun tietoon perustuva arviointi ja selvitys tarvittavista kehitystoimista? Koetimme valiokunnassa hakea tukea lukuisten asiantuntijoiden kannattamalle näkemykselle, mutta valiokunnan enemmistö päätyi kuitenkin toiselle kannalle. Teen nyt siis vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan myös huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti.”

Vastalause voi johtaa ajankohtaisen huumekeskustelun alkamiseen Suomessa! Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Kokoomuksen Pihla Keto-Vuorinen kertoi miten nykyinen laki toimii koronarajoitusten aikana:

"Korona-aika aiheutti matalan kynnyksen päihdepalveluiden ollessa suljettuina hoitovelkaa ja myöskin monien hoitojaksojen lykkääntymisiä. Samanaikaisesti meidän jätevesitutkimusten mukaan huumausaineiden käyttö kasvoi monissa kaupungeissamme. Koronatilanteen vuoksi asetetuista poikkeustoimista huolimatta — poliisin takavarikoidessa isojakin huumausaine-eriä korona-aikana — näillä toimilla ei juurikaan ollut vaikutusta huumausaineiden saatavuuteen. Esimerkiksi amfetamiinin käytön kasvu jatkui korona-aikana."

Laittomuus ei poista huumeita Suomesta. Tästä kaikki osapuolet ovat samaa mieltä. Samoin kaikki ovat tietoisia siitä, että huumeiden käyttö lisääntyy. Kaikki osapuolet ovat myös täysin tietoisia siitä, että huumeet aiheuttavat kuolemia ja valtavia ongelmia ongelmakäyttäjille. 

Illan kiistaksi tuntui jäävän vain erimielisyys siitä olisiko laittomuuden poisto pahempaa kuin nykyinen kasvavien kuolemien ja käytön todellisuus. Laillistamisen/dekriminalisoinnin vastustajien piirissä sanotaan, että siitä seuraisi käytön lisääntymistä. Lisääntynyt käyttö johtaisi lisääntyneisiin ongelmiin. Joten on parempaa antaa käytön kasvun tapahtua vain nykyisellä tahdilla.

Keto-Vuorisen suosittelema päihdehoitoon lisätty hoitotakuu olisi selkeä keino ratkaista ongelmaa. Mutta toisissa puheenvuoroissa toiset kansanedustajat sanovat miksi se ei vaan toimi. Suomella ei ole tarpeeksi resursseja tarjota sellaista päihdehoitoa. Ja siksi huumeet on vielä pidettävä laittomina päihteinä.

Yleisesti salissa kommentoitiin pariinkin otteeseen päihdepalvelun tilaa. Kynnys päihdepalveluihin pääsemiseen on huono. Hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Ehtona oleva viikon pituinen päihteetön aika ei onnistu, kun elämä on muutenkin retuperällä. Siksi moni kansanedustaja kehoitti helpottamaan päihdehoitoon pääsemistä.

Keskustan Hannu Hoskonen tarjoili illan setämies setit.

"Ensinnäkin jos kannabiksen käyttö vapautettaisiin, se johtaisi välittömästi siihen seuraukseen, että poliisiviranomaisilta menisivät käytännöllisesti katsoen kaikki keinot, millä voidaan huumeiden käytön kieltoa valvoa. Jokainen, joka vaikka pysäytettäisiin ja jota epäiltäisiin huumeiden käytöstä, sanoisi, että minulla on laillisia aineita mukana, ei mitään. Ja sitten se johtaisi semmoiseen oheiskauppaan, joka sitten johtaisi yhä kovempiin huumeisiin."

Luultavasti Hoskonen pitää kaikkia huumeita aivan samanlaisia ja niiden käyttöä tehdään aivan samalla tavalla. Jos kannabis laillisestaan mutta muut huumeet jätetään laittomiksi, niin ne laittomat olisivat erotettavissa laittomista. Näissä Hoskosen visoissa ei myöskään oteta huomioon, että jos sen kaipaamansa kaman saisi ostettua laillisesti ja valvotuista liikkeistä (kuten nyt tapahtuu tietyissä valtoissa ja valtoiden osavaltioissa), niin oheiskauppaa ei pääsisi tapahtumaan.

Hoskonen esitti myös vertauksen laittomien aseiden aiheuttamista ongelmista.

 "En jaksa ymmärtää sitä perustelua, että tällä voitaisiin ongelmia hoitaa, kun se huume itsessään on ongelma, että vapauttamalla sen huumeen markkina, siitä ongelmasta vapauduttaisiin. Vähän samanlainen periaate, että jos Suomessa liikkuu markkinoilla laittomia aseita ja todettaisiin, että nämä laittomat aseethan ovat Suomessa ongelma, niin sitten poistettaisiin niiden aseiden laittomuus, niitä annettaisiin sen jälkeen vapaasti hankkia mistä vaan. Poistuisiko se ongelma? Tuskinpa vain."

 

Siinäpä paha arvoitus dekriminalisointia ajaville tahoille. Olisi mielenkiintoista kuulla millä tavalla Hoskonen tulkitsee alkoholin kohdalla kieltolain historiaa ja kieltolain lopettamiseen käytettyjä argumentteja. Vaikuttaa nimittäin siltä, ettei hän ole tietoinen tästä vaiheesta historiaamme.

Hoskonen oli myös aivan ihmeissään siitä, että Keskustan nuorisojärjestö oli ilmoittanut kannattavansa kannabiksen dekriminalisointia.

"Olin ihmeissäni, kun erilaiset nuorisojärjestöt ovat olleet tällä asialla. Omankin puolueen nuorisojärjestö esitti kokouksessa, että tämä kannabiksen käyttö pitäisi vapauttaa. Ymmärrän sen, että nuoruuteen kuuluu intoja erilaisten rajujenkin esitysten tekemiseen, mutta kyllä jossakin pitää raja mennä. Pitää ainakin kansanedustajan tietää, mikä on laitonta ja mikä on laillista. Jos sitä ei tiedä, niin eipä siinä sitten paljon ole enää lisättävää tuollaiseen kommenttiin."

