Näin menetin uskoni evoluutioteoriaan, osa 1
Sorruin kamalaan syntiin. Vastoin kaikkia hyviä periaatteitani menin ostamaan Tapio Puolimatkan uusimman kirjan: Tiedekeskustelun avoimuuskoe, jota suomalaiset IDeistit ylistävät vuoden parhaaksi tiedekirjaksi. Kädessäni oleva järkäle tulee tuottamaan monta bloggausta. Kirja on Tapio Puolimatkan yhteenveto teismin paremmuudesta ateistisen naturalismin rinnalla. Tiedekeskustelun avoimuuskoetta on kritisoitu pariin otteeseen internetissä, mm. Ateismista-blogissa.
Pyrin heittämään läppää Puolimatkan teksteistä tutulla tyylilläni niistä asioista jotka herättävät kiinnostusta. Lopullisina maaleina minulla on ottaa selvää näistä:
1) Kristillinen tiede (jota naturalistit eivät päästä tiedemaailmaan), miten se toimii?
2) Evoluutioteorian kritiikki, eli mitkä ovat niitä asioita joita naturalistit eivät suostu pohtimaan tiedemaailmassa?
Puolimatkan perusteesit ovat tulleet tutuiksi nettikeskusteluista ja luentosarjoista. Ehkä kirjassa on jotain aivan uutta tietoa siitä miksi evoluutioteoria ei ole pätevää tiedettä. Kaikkein eniten kiinnostaa saada selvää siitä, mikä on älykkään suunnittelun teoria ja miten sillä tehdään tiedettä.
Aloituksessa koin lämpimän virtauksen pitkin selkärankaani. Vastoin kaikkia IDeistien opetuksia, Discovery Instituten tiedotteita ja William Dembskin saarnoja, professori Puolimatka toteaa suoraan ja ylpeästi, että Jumala on olennainen komponentti älykkään suunnitelman teoriassa. Kerrassaan virkistävää nähdä miten joku ei teeskentele suunnittelijan olevan tuntematon osallistuja ID:n maailmassa. Pohtiessaan tulisiko älykkään suunnitelman teoria sulkea tieteen ulkopuolelle (s. 35) hän käsittelee naturalismin ja ID:n kaksintaistelua. Tekstissä on itsestäänselvää, että Jumala on mukana älykkään suunnitelman teoriassa. Puheet "Jumalan suunnitelmasta" ja "Jumalan luomistyöstä" nostaisivat vastalauseita esim. Dembskin villapaidassa. Sivulla 40 Puolimatka muistuttaa, että naturalistit eivät uskalla ottaa huomioon syntiinlankeemuksen seuraamuksia, kun tarkastellaan vaikkapa ihmisten rakenteiden rappeutumista. Hän lainaa tietoa mutaatioista nuoren maailman kreationisti Pekka Reinikaiselta. Tästä avoimesta Jumalan käytöstä ID-teoriassa Puolimatka ansaitsee kunnon tartuntaelimen ravistuksen.
Puolimatka on aivan oikeassa muistuttaessaan, että ateistit/evolutionistit/naturalistit syyllistyvät virheeseen esittäessään erilaisia arvioita siitä miten Jumala ei olisi luonut joitakin rakenteita. Puheet siemenjohtimien "oikeista" reiteistä pitkin kehoa eivät liity siihen onko piuhat vedetty suunnitelman kautta. Kuten IDeisti Michael Behe on todennut, huonosti suunniteltu on kuitenkin suunniteltu. Siksi kädenvääntö typeristä ratkaisuista luonnossa on yhdentekevää niiden suunnitelmallisuudelle. Voimme ainoastaan todeta, että suunnittelija(t) rajoittivat luomisvoimiaan yhteisen polveutumisen asettamiin rajoihin.
Huonona puolena pidän sitä, että Tapsa hakee naturalistien tieteelliset argumentit populaarijulkaisuista. Näin löytyy useita lainauksia tutkijoilta, jotka selittävät asioita Jumalan oletetun näkökulman kautta. Kai se on ymmärrettävää, sillä hänen kirjansa on tarkoitettu populaariyleisölle, vaikka se sisältääkin korkealentoista filosofiaa. Toisaalta tuo populaarinen ote tarkoittaa sitä, ettei Puolimatkan tekstissä lähdetä yksityiskohtaisemmalle polulle. Esim. tieteen historiasta lyhyesti kirjoittaessaan hän on unohtanut jotakin olennaista. Ensin esitellään sitä miten naturalistit ovat lokeroineet älