30.4.19

Burkina Faso ja GM-puuvillan puuttuminen

Burkina Fason päättäjät päättivät kolme vuotta sitten kieltää puuvillan geenimanipuloidun variaation viljelyn. Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa maassa on myös Afrikan suurin puuvillan tuotanto. Pelloilla tehdään Burkina Fason talouden kannalta erittäin merkittävää työtä.

Vuonna 2008 maassa otettiin käyttöön Monsanton Bollgard II uusi versio uudesta puuvillasta. Siitä saatavan puuvillan laadussa oli kuitenkin puutteita. Siemenettömät puuvillapaalit olivat kevyempiä, joten entinen pelkän painon varassa tehty osto/myynti ei ollut samalla tasolla kuin entisen puuvillan kohdalla. Samoin puuvillakuitujen pituus oli lyhyempi, joten siitä saatiin myös pienempi hinta maailmanmarkkinoilla.

Burkina Fason puuvillajärjestö AICB päätti, että maalla on oikeus vaatia Monsaltolta kompensaatiota 76 miljoonan dollarin edestä. Samoin järjestö oli päättänyt, ettei 2014/15 ja 2015/16 vuosien puuvillasadosta makseta Monsantolle rojalteja. Niistä kertyi 25 miljoonan dollarin kokoinen potti.

Tuosta päädyttiin oikeuteen. Kiista päättyi sovitteluun, jossa Monsanto sai vain 25% rojalteista. Jossain tiedotteissaan Monsanto muistutti, että puuvillan laatuun vaikuttaa myös perimän lisäksi viljelyolosuhteet.

Burkina Faso lopetti yhteistyön Monsanto kanssa. Maassa palattiin entisten puuvillasiementen käyttöön. Maatalousministeri ilmoitti, että 2016/17 sadon odotetaan olevan n. 600 000 tonnia puuvillaa. Se oli GM-puuvillaa edeltävä taso. Alustavien mittausten mukaan perinteisen puuvillan laatu oli myös parempaa.

Joten Burkina Faso pelastui pahan Monsanton katalalta rahastusjuonelta. Vaikka GM-puuvillan käyttöönotto lisäsi peltojen tuottoa yli 20 %. Pienmaanviljelijöiden tuotot kasvoivat keskimäärin yli puolella. Mutta heillä oli mahdollisuus palata parempaan laatuun.

Mutta miltä puuvillaa viljelevien elämä näyttää kolme vuotta GM-puuvillasta luopumisen jälkeen?

Cornell Alliance for Science kertoo tuoreista tuloksista. Tavoite tuoreimmalle sadolli oli asetettu 800 000 tonnin tasolle. Maa tuotti kuitenkin vain 436 000 tonnia puuvillaa. Burkina Faso on enää neljänneksi suurin puuvillan tuottaja Afrikassa. Puuvillan tuotto per hektaari ei ole koskaan ollut näin heikkoa. AICB on koko ajan ollut täysin tietoinen siitä, että kaikki mahdollinen täytyy tehdä paremman tuotantomäärän saavuttamiseksi.

Ongelmia on useita:

Tuholaiset ovat jälleen maiskuttamassa puuvilloja. Joillain pelloilla niiden aiheuttama kato on pahimmillaan ollut 80 % luokkaa. Alamäen taivuttaminen takaisin nousuun vaatii hallitukselta isoja panostuksia viljelyn tukemiseen. Lisääntynyt tuholaismyrkkyjen käyttö aiotaan korvata tukemalla myrkkyjen ostamista. Ahdingosta nouseminen edellyttää kuitenkin myös hyvää sadekautta.

Tiedejärjestöjen suositukset ovat kuitenkin vaatimassa myös GM-lajikkeiden palauttamista. Sadot jäävät alle tavoitteista, jos tuholaisia paremmin kestävät lajikkeet jäävät käyttämättä. Poliittinen päätös lopettaa GM-lajikkeiden käyttö kokonaan on saanut jotkut puuvillan viljelijät epätoivoiseksi. He uhkaavat puuvillan viljelystä luopumisella, sillä se ei ole enää tarpeeksi kannattavaa perinteisillä siemenillä.

Tulevat sadot näyttävät kuinka puuvillalle käy Burkina Fasossa. Vaikka GM-lajikkeiden käyttö vaatii rahoitusta ja rojaltimaksuja sekä niiden kuidut ovat lyhyempiä, niin kuitenkin ne näyttäisivät olevan pienempi paha verrattuna nykyisiin pelloille kuivuneisiin satoihin.

2 comments:

MrrKAT said...

Yli 65 vuotiaat länsimaissa ja ehkä keski-ikäisetkin ovat alttiita valeuutisille ja levittävät niitä suhteessa eniten verrattuna nuoriin diginatiiveihin jotka erottavat paremmin oikeat uutiset.

Voisi olettaa että n.s. kolmansissa maissa nuoremmatkin aikuiset ovat vasta päässeet internetin äärelle ja kyvyttömyydessä erottaa tieteellinen aito fakta vertautuvat noihin eläkeläisiimme ja vanhempiin keski-ikäisiimme.

Anonymous said...

Jos väitteesi pitää paikkaansa, uskon asian johtuvan tuon ikäluokan nuoria heikommasta koulutuksesta. Elämänkokemus antaa toisaalta myös vastustuskykyä huuhaalle. Kun sellaista on ehtinyt nähdä tarpeeksi, kriittisyys kasvaa.

Toisaalta hömppähoitojen suurimmat käyttäjät ovat hyvin koulutettuja keski-ikäisiä naisia. Koulutus ei tee immuuniksi hömpälle, mutta en myöskään usko, että kanava jolla hömppää tuputetaan, erityisesti vaikuttaisi sen uskottavuuteen.

Jos väitteesi nuorista pitää paikkaansa, niin se on hyvä asia. Lähdekriittisyys pitäisi nostaa jo peruskoulussa tärkeäksi "oppiaineeksi".