Hän ei kommentoi itse ehdotuksen sisältöä. Olen itse aivan samaa mieltä nuorisojärjestön kanssa.

Kokoomuksen Marko Kilpi puhuu ns. kompromissiratkaisujen, tai puoleksi tehtyjen, lainmuutosten tyhmyydestä:

Nyt jos meillä hallussapitoa ei rangaista, mutta esimerkiksi välittäminen on rangaistavaa, niin tämmöisen tilanteen valvominen tosiasiallisesti on hyvin haastavaa, että yhdessä kädessä se on laitonta, ja kun se siirtyy toiseen käteen, se muuttuu kuin taikaiskusta sitten lailliseksi, niin eihän tätä voi millään tavalla käytännössä valvoa. Ja kun me ei voida mitään tämmöistä asiaa valvoa, niin sitä ei kannata silloin myöskään säädellä, koska se vie pohjan pois koko järjestelmältä ja ihmisten uskolta sitten tähän järjestelmään ja oikeuden toteutumiseen.

Todellakin! Tämän ongelman takia laillistaminen on toiminut parhaiten niissä valtioissa, joissa ei jätetä turhia välivaiheita. Jättämällä markkinarakoa auki laittomille kauppiaille, jätetään laittoman huumekaupan ongelmat pyörimään. Siksi laillinen ja valvottu myynti omissa kannabiskaupoissa onkin ollut se kannattavin ratkaisu.

Kilpi on erittäin hyvin perillä siitä, ettei nykyinen huumausainepolitiikka ole sieltä parhaimmasta päästä:

Se on myönnettävä, että huumauspolitiikkahan meillä ei ole toimivaa. Meillä esimerkiksi ei ole päihdeohjelmaa lapsille ja nuorille edelleenkään, mikä on aika selkeä osoitus siitä, että tämä meidän päihdeohjelma ei todellakaan toimi. Ja toisaalta sitten rangaistuksistakinhan luovutaan tälläkin hetkellä, että kun poliisi tarjoaa hoitoonohjausta, niin jos ihminen siihen suostuu, niin ei rangaistusta, alaikäiselle ei rangaistusta ja niin poispäin.

Seppo Eskelinen (Sd) kommentoi huumeiden lisääntyneen käytön jälkiä.

Ovathan nämä aika huikeita lukuja, että liikennevalvonnassa lähes puolet on jo rattijuopumuksissa tai puhalluksissa huumeidenkäyttäjiä. Se luku on kolminkertaistunut kymmeneen vuoteen. Tämä kertoo, mikä tilanne tällä hetkellä on, siis ihan arjen käytössäkin.

40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä se on toiseksi suurin tällä hetkellä — 40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä.

 

Hurjia lukuja.

Lisäpuheenvuoroillaan Hoskonen vielä esitti esimerkin siitä miksi huumelaki voi olla vaarallisempaa käyttäjälleen kuin kannabis. Hyvin luultavasti hän ei itse tajunnut minkälaisen argumentin meni sanomaan ääneen:

Semmoinen asia, että kun näillä huumausaineilla tällä keinoin kevytmielisesti leikitään ja heitellään asioita ilmaan, niin sehän käytännössä tarkoittaa esimerkiksi nuorelle ihmiselle, joka jää huumausaineiden käytöstä kiinni, että hän sulkee itseltään silloin elämästään pois monta, monta asiaa. Ei varmasti pääse sen jälkeen mihinkään valtion virkaan tai kunnan tehtäviin. Ja sitten, jos on työssäkäyvä ihminen, niin välittömästi tulee lopputili. Jos on valtion tehtävissä tai kunnan tehtävissä taikka sosiaalihuollon tehtävissä tai terveydenhuollon tehtävissä, niin välittömästi tuli lähtö työpaikalta. Sen jälkeen hänestä tulee työtön silmänräpäyksessä.

Eikös ongelma tuollaisessa tapauksessa ole potkuihin johtava laki?

Keskustan Anne Kalmari puhui Kanadaan tekemästään tutustumisreissustaan. Kanadassa käyttö on vapautettu. Siellä hän oppi, että koronavuosien aikana maan suurimmaksi kuolinsyyksi nousi porttiteorian varoittama asia!

Ja kaiken hyvän päälle suurin kuolinsyy esimerkiksi joissakin osavaltioissa, missä tämä on nyt entistäkin yleisempää, ei ollut korona-ajasta huolimatta korona, vaan suurin syy kuolevuuteen oli opiaattiriippuvaisten räjähdysmäinen nousu. Eli jos porttiteoriaa joku ei usko, niin kannattaa mennä Kanadaan keskustelemaan paikallisten kanssa, mihin tämä heidän vapauttamisensa on johtanut.

 

Aihe on varmasti mielenkiintoinen tutkijoille. Nimittäin Yhdysvalloissa ne laillistetut myyntipaikat näyttivät johtaneen opioidiriippuvaisten kuolemien vähentymiseen. Toki luvut ovat ajalta ennen koronapandemiaa. Vertailu Kanadaan ja tuoreisiin lukuun on varmasti meneillään jossain tutkijaryhmässä.

Association between county level cannabis dispensary counts and opioid related mortality rates in the United States: panel data study

Juuri tällaista tutkimusta valiokunnan mietintöön vastalauseen tehneet kansanedustajat haluavat.

En jaksa kirjoitella sen enempää tuosta illasta. Väittäisin, ettei salissa kuultu yhtään mitään mitä ei olisi aikaisemmin sanottu. Kaikki ovat siis tietoisia, että käyttö lisääntyy. Samoin kansanedustajat puhuivat kaikilta laidoilta siitä, että päihdehoito on vajaata. Joten millaisilla toimenpiteillä sivistysvaltion sitten pitäisi reagoida käyttäjäjien määrän kasvuun?

Jatko ei siis lupaa hyvää Suomelle. Huumekeskustelu on uriutumassa ennen starttia niille ennustettaville urille. Lainsäädäntöä ei haluta muuttaa. Joten eduskunta on valinnut huumekuolemien kasvun ja käytön lisääntymisen. Ehkä tästä 10.5. pidetystä keskustelusta edes jotakin kautta saadaan se ajankohtainen selvitys tutkimusperusteisen huumepolitiikan pohjaksi.

Tai sitten se samat jutut kiertää ja kaikuu vielä seuraavankin eduskuntavaalin jälkeen. Ja huumelakiin ollaan valmiita tekemään muutoksia vasta sitten, kun ne ongelmakäyttäjien ongelmat ovat liian näkyvästi katukuvassa ja huumeisiin liittyvä omaisuusrikollisuus haittaa jossain paremmissa lähiöissä elävien elämää. Eli tilanne päästetään tarkoituksella erittäin huonoksi ennen tilanteen korjaamista. Väitän, että pahimmillaan Suomi toistaa Sveitsin huumepolitiikan tekemät virheet, eikä ota käyttöön sitä Sveitsin löytämää ratkaisua, jolla ongelmia supisteen ratkaisevalla tavalla.

Deepfakes and the Infocalypse

Deepfakes and the Infocalypse, kirjoittanut Nina Schick

Hybridivaikuttaminen ja infosota riehuvat joka vuosi entistä suuremmalla liekillä. Teknologian kehitys ja ulkopoliittisesti huijauksilla vaikuttaminen ovat vieneet tiedonvälityksen ja lähdekriittisyyden kovien haasteiden äärelle. Toimittaja Nina Schick esittää aiheesta relevantteja kysymyksiä ja vastauksia.

Voitko luottaa, että se video jota kauhistelet TikTokissa on oikeasti tapahtunut eikä digitaalisesti muokattu? 

Voitko luottaa, että se haastattelu jossa ministeri vaatii venäläisten murhaamista on oikeasti ministerillä omat sanat hänen suussaan?

Voitko luottaa, että ennen rokotteiden käyttöä puoltava lääkäri puhuukin nettiradiossa nyt rokotteita vastaan?

Vastaus kaikkiin näihin on: et voi.

 Tai voit luottaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Se on harmi, sillä ihmisten päätöksien manipuloitniin tuotettu somemateriaali voi johtaa sekä äänestyskäyttäytymisen sekä elintärkeiden terveyspäätösten muutoksiin. Mikä sinällään ei olisi väärin, jos ihmisten kyky tunnistaa, tarkastella ja arvioida materiaalin sisältöä olisi ajantasalla heihin kohdistetuista keinoista. Valtavirta ei näytä olevan tietoisia siitä miten paljon teknologia on kehittynyt.

John F. Kennedy lausumassa internetin kuuluisaa Navy Seals Copypaste meemiä.

Tarpeeksi aikaa ja resursseja tarpeeksi innokkaissa ryhmissä, niin he pystyvät tuottamaan vaikka minkälaisen puheen kenen tahansa äänellä. Samoin voidaan luodaa deepfake videoita, joissa kasvot on luotu digitaalisesti keinoälyn voimalla. Kuka tahansa saadaan liikkumaan ja puhumaan videoilla mitä tahansa. Kaukana ei ole se todellisuus jotta et enää omista kasvojasi. Et enää omista ääntäsi.

Tästä kaikesta Nina Schick yrittää varoittaa kirjassaan. Infocalypse on käsite, jonka Aviv Ovadya laati vuonna 2016. Sosiaalisen median huomiotalouden ytimenä toimivat algoritmit suosivat ns. fakenews kamaa uutisten sijaan. Samoin yhteiskunta ei enää jaksa tai välitä siitä ovatko uutisoinnit tarkkoja ja luotettavia. Käsite totuudesta on sumentunut, koska niin harva enää välittää siitä mikä on totta. On addiktiivisempaa klikata eteenpäin kamaa josta tykkää. Tämä yhdistettynä tiettyjen digitaalisten editointityökalujen yleistymiseen. Huijauksia ja petkutusta tultaisiin käyttämään tavoilla joihin perinteinen tiedonvälitys ei ole valmistautunut. Potaska on entistä helpompaa naamioida oikeilta uutisilta näyttäväksi. Ovadyan mukaan olemme pian apaattisia todellisuutta kohtaan.

Ongelmia aiheuttavat digitaaliset editointiohjelmat ovat kehittyneet nopeammin kuin niitä säätelevät lait. Tämä todellisuus johtaa suuriin ongelmiin niin yksittäisten ihmisten elämässä, kuin kansainvälisessä politiikassa. Sekä sotatilanteissa. Ja pornossa. Valtava enemmistö deepfake videoista on pornoa.

Videoiden valmistamisessa sekä niiden tunnistamisessa käytetään koneoppimista. Tekoäly suorittaa laskentaa molempiin suuntiin. Tätä prosessia hiotaan yhtä nopeasti kuin tietokoneiden prosessit jaksavat raksuttaa. Nopeuden takia poliitikkojen julistamat tekijänoikeuslain pykälät jäävät helposti vanhanaikaiseksi.

Schick käy läpi useita tapauksia, jotka olivat varoittavia esimerkkejä siitä mitä koemme nyt informaatiosodan rintamilla. Sodan välineet ovat muuttuneet vain hieman vuosikymmenien aikana.

