Kiitti mulle riitti t. GMO-tutkija

Geenimuuntelulla on huono maine tietyissä piireissä. Kansalaisaktivismi on vastustanut geenien luonnottomaksi miellettyä siirtelyä kasvottomien tutkijoiden toimesta. Tämä vastustus on pesiytynyt myös poliitikkojen pariin, jolloin tiedevastaisuudella päästään vaikuttamaan siihen mihin julkisia tutkimusrahoja myönnetään.

Kasvien bioteknologian parissa opiskelujaan viettänyt sekä kasvien geenejä muunnellut Devang Mehta kirjoitti miksi lopettaa tutkimustyönsä geenimuuntelun parissa. Se on surullista luettavaa. Sekä kääntämisen arvoista. Syyt ovat hyvin tiedossa niille, jotka jaksavat seurata internetissä miten geenimuuntelua vastustetaan. Mehtan perustelut osoittavat, että kansalaisaktivismi tuottaa tulosta. Jos siis haluaa geenimuuntelun tutkimisen loppuvan maailmasta.

Työssään sveitsiläisen tutkijaryhmän kanssa geenimuuntelun saralla hän sai tuta geenimuuntelua vastustavien voiman. Vaikka tutkijaryhmä ei ole Monsanton rahoittama, eivätkä sen tutkimustyönä käytetyt geenit ole edes patentoituja. Mehta on itse aktiivinen keskusteluja netin ihmeellisessä maailmassa. Sen takia hän on hyvin perillä millä perusteilla tutkimustyötä vastustetaan. Vaikka tavoitteena on viruksille resistentin kasvin suunnittelu. Kahvipöytäkeskustelu voi tyssätä, kun Mehta kertoo minkä parissa työskentelee. Twitterissä hän trollataan jatkuvalla syötöllä. Tutkijaryhmä saa pelätä ettei heidän koeviljelmiään tuhota.

Kaupallliset GM-viljat kehitettiin Eurooppalaisten ja Yhdysvaltojen yliopistoissa 1990-luvulla. Tutkimus on kuitenkin kaikkea muuta kuin ylämäessä. Euroopassa noin neljännes yliopistoista on lopettanut geenimuunteluun liittyvät tutkimusohjelmat. Tutkijat valitsevat helpommin jonkin muun alan, jossa ei tarvitse jatkuvasti vääntää verbaalista kättä kansalaisten kanssa. Samoin rahoitus on muuttunut nihkeämmäksi.

Mehta kertoo ensimmäisestä kontaktistaan geenimuuntelun vastustajien kanssa. Julkinen paneelikeskustelu viljojen patentoimisesta keskeytyi, kun mielenosoittaja alkoi huutamaan. GM-ruoka kuulemma aiheutti autismia. Paneelin jäsenet yrittivät neuvoa miksi huutaja oli väärässä. Nämä puheet valuivat kuuroihin korviin, sillä mielenosoittaja vastasi salaliittoteorioilla.

Monellla muulla tutkimusalalla ei joudu samaan tahtiin selittämään eturistiriidoista, isojen firmojen karmeasta rahoituksesta, ja siitä onko oikeasti myrkyttämässä ihmiskuntaa kuoliaaksi Agenda 21 protokollan mukaisesti. Perustutkimuksen tekeminen on houkuttelevampaa. Työhönsä voi keskittyä ilman pelkoa satunnaisista mielenosoituksista seminaarien aikana.

Samoin alan tutkijoiden parissa on yleisesti tiedossa, että Euroopassa ei helposti myönnetä verorahoista tukirahoja GMO-tutkimukseen. Vaikka Euroopan omat ja viralliset tiedeyhteisöt ja valvontavirastot ovat julkisesti todenneet GMO-tuotteet turvalliseksi sekä tarpeelliseksi työkaluksi.

Joten miksi aloittavan tutkijan kannattaisi sijoittaa resurssejaan geenimanipulaation parissa työskentelyyn? Jos muualla on tarjolla toisenlaista tutkimusta, mutta ilman anti-GMO:n stigmaa. Sopeutuvaiset tutkijat ovat kehittäneet kielenkäyttöä, jolla pyritään välttämään tuota geenimuunteluun liittyvää negatiivista mielleyhtymää. Geenimuuntelua voidaan tehdä monella eri tapaa. Keskittymällä näihin eri menetelmiin voidaan puhua turvallisemmin. Siksi on alettu suosimaan esimerkiksi termejä siirtogeeninen ja transgeeninen. Näin vältetään suoraan sanomasta Voldem... geenimuuntelun nimeä. Crispr- menetelmän kohdalla kyllä kehutaan uutta viriiliä tutkimuskenttää, mutta toistuvasti todetaan sen olevan aivan jotain muuta kuin GMO:ta.

Mehta vaihtaa johonkin toiseen tutkimusalaan. Hän ei enää jaksa jatkuvaa nyrkkeilysäkkinä heilumista. Pahoin pelkään, ettei hän ole ainoa tutkija joka tekee samanlaisen päätöksen.