6.2.07

Skeptikko sortuu

Michael Shermer skeptikko joka on kirjoittanut useita alan kirjoja ja on Skeptic-lehden kustantaja. Tammikuun Scientific American-lehdessä hän paljastaa kuinka sortui käyttämään huuhaata eräällä kirjakiertueellaan ympäri maailmaa. Hän oli ahtautunut linja-autoon jossa oli aivastelevia ihmisiä ja harmitteli unohtaneensa Airborne-tabletit. Kyseessä on yrttejä, antioksidantteja, aminohappoja ja vaikka mitä muuta sisältäviä poretabletteja jotka nautitaan vesilasin kautta.
Airbornea markkinoidaan keinona estää ja parantaa vilustumisia sanomatta että tuote estää ja parantaa vilustumisia.

"Ota ENSIMMÄISEN vilustumisen oireen ilmestyessä tai ennen kuin menet ruuhkaisiin tiloihin" ja kerrotaan lisää:
"toista tarvittaessa kolmen tunnin välein"

Ja kun otat mikroskoopin esiin ja tarkkailet mitä purkin kyljessä lukee pienelle printillä:

"Nämä lausunnot eivät ole FDA:n (Food and Drug Administration) arvioimia. Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu hoidoksi, lääkkeeksi tai minkään taudin estämiseksi."

Airborne-poretableteille ei löydy kliinisiä kokeita. Heidän sivuillaan oli kerran linkki tutkimuksiin joissa todettiin tableteilla olevan jotain vaikutuksia, mutta se paljastui huijauksesi. Firma oli itse palkannut kaksi miestä kirjoittamaan kehuja ilman mitään klinikkaa, tutkijoita tai tohtoreita. Hups!

Se ei tosin haittaa menoa. Nykyään linkki on poistettu ja firman johtaja Elise Donahue on todennut ABC:n uutisille, että tutkimus "hämmensi kuluttajia. Kuluttajat eivät ole oikeasti tarpeeksi tieteellisesti ajattelevia jotta voisivat ymmärtää kliinistä tutkimusta"

www.airbornehealth.com

Jos jaksaisin etsiä niin varmasti löytäisin vastaavan poretabletin myös Suomen markkinoilta. Mutta parempi teeskennellä ettei sellaista ole Suomessa. Jaksan siten paremmin päivästä toiseen.

2 comments:

analyysi said...

Edellisessä Scientific Americanin numerossa Shermer osoitti omaa skeptistä lukutaitoaan. Hän kirjoitti:

Is religion a necessary component of social health? The data are conflicting. On the one hand, in a 2005 study published in the Journal of Religion & Society--"Cross-National Correlations of Quantifiable Societal Health with Popular Religiosity and Secularism in the Prosperous Democracies"--independent scholar Gregory S. Paul found an inverse correlation between religiosity (measured by belief in God, biblical literalism, and frequency of prayer and service attendance) and societal health (measured by rates of homicide, childhood mortality, life expectancy, sexually transmitted diseases, and teen abortions and pregnancies) in 18 developed democracies. "In general, higher rates of belief in and worship of a creator correlate with higher rates of homicide, juvenile and early adult mortality, STD [sexually transmitted disease] infection rates, teen pregnancy, and abortion in the prosperous democracies," Paul found. Indeed, the U.S. scores the highest in religiosity and the highest (by far) in homicides, STDs, abortions and teen pregnancies.

Siitä Shermer ei kuitenkaan maininnut mitään, että kyseinen Gregory S. Paulin artikkeli synnytti julkaistuaan pienoisen kohun. Paperin julkaisuun asti pääsy herätti ihmetystä mm. eräiden tilastotieteilijöiden keskuudessa. Gregory S. Paulin artikkelin julkaiseen julkaisun seuraavassa numerossa (Journal of Religion and Society, 2006) julkaistiin sittemmin artikkeli, jossa käymällä kyseistä "tutkimusta" läpi näytettiin, että (Shermerinkin viittaama) Gregory S. Paul ei ollut noudattanut alan tieteellistä metodia. Tieteellisen metodologian noudattamattomuuden takia Paulin tutkimustulokset kyseenalaistettiin.

Ammatti"skeptikkona" esiintyvä Michael Shermer ei kuitenkaan ollut ilmeisesti huomannut tutkimuksessa mitään outoa. Hän ei ollut huomannut sitä, että tieteellistä metodia ei oltu Paulin artikkelissa noudatettu. Skeptisyys taitaakin olla joskus aika valikoivaa. Saa nähdä, tuleeko Shermer joskus kertomaan Scientific American-lehdessä, että tutkimus, johon hän joulukuun numerossa viittaasi, oli tiedeyhteisön hylkäämä - siksi, ettei se ollut ollut tieteellisen metodin mukainen.

Major Diaboli said...

Tuo kolumni menikin minulta ohi juuri sisältönsä takia. Skippasin sen yli. Vertailut uskonnottomien ja uskovaisten välillä ovat aina maistuneet tylsiltä. Uskonnoton voi olla yhtä "hyvä" tai "paha" kuin uskovainen.

Palatakseni asiaan; kaivoin lehden esiin siitä jätekuormasta ja kyseisessä tekstissä Shermer käytti neljää lähdettä, joista tuo sinun huomauttamasi oli se ensimmäinen. Ja tekstin pääviesti näyttäisi olevan se, että uskonnollisuudella on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa. Arthur C. Brooksin Who Really Cares-kirjassa paljastetaan, että "uskonnolliset ihmiset ovat noin kolme kertaa anteliaampia kuin sekulaarit, [...] ja 57 prosenttia todennäköisempiä auttamaan kodittomia."
Omat auttamiseni ovat jääneet erittäin satunnaisiin lahjoituksiin kun en ole onnistunut pääsemään karkuun kerjääjiltä (mummot ovat yllättävän nopeita). Tosin tililtäni menee kuukausittain tietty summa rahaa Amnestylle. Ja olen täyttänyt elintenluovutustestamentin. Siihen minun tekemä avuliaisuus sitten päättyykin. Kirjaimellisesti.