Neuvostoliiton aikana suoritettiin Operaatio Infektion. Monipuolisen operaation jujuna oli vihjailla, että Yhdysvallat oli luonut HI-viruksen. Ensimmäinen operaation artikkeli laitettiin intialaiseen Patriot sanomalehteen vuonna 1983. Siinä väitettiin AIDS-taudin olevan Fort Derrick tukikohdassa valmistettu tauti, osana Pentagonin salaista biologista sodankäyntiä. Kerrottiin, että Pentagon jatkaa näitä kokeita Intian naapurissa, Pakistanissa.

Pari vuotta myöhemmin tätä intialaista artikkelia käytettiin lähteenä ja perusteluna venäläisessä Literaturnaya Gazeta lehdessä. Tarinaan lisättiin uusia maita, joissa Pentagon teki salaisia kokeitaan köyhillä. Tätä uudempaa artikkelia AIDS-bioaseesta toisteltiin Suomessakin asti. Ja sitten sitä toistettiin kommunistien julkaisuissa ympäri maailmaa uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.

Nykyiset puheet Ukrainaan piilotetuista bioaseprojekteista ovat siis vain saman levyn pyörittämistä. Levyn pyörittämiselle on selkeitä tavoitteita: demokraattisen keskustelun vääristäminen, vaalien manipulointi, kansalaisluottamuksen heikentäminen, sosiaalisten jakolinjojen syventäminen, journalistisen työn vaikeuttaminen.

Venäjä on tällaisessa informaatiosodassa suurvalta. Todellisuuden taivuttelulla (ja deletoinnilla) on pitkät perinteet Venäjällä. Valtio kykenee Internet Research Agencyn nimellä vaikuttamaan missä tahansa missä on nettiyhteys. Eli se kuuluisa Pietarin trollitehdas. Temppuja ja tekniikka on kehitetty useamman vuosikymmenen ajan.

Nämä tahot pitävät tietenkin faktantarkistus sivustoja pahimpina vihollisinaan. Siksi niitä vastaan yritetään hyökätä. Milloin syyttämällä CIA:n tai MI6:n rahoittamiksi laitoksiksi. Tietenkään kommentoimatta mikä niissä debunkkaus artikkeleiden sisällöissä olisi väärässä.

Deepfake videoiden vaarat tulevat ilmi yhä tiheämpään tahtiin. Edellisinä vuosina näillä videoilla on kiristetty ja pyritty vaientamaan niin poliitikkoja, toimittajia kuin ihmisoikeusaktivisteja. Intiassa toimittaja Rana Ayyub sai kokea internetissä tehdyn koston voiman. Maan ihmisoikeusrikkomuksista kirjoittaminen sai Intian kansanpuolueen (BJP) kannattajat vihaiseksi. Ayyubin Twitter-tilistä tehtiin alkeellisesti väärennettyjä kuvakaappauksia, joissa hän muka toivoi huonoja asioita BJP:n kannattajille ja vihaavansa Intiaa sekä intialaisia. Näitä väitteitä oli vielä melko helppo oikoa, vaikka jotkut eivät millään uskoneet kuvia tekaistuiksi. 

Sitten Ayyubista tehtiin deepfake video. Hänen kasvonsa oli siirretty nuoren naisen kasvojen tilalle eräässä pornovideossa. Videota levitettiin vauhdilla. Sekä avoimesti BJP puolueen monissa keskusteluryhmissä. Yhdessä päivässä se oli levinnyt satoihin miljooniin kännykköihin. Vihapostin tulva iski kaikilta kanavilta toimittajan suuntaan. Poliisit eivät tehneet asialle mitään, sillä jäljet olisivat liian todennäköisesti johtaneet BJP puolueen isoihin nimiin.

 Maaliskuun alkupuolella Ukrainan presidentti Zelenskin antautumispuhe lähti kiertoon sosiaalisessa mediassa. Poikkeuksellisen vähäeleinen presidentti puhui hieman erikoisella äänellä julistaessaan maansa antautuneen. Videota tyrkytettiin varsinkin Telegram ja VKontakte palveluissa. Tällä kertaa video oli helposti tunnistettavissa huonosti tehdyksi deepfake videoksi.

Lisäksi Ukrainan hallinnolla on oma informaatiosodan keskus Center for Strategic Communication, joka osasi valmistautua tällaiseen yritykseen. Videota poistettiin ripeään tahtiin ja Zelenskiltä tuli nopea vastausvideo. Jos antautumisvideo olisi tehty paremmalla ammattitaidolla, niin se olisi ehkä tepsinyt paremmin. Aivan varmasti ei jäänyt viimeiseksi yritykseksi.

Schick muistuttaa, että vastatoimet ovat mahdollisia. Kansalaisten on luotettava lukemiinsa uutisiin. Epävarmissa tapauksissa uutislähteiden luotettavuuden arviointia voi tehdä NewsGuard kaltaisilla palvelulla. Uutissivuston luotettavuuden tarkistaa algoritmin sijasta toimittaja. Uutisten ja sosiaalisessa mediassa kiertävien artikkelien faktantarkistus on loputon suo, mutta sekin on löytänyt tarpojia. Faktantarkistussivut PolitiFact, Snopes, AP Fact Check, Agence Presse France Fact Check, FullFact, ja BBC:n Reality Check tekevät tärkeää työtä virheellisten väitteiden oikomisessa. Kunpa vaan tarpeeksi moni vaivautuisi aina tarkistamaan onko heidän eteenpäin jakamansa kama potaskaa vai ei.

 Deepfakes and Infocalypse on oiva opaskirja huijausvideoiden vaaroista. Sekä varoitus siitä mitä voi tapahtua jos ongelman annetaan paisua. Mitä enemmän olet tietoinen erilaisten huijausmenetelmien salaisuuksista sitä todennäköisemmin osaat tunnistaa huijausvideoita. Muista vain, että kaikki tekevät virheitä.

