Älykkyys ja Dembski (osa I)

Jokin aika sitten Uncommon Descent-sivulla käytiin tiukkaa sananvaihtoa teistisen evolutionistin ja IDeistien välillä. Mikä hassuinta, tuo teistinen evolutionisti sanoi olevansa sitä mieltä, että Älykäs suunnittelu voi sisältää luonnonvalinnan. Hän esitti perustelut, ja ne olivat suoraan Dembskin suusta. Suosittelen tutustumaan miten IDeistit käsittelevät esitettyä vertausta.
Muistin että hyllyssäni on eräs Dembskin kirja; Älykkään suunnitelman idea, suom. Matti Leisola. Sieltä löytyy vastaava perustelu sille miksi luonnonvalinta voi teoriassa olla älykäs.

"Etymologiansa perusteella intelligence (älykkyys) koostuu sanoista valita (joidenkin) välillä.
Olemme nähneet tämän älykkyyden ja valinnan välisen yhteyden aikaisemminkin, nimittäin täsmennetyn monimutkaisuuden kriteerissä. Täsmennetty monimutkaisuus on juuri se tapa, jolla tunnistamme, että älykäs kohde on tehnyt valinnan. Intelligent-sanan etymologia on siis verrattavissa muodolliseen analyysiin älyllisestä toiminnasta, joka on täsmennetyn monimutkaisuuden kriteerin ydin. Ilmaisun intelligent design osuvuus tulee nyt selväksi. On kyse luonnontieteellisestä tutkimusohjelmasta, joka pyrkii ymmärtämään älyllisen toiminnan tutkimalla täsmennettyä monimutkaisuutta. Täsmennetty monimutkaisuus on valinnan tuntomerkki. Se ilmaisee, että suunnitelman olemassaolo päätellään siitä, että älykäs tekijä on tehnyt sen, minkä ainoastaan älykäs tekijä voi tehdä, eli valinnan."

- s. 177-178.

Heti perään Dembski ottaa aivan ymmärrettävästi käsittelyyn luonnonvalinnan. Hän puhuu sen etymologiasta. Luonnonvalinnan toinen sana on valinta, joka on synonyymi sanalle vaihtoehto. Hän päättelee luonnonvalinnan olevan "sanahirviö, joka sisältää kaksi vastakkaista käsitettä." Nyt onkin olennaista, että älykkyydellä on valitsemiskyky, ja luonnolla ei sitä ole.
"Luonnonvalinta ja sokeat kellosepät eivät synnytä todellista suunnitelmaa vaan parhaimmillaankin vain näennäisen suunnitelman"
Sen enempää ei selitellä miksi luonnonvalinnan tekemä "valinta" sukupolvien välillä ei olekaan valintaa. Perusteluna on se, että Dawkins toteaa suunnitelmallisuuden olevan näennäistä.

Samat asiat esitetään aikaisemmin sivulla 116. Mikä parasta sieltä löytyy tämä:

"Älyllisen tekijän tärkein piirre on valinta. [...] Etymologiansa mukaan intelligence siis tarkoittaa valitsemista joidenkin väliltä. Älyllisen tekijän toiminta on täten valitsemista kilpailevien vaihtoehtojen joukosta."

"Älylliseen tekijään liittyy aina erottelu, tiettyjen asioiden valitseminen ja toisten asioiden hylkääminen."

Katsotaan miten kirja määrittelee luonnonvalinnan sivulla 243:

"Luonnonvalinta, mekanismi, jolla uusdarwinistinen evoluutioteoria selittää monimutkaisuuden kasvun eliökunnan historiassa. Sattuma tuottaa muuntelua ja luonnonvalinta poimii elinkelpoisimmat yksilöt."

Hmmm. Sivulla 70 selitetään lisää luonnonvalinnasta:

"Darwinin teorian mukaan lajiutuminen tapahtuu muuntelun ja luonnonvalinnan yhteisvaikutuksesta. Organismit muuntuvat, ja luonto valitsee ne, joiden muuntelusta on niille jotain etua. [...] Itseasiassa hyvin harvat Darwinin aikalaisista ja välittömistä seuraajista oli sitä mieltä, että hänen valintamekanisminsa oli riittävä selittämään lajiutumisen."

Luonto valitsee? Valintamekanismi? Mitä kaikkea löytyykään sivulta 119:

"Tämä kasautuvan monimutkaisuuden määritelmä osoittaa, että darwinistinen valinnan ja mutaation mekanismi voi helposti selittää kasautuvan monimutkaisuuden. Valinnan kautta tapahtuva monimutkaisuuden asteittainen kertyminen heijastaa toiminnon säilymistä, kun kasautuvasti monimutkaisen järjestelmän osia poistetaan peräkkäin."

Sitten tehdään ero päämäärällisen ja päämäärättömän valinnan välillä. Ei ole mikään yllätys, että Dembskin mielestä redusoimattoman monimutkaisuuden saavuttaminen vaatii päämäärällisen valintamekanismin. Esimerkki; luonnonvalinta ei voi tietoisesti pyrkiä kohti flagellaa, joten flagella ei ole luonnonvalinnan tuottama. Pettämätöntä logiikkaa!

"Biologiassa toimii kuitenkin darwinistinen luonnonvalinta. Tällainen valintamekanismi toimii ilman päämääriä eikä sillä ole suunnitelmaa tai tarkoitusta. Se on täysin vailla suuntaa."

Redusoimaton monimutkaisuus on Dembskin mukaan luonnonvalinnan saavuttamattomissa. Hän esittää lainauksen Darwin's Black Box-kirjasta:

"Redusoimattoman monimutkaista järjestelmää ei voi tuottaa... pienillä, peräkkäisillä muutoksillä järjestelmän esimuotoihin, koska kaikista redusoimattoman monimutkaisen järjestelmän esimuodoista puuttuu jokin osa ja se on siten määritelmänsä mukaan toimimaton... Koska luonnonvalinta voi valita vain järjestelmiä, jotka ovat jo toimivia, niin jos biologista järjestelmää ei voida synnyttää asteittain, sen olisi täytynyt syntyä yhtenä kokonaisena yksikkönä, yhdellä iskulla, jotta luonnonvalinnalla oli ollut jotain mihin vaikuttaa."

Unohdetaan ne määritelmälliset ongelmat joita tästä kumpuaa. Jos luonnonvalinta olisi tuottanut redusoimattoman monimutkaisen järjestelmän, niin sen kehitysvaiheet olisivat olleet toimivia. Tästä voimme päätellä ja ennustaa, että jos luonnonvalinta on ollut asialla, niin meidän pitäisi pystyä osoittamaan systeemin osille mahdollisia funktioita (jotka ovat eri kuin kokonaisen systeemin), tai puretun systeemin osat pystyvät toimimaan jotain muuta toimintoa varten kuin koottua. Behen mukaan emme voi tehdä mitään ennusteita darwinistisen evoluution pohjalta redusoimattoman monimutkaisista järjestelmistä ja niiden mahdollisista kehitysreiteistä.

Mutta mihin kaikki tämä johtaa?

Onko tämä vain semanttista nipottamista?

Miksi Paholaisen Asianajaja lukee IDeistien kirjoja eikä katsele L-koodia?

Käsittelen sitä seuraavassa viestissäni.