Lisää Misquoting Jesus-kirjasta

Kirja sisältää valtavasti hyödyllistä tietoa, mutta keskityn tällä kertaa vain siihen asiaan joka laukaisi Ehrmanissa epäilyksen. Epäilyksen siihen, että ehkä Raamattu ei olekaan virheistä vapaa. Opiskellessaan Wheatonissa hän otti käsittelyyn Markuksen evankeliumin. Hänen täytyi lukea se kokoaan kreikaksi. Kurssia varten piti kirjoittaa paperi omavalintaisesta kohdasta. Ehrman valitsi Mark. 2:23-28. Siinä Jeesus mainitsee kuningas Daavidin ja tämän miehet. Heille tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa. Daavid meni Jumalan huoneeseen,otti uhrileivät ja ruokki niillä miehensä. Ja tämä tapahtui Jeesuksen mukaan silloin kun Abjatar oli ylipappina.
Ongelma ilmenee kun kaivamme esiin 1. Sam. 21:1-6. Pappina onkin Ahimelek. Hän oli Abjatarin isä.

Ehrman ei lannistunut, vaan kirjoitti pitkän ja monimutkaisen selityksen siitä, että kyseessä on tavallaan vertauskuva siitä ajanjaksosta jolloin Daavid kävi hakemassa purtavaa. Vaikka Markuksen evankeliumi mainitsee tapahtuma-ajaksi Abjatarin kauden, niin se ei välttämättä tarkoita, että Abjatar oli silloin ylipappina. Se ainoastaan viittaa siihen aikakauteen jolloin Abjatar oli eräs tekstin hahmoista.
Hänen argumentti perustui kreikkalaisiin sanoihin ja oli täynnä mutkia. Professori alkoi lukea sitä. Ehrman oli varma, että professori arvostaisi paperia, sillä olihan hän hyvä kristitty, eikä varmasti ajattelisi että Raamatussa on virheitä. Aivan kuten Ehrman itse ajatteli. Luettuaan paperin professori laukaisi yhden kommentin, joka meni innokkaan opiskelijan läpi.
"Ehkä Markus vain teki virheen."
Ehrman alkoi ajatella asiaa. Hän oli laittanut paljon työtä paperiinsa, vain jotta pääsisi steppaamaan ongelman ympäri. Lopulta hän päätyi yhteen johtopäätökseen, "Hmm... ehkä Markus teki virheen."

Siitä alkoi muidenkin vastaavien virheiden tarkastelu.