Luominen ja Evoluutio - miten usko ja tiede kohtaavat

Vuoden ensimmäinen Skeptikko-lehti sisältää Luominen ja Evoluutio - miten usko ja tiede kohtaavat kirja-arvosteluni. Kaikki fiksut, upeat, kauniit ja ihanat ihmiset ovat jo varmasti saaneet lehden postiluukkuihinsta. Mutta täällä internetissä on joitain kurjia olentoja, jotka eivät tilaa kyseistä lehteä. Ei hätää. En ole unohtanut teitä. Suoritin tarpeeksi uhrilahjoja lehden päätoimittajalla ja hän lupasi, etteivät lakimiehet pilko oveani päreksi, jos julkaisen saman tekstin blogissani.

Luominen ja evoluutio – miten usko ja tiede kohtaavat, E.V. Rope Kojonen, Gaudeamus, 2021

https://www.gaudeamus.fi/teos/luominen-ja-evoluutio/

Erkki Vesa Rope Kojonen, Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta on onnistunut keräämään luomisopin ja evoluutioteorian välisen keskustelun merkkiteoksen.

Luominen ja evoluutio sisältää lähes kaikki keskustelupalstoilta tutut kiistakapulat. Piltdownin mies sekä Paluxin jalanjäljet ovat varmasti tuttuja kiihkeistä nettikeskusteluista. Sekä myös aiheeseen liittyvät teologisten ja filosofisten argumentaatioiden kiemurat. Niin perisynti kuin pahan ongelma ovat osa evoluutioteoriasta käytyä keskustelua. Ne käydään läpi selkokielisesti. Se onkin tarpeen, sillä keskustelua on käyty sukupolvien ajan. Äänessä ovat olleet luonnontieteilijät, piispat ja filosofit. Charles Darwin, William Paley ja David Hume sekä useat muut tunnetut nimet ovat kantaneet kortensa kekoon. Kädenvääntöä on tehty niin kosmologian, biologian kuin eksegetiikan kautta. Joillekin keskusteluun osallistuneille kyseessä ei ole pelkästään luonnontieteellisten teorioiden testaaminen, vaan ihmisten sielujen kohtalo. Vastauksilla on siis merkitystä usealla eri tavalla. Siksi uskon, että Kojosen kirjaan tartutaan niin luomisopin kannattajien kuin sen vastustajien parissa. Voin suositella kirjaa kaikille.

Luomisuskon asema kotimaisessa keskustelussa ei ole hääppöinen. Vain kourallinen alan harrastajia kirjoittaa tai luennoi aktiivisesti aiheesta. Eniten tuotoksia ilmestyy uskovaisten näkökulmasta. Luomisuskon vaikutukset akateemiseen maailmaan ovat jääneet vähäisiksi. Kirjoituksia löytyy enemmän itse luomisuskon ja tiedemaailman välisestä kiistasta, kuin luomisopin tieteellisistä saavutuksista.

Osapuolten luokittelu on selkeää. Raamatuntulkintoja voi olla monia, mutta pääpiirteittäin leirit ovat helposti tunnistettavissa.

Nuoren Maan kreationismi. Raamattu on ylin auktoriteetti tutkimuksessa. Maa on vain 6000 10 000 vuotta vanha. Maailmanlaajuinen vedenpaisumus.

Vanhan Maan kreationismi. Raamattu ja tiede puhuvat samasta todellisuudesta, mutta niitä tulkinnat ovat epävarmoja. Maa on n. 4,5 miljardia vuotta vanha. Vedenpaisumus oli paikallinen ilmiö.

Teistinen evolutionismi. Evoluutio ja luomisnäkemys ovat yhteensopivia. Evoluutio nähdään osana Jumalan luomissuunnitelmaa. Luonnontiede ja uskonto eivät ole suorassa ristiriidassa keskenään.

Nuoren Maan kreationismi, eli se jyrkin tulkinta Raamatun sisällöstä, joutuu kaikkein kovimmille. Uskomus maailmanhistorian supistamisesta vain muutamiin tuhansiin vuosiin on räikeässä ristiriidassa lukemattomien luonnontieteellisten ilmiöiden kohdalla.

Kojonen osoittaa nuoren Maan luomisopin olevan heikosti perusteltu tulkinta myös teologiselta näkökannalta. Jyrkän kirjaimellinen tulkinta johtaa ongelmiin vertauskuvallisten tekstien kohdalla. Luomispäivien kirjaimellinen tulkinta yhden vuorokauden pituisiksi jaksoiksi johtaa ristiriitoihin muiden Raamatun kirjojen kanssa. Varsinkin sukuluetteloiden perusteella lasketut suuret iät nostavat hikeä otsalle kirjaimellisen tulkinnan parissa. Nooan olisi sukuluettoloiden mukaan pitänyt olla vielä elossa, kun Abraham täytti 50-vuotta. Mutta ihmiskunnan kannalta tärkeää miestä ei mainita Abrahamin tarinoissa. Symbolismin käyttö on selkeää useissa Raamatun teksteissä. Tämä huomattiin vuosisatoja sitten. Nuoren Maan kreationismi onkin nuorempaa perua. Kristityt geologit olivat hyväksyneet Maan vanhan iän kauan ennen Charles Darwin ilmestymistä.

Alussa kerrataan miten geosentrinen tulkinta syrjäytettiin heliosentrisellä. Korvaaminen uudelle selityksellä ei tapahtunut yhden yön aikana. Geosentrismiä puolustettiin yhä monimutkaisemmaksi muuttuvilla malleilla. Myös teologisten argumenttien soveltuvuudesta kiisteltiin. Aineiston kasaantuessa oli pakko myöntää, että heliosentrinen malli oli johdonmukaisempi ja parempi selitysvoimaltaan. Kojonen tekee oivan tempun, sillä kaikkea tuota lukiessa on vain pakko nyökkäillä.

