Kaunis morsian. Onko siinä Windows vai Linux?

Scientific American, March 2008, sisältää David Levyn haastattelun, jonka on tehnyt Charles Q. Choi. Levy on keinoälyyn keskittyvä tutkija. Hän on esitellyt kuvaa, jossa alttarille astelee onnellinen pari: Morsian ja robotti.

Miksi kukaan haluaisi mennä naimisiin robotin kanssa? Levy sanoo, että se on parempi vaihtoehto kuin olla yksinäinen, onneton ja kurja. Robotti pystyy käyttäytymään ja sanomaan samoja asioita kuin ihminen. Tarvittava teknologia ei ole kaukana horisontin takana. Robotin tarjoama rakkaus olisi tietenkin illuusio, mutta onko sillä väliä jos se tekee ihmisen onnelliseksi, Levy kysyy.

Robottien kehitys (tai älykäs suunnittelu) on tuonut ne pois autotehtaista ihmisten olohuoneisiin. Ja pian myös makuuhuoneisiin. Roomba pölynimuri, Tamagotchit ja Sonyn Aibo ovat esimerkkejä kotiroboteista. Japanilaiset ovat erikoistuneet "lempinukkeihin", eli aidon kokoisiin ja -tuntuisiin versioihin naisista, mutta osataan sitä Yhdysvalloissakin. Toistaiseksi niihin ei ole asennettu ihmisten liikkumista matkivaa mekaniikkaa.

Robotit voidaan ohjelmoida kunkin yksilön tarpeiden, harrastusten ja haaveiden mukaan. Sekaan laitetaan tietenkin sopiva määrää kitkaa, jotta suhteesta tulisi aidompi. Levy huomauttaa, että ihmiset eivät rakastu algoritmiin, vaan vakuuttavaan simulaatioon toisesta ihmisestä, ja vakuuttavilla simulaatioilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään.
Pienet lapset voivat reagoida sympaattiseen robottiin aivan kuin se olisi elävä olento. Kun robotin akku loppuu, niin lapsi voi sanoa: "kauniita unia." Ihmiset voiva myös alkaa tykätä ohjelmista jotka antavat vinkkejä ja tukevat netissä pelattavaa blackjack-peliä.
Moderni tekniikka on mahdollistanut rakastumisen toiseen ihmiseen ilman ainoatakaan kasvotusten tapaamista. Internetin välityksellä rakennetaan vahvoja tunnesiteitä, ja jopa sovitaan naimisiinmenosta. Robottien tulevaisuuden kannalta olennaisinta onkin se miten ihminen kokee ja tulkitsee robotin antamat viestit.

Helen Fisher on tutkinut romanttista rakkautta, ja ehdottaa kolmea komponenttia rakkaudelle: seksi, romanssi ja syvä kiintymys. Kaikkia näitä saadaan aikaan erilaisilla tavoilla. Seksihalujen sytyttämiseen voi riittää pelkkä elokuva tai kirja. Sitoutuminen ja kiintymys voi kohdistua maata, taloa, ajatusta, alkoholia tai muita asioita kohtaan. Siksi ei ole kovin kaukaa haettua, että joku voi kiintyä robottiin. Romanttinen rakkaus on mahdollista ilman että sen kohde edes tietää rakastuneesta ihmisestä. "Se osoittaa kuinka paljon me haluamme rakastaa", Fisher sanoo.

Vaikka rakkausrobotit yleistyisivät, ei ihmisten välinen rakkaus katoaisi minnekään. Roboteista olisi hyötyä niille, jotka tuntevat tyhjyyttä tunteellisella ja seksuaalisella tasolla. Jotkut eivät kykene muodostamaan suhdetta ihmiseen, mutta tuntevat sen helpoksi tietokoneen kanssa. Suhteiden tunteellisesta terveydestä voidaankin väitellä. Robotit olisivat vain korvikkeita, eikä siinä olisi mitään juhlimisen aihetta. Ihmisten ja robottien välisiä avioliittoja ei oteta vakavasti. Levy muistuttaa, että 100 vuotta sitten miesten välisiä avioliittoja ehdottaneet lukittiin hullujen huoneelle. Vasta viime vuosisadan puolivälissä Yhdysvalloissa poistettiin rotujen välisten avioliittojen kiellot 12 osavaltiosta.