Uusimpana tulokkaana on Yhdysvalloissa aloitettu älykkään suunnitelman idea. Siinä ei oteta kantaa Maan ikään eikä vedenpaisumuksiin. Tärkeimpänä on osoittaa, että evoluutiomekanismit ovat puuttellisia. Tuota puutetta täydentää suunnitelmallisuus. Kuka tai mikä tuo suunnittelun on tehnyt on myös tarkoituksella avoimeksi jätetty kysymys.

Eri tulkintojen taustat käydään lävitse valistavalla tavalla. Itselleni läheisimpänä oli älykkään suunnittelun ilmestyminen. Kojonen kertaa kyseisen liikkeen motivaatiot ja puolestapuhujat. Niin William Dembski, Michael Behe kuin kotimainen Matti Leisola saavat maininnan suunnitteluargumentin tarkastelussa.

Liikkeen viisi olennaista pilaria ovat:

1. Mutaatiot eivät rakenna mitään vaan aiheuttavat vahinkoa.

2. Ohjaamattomat ja satunnaiset prosessit eivät voi tuottaa solujen monimutkaisuutta.

3. Välimuotojen fossiilit puuttuvat.

4. Biologit eivät ole onnistuneet Darwinin ”elämän sukupuun” rakentamisessa.

5. Elämän kemiallinen alkusynty säilyy ratkaisemattomana arvoituksena.

Eli liike pyrkii olemaan aktiivinen genetiikan, biokemian, paleontologian, taksonomian sekä kemian areenoilla.

Kivana huomiona Kojonen muistuttaa, että älykkään suunnitelman teltan sisään mahtuu myös ajatus elämän yhteisestä polveutumisesta. Mm. Michael Behe hyväksyy lajien yhteisen polveutumisen. Hän uskoo elämän olevan luotua, mutta geneettinen informaatio on vain rappeutunut sukupolvesta toiseen. Useat älykkään suunnittelman kannattajat hyväksyvät myös vanhan Maan iän, mutta sitä pyritään pitämään puhumattomana aiheena teltan sisällä. Iästä puhuminen johtaa teologiseen kiistelyyn, joka puolestaan on loputon suo.

Mutta Kojonen ei jätä darwinistien tuotoksiakaan kritiikittä. Richard Dawkinsin kirjoitukset silmien huonosta suunnittelusta eivät ole yksioikoisia. Näköhermojen fotoreseptorisolut voivat olla väärin päin, mutta siitä ei pystytä päättelemään ovat ne huonoa suunnittelua. On nimittäin havaittu, että se on optimaalinen järjestys solujen lämpöominaisuuksien vuoksi. Eikä pidä unohtaa, että huonosti suunniteltu olisi kuitenkin vielä suunniteltu.

Michael Behen Darwin's Black Box kirjassa lanseeraama palautumaton monimutkaisuus oli suosittu väittelyn aihe. Uudeksi evoluutiokritiikiksi tarkoitettu argumentti on sopivasti yksinkertainen. Tarkasti yhteensopivista osista koostuva järjestelmä, jonka toiminto syntyy vasta osien yhteistoiminnasta. Behen esimerkkinä oli tavallinen hiirenloukku. Se ei toimi, jos jokin sen olennaisista osista poistetaan. Eikä sitä voi rakentaa sopimattomilla ominaisuuksilla varustetuilla osilla. Biologian puolelta biokemiallisten järjestelmien suosituimmaksi esimerksi nousi bakteerimoottori. Bakteerimoottori liikuttaa bakteerin siimaa ja saa sen liikkumaan solunesteessä. Tällaisten järjestelmien kehittyminen suoralla kehitysreitillä ei ole mahdollista.

Paitsi että evoluutio ei vaadi suoria kehitysreittejä. Nykyinen toiminto voi perustua erilaisesta toiminnosta poimitun komponentin varaan. Tällainen epäsuora kehitysreitti mahdollistaa monimutkaisten järjestelmien kasaantumista edellisten päälle. Ja juuri niin näyttää käyneen, kun tarkastelemme biokemiellisten järjestelmien osia. Behe on itse tiedostanut tällaisen vaihtoehdon, mutta toteaa sen olevan aivan liian epätodennäköistä. Vuoropuhelu kriitikoiden kanssa johtaakin lopulta epätodennäköisyyslaskelmiin. Argumentti on lopulta vain erittäin monimutkainen aukkojen jumala.

Kojonen onnistuu mielestäni kiteyttämään viiteen sivuun koko bakteerimoottorista käydyn taiston. Behen argumentin rakenne, soveltavuus ja sen saama kritiikki on helppo sisäistää. Uusille tulokkailla kirja antaa mahdollisuuden sisäistää vuosikausia käydyn väittelyn yhdessä illassa.

Kojosen pyrkimyksenä on esitellä kunkin osapuolen näkemyksiä sillä tavalla, että he tunnistavat omat ajatuksensa. Siinä hän on onnistunut.

”Keskustelussa luomisesta ja evoluutiosta on kuitenkin paljastunut myös paljon ongelmia. Sen kiivauden vuoksi eri osapuolten on esimerkiksi ollut vaikeaa tunnistaa vastakkaisen osapuolen hyviä ajatuksia sekä tunnistaa ”oman puolen” tekemiä virheitä. Liiallinen keskittyminen yksityiskohtiin uhkaa usein hämärtää kokonaiskuvan, kuten esimerkiksi silloin, kun luomisoppi ymmärretään liian kapeasti. Toisaalta myös keskittyminen kokonaiskuvaan on usein johtanut yksityiskohtia koskeviin massiivisiin virheisiin ja väärintulkintoihin. Näin on käynyt silloin, kun tieteellistä todistusaineistoa on yritetty väkisin saada sopimaan johonkin etukäteen valittuun lopputulokseen.”

- E.V. Rope Kojonen.

 

Infosota: Butšan joukkosurmat

 Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Uhreja kertyy molemmin puolin. Kiovan ympäristö häädetyt venäläiset joukot jättivät jälkeensä hävitystä. Useampi lähiökaupunki oli heidän miehittämänsä. Ensimmäiset kuvat tuon miehityksen seuraamuksista ilmestyivät nettiin, kun ukrainan joukot pääsivät kaupunkiin.

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Twitteriin ladattiin videoita ja kuvia Butšasta. Kaduilla ja tienvarsilla oli ruumiita. Useita ruumiita. Ihmisiä jotka on ammuttu teloitustyyliin kädet sidottuina. Viktoriaa latasi veljensä lähettämän videon maailman katseltavaksi. Tuota videota ennen netissä kiersi 25.3. tehty teloitus samalta kadulla. Huomaa taustalla olevat harmaat kuutiot. Niiden avulla on helppo yhdistää missä kohtaa katua kamera milloinkin on. Toinen yleisesti jaettu video oli tämä 2. huhtikuuta Twitteriin ladattu video.

Venäjän puolustuspuheissa ei jostain syystä oltu tietoisia näistä huhtikuun ensimmäisen päivän videoista. Venäjän suunnalta puhuttiin aivan kun kuvia ja videoita olisi tullut internettiin vasta neljä päivää Venäjän sotilaiden lähdettyä.

Lisäksi Maxar Technologies yhtiön satelliitit julkaisivat kuvia joukkohaudoista. Butšan ortodoksisen kirkon pihalle oltiin kaivettu useampana päivänä maaliskuun aikana kuoppia, esim. 21. maaliskuuta. Tuoreimmat kuvat ovat 31. maaliskuuta päivältä. Hyvin suurella todennäköisyydellä täytettiin jollain muulla kuin sekajätteillä.

3. huhtikuuta saatiin kuvaa siitä mitä kirkon pihalle oli haudattu. Tuskin tarvitsee kertoa mitä mustista jätesäkeistä löytyi.

Kaiken tämän lisäksi New York Times julkaisi 4. huhtikuuta artikkelin, jossa on satelliittikuvia maaliskuulta. Kadulla oli jo silloin ruumiita juuri niillä kohdilla joita nähtiin huhtikuun videoissa.

Tästä seurasi informaatiosodalle tuttu tykitys sosiaalisessa mediassa. Venäjämyönteisten tilien täytyi miettiä miten selittää videoilla näkyvät sotarikokset. Metodit olivat tuttuja. Heitetään keskusteluun mukaan sekalainen kokoelma toistensa kanssa ristiriitaisia väitteitä ja vihjailuja.

Venäjän ulkoministeri Lavrov väitti ruumiiden olevan lavastusta. Fiksuna miehenä hän ei täsmennä minkälainen lavastus on muka tehty. Tällä tavalla ei joudu niin helposti nalkkiin. Epämääräisillä puheilla pystyy kiertelemään ja kaartelemaan tarinassa esiin nousevia faktoja.

Onneksi Leyawiin of Siberia kokosi kätevän aikajanan. Se näyttää milloin ja millaisilla puolustuksilla Venäjä yritti selitellä Butšan kuolleita.

Ruumiit eivät ole ruumiita vaan näyttelijöitä. Tätä väitettä yritettiin perustella yhdellä videolla näkyvillä asioilla.

Esimerkkinä toimikoon yksi aktiivisimmista Pietariboteista nimeltään MirKHe. Hän kyllä lopulta myönsi, että ruumiit ovat ruumiita. Sain kuitenkin estot kun erehdyin kysymään miten hän päätteli ruumiit natsien tappamiksi.

Yhden ruumiin käsi liikkuu, joten hän ei voi olla kuollut!

Paitsi että alkuperäisellä videolla on selkeästi nähtävissä, että ainoa mikä liikkuu on auton tuulilasissa liukuva vesi.

Ruumis nousee istumaan. 

Samalla videolla on auton sivupeilistä nähtävissä pikselimössö, jota väitettiin istumaan nousevaksi ruumiiksi.  Se olkoon esimerkki pareidoliasta, sillä minä en onnistu pikseleistä näkemään sitä. Sen sijaan tiedän miten autojen sivupeilien reunat voivat vääristää sitä mitä näkee peilissä. Toimittaja Sardarizadeh teki hidastetun videon, josta näkee miten myös taustalla näkyvät talot vääntyvät peilissä.

Lisäksi samat "liikkuvat" ruumiit olivat samoilla paikoilla samoissa asennoissa kuvattavissa seuraavina päivinä, esim Sergei Supinskyn Associated Free Press valokuvissa.

Nämä faktat johtavat nettikinastelussa heti seuraavaan vaiheeseen. "Kyllä, ne olivatkin oikeasti kuolleita ihmisiä, mutta ei Venäjän tappamia!"

Ruumiit ovat ruumiita, mutta he kuolivat Ukrainan joukkojen tulituksessa.

Väitettä voi käyttää pelkästään kadulla näkyviin ruumiisiin, sillä kirkon pihaan haudattiin ihmisiä venäläisten vallan alaisuudessa. Se miten tätä kohtaa voi perustalla riippuu täysin siitä mitä ruumita valitaan tarkasteltavaksi. Selvyyttä saadaan vasta ruumiinavausten ja vammojen selvittämisen jälkeen.

 Ruumiit ovat ruumiita, mutta ne siirrettiin tuonne kadulle.

Näissä puheissa todisteet siirtämisestä jätetään mainitsematta. Sen vain oletetaan tapahtuneen jossain välissä venäläisten lähdettyä.

Ruumiit olivat liian maatuneita ollakseen tuolla kadulla tuohon aikaan, joten Ukrainan joukot olivat kaivaneet ne esiin haudoista.

"Не исключено, что украинские военные специально их выкопали из могил и разложили на улицах к приезду западных репортеров."

Suomennettuna: "On mahdollista, että Ukrainan armeija kaivoi ruumiit ulos haudoista ja asetti ne kaduilla länsimaisten toimittajien saapumista varten."

Ria Fan sivusto.

Selittämättä jää miksi Ukrainan joukot olisivat tehneet sellaista, sillä ruumita löytyy asuintalojen pihoista ja sisältä taloista. 

Venäjä ei ole vielä yrittänyt selittää milloin ja miten ne joukkohaudat ilmestyivät kirkon pihalle.

Butšan tapahtumat ovat vain ensimmäinen isompi paljastunut siviilien joukkosurma. Tulemme näkemään vastaavia näkyjä myös muista Venäjän valtaamista kaupungeista.

Infosota: Venäjän valheet ja Mariupolin synnytyssairaalan uhrit

 

 Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Siviiliuhrien määrä kasvaa. Uutisiin toistaiseksi näkyvimpänä iskuna nousi piiritetyn Mariupolin kaupungin synnytys- ja lastensairaalan kohtaama tuho 9. maaliskuuta. Kuvaaja Evgeniy Maloletkan kamera oli taltioinut ennen iskua sairalaan tunnelmia. Maloletka on seurannut kotimaansa tilannetta monta vuotta. Lastensairaalaan oli tuotu sodassa haavoittuneita joita hoidettiin synnytysten ohella. Kuvien perusteella leikkausalit olivat aina käytössä. Katso läpi kaikki Maloletkan kuvat tämän Suddeutsche Zeitung artikkelin kautta. Sekä tämä Associated Press videoklippi.

 

Sen jälkeen alka tulikiven katkuinen debunkkaus venäläisten toistaiseksi törkeimmästä valehtelusta.

Katsoit kuvat läpi?

Hyvä.

Tapahtui nimittäin sillä tavalla, että Venäjän edustajat huomasivat synnytyssairalaan tehdyn iskun olevan huonoa mainosta heidän sodalleen. Kansainvälisiin uutisiin levinneet kuvat Venäjän suorittamasta sotarikoksesta eivät ilahduta Kremliä. Alkoi tuttu PR-härdelli, jolla yritettiin saada tilanne näyttämään joltain aivan muulta. Valheiden valtakunnasta tuotiin esiin koordinoitu vastakampanja loukaantuneiden naisten valokuville.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin johdolla alettiin venäläisten diplomaattijoukkojen kollektiivisella suulla puhua kriisinäyttelijöiden käytöstä. YK:n turvallisuusneuvoston edessä, sekä useissa diplomaattien haastatteluissa toisteltiin ja esiteltiin tiettyjä valokuvia. Vielä tänään maantaina illalla Venäjän lähetystön twittertili yritti toistella näitä juttuja, mutta ne poistettiin ripeästi.

Tässä vain yksi esimerkki siitä mitä Venäjä yritti pestä käsiään sotkusta. Venäjän lähestystö esitti Twitterissä, että yksi uhreista oli kriisinäyttelijä nimeltään Mariana Vishegirskaya. Mariana on suosittu Mariupolissa asuva kauneusbloggaaja. Lavrov ja kumppanit väittivät, että tämän takia hän ei voinut olla oikeasti raskaana sairaalassa, joka ei edes ollut sairaala vaan Ukrainan armeijan tukikohta. Marianan väitettiin näytelleen kahta eri naista valokuvissa. 

Mm. Alankomaalaisessa Buitenhof ajankohtaisohjelmassa Venäjän diplomaatti Alexander Shulgin esitteli vielä eilen näitä kuvia ja toisti salaliittoteoriat. Yksi ja sama nainen on muka vain vaihtanut kuvaussessioiden välillä vaatteita ja saanut meikkiä.

 

 

Venäläisten valheiden kannalta on harmillista, että ne valokuvat ovat katseltavissa erittäin suurella tarkkuudella. Videoilla on myös nähtävissä muita naisia näiden kahden lisäksi. Paareilla makaavan naisen kasvojen muodot ovat erilaiset kuin Marianalla. Makaavalla naisella on luomi kulmakarvojensa välissä, joka puuttuu Marianalta. Samoin hiusrajojen linjat ovat erilaiset. Koska he ovat kaksi eri naista.

 Marianan raskauden etenemistä oli esitelty hänen Instagram-tilillään. Kaikki nämä faktat olivat esillä ennen kuin Venäjän lähetystö alkoi levittämään valheitaan.

Venäjän lähetystö tietää kyllä, että heidän valheensa ovat helposti todettavissa potaskaksi. Kuten informaatiosodan alkeista muistamme, tärkeintä ei ole totuus tai vale. Tärkeintä on saada yleisö epävarmaksi siitä mikä on totta tai valetta. Näin voi ainakin yrittää välttää isoimpia otsikoita armeijasi tekemistä sotarikoksista, kun väki jää väittelemään siitä oliko sairaalassa uhreja vai kriisinäyttelijöitä. Juuri näin Venäjä toimi Krimin valloituksesa, kun heidän sotajoukkonsa saapuivat rajan yli ilman armeijan tunnuksia. Parin päivän ajan Putin väitti, ettei tiennyt keitä sotilaat olivat. Räikeä valehtelu on osa toimintatapaa.

Eli jos ei tässä vaiheessa ole vielä tullut selväksi: ei ole mitään syytä ottaa mitään venäläisten diplomaattien puheita totena tämän sodan kohdalla. Rationaalisin oletus on kohdella heidän puheitaan epätosina, kunnes kolmas, neljäs ja viides osapuoli ovat riippumattomasti todenneet puheet jollakin tapaa totuudenmukaiseksi.

"We had learned from Him to hold to truth with every breath." 

- Rylanor the Ancient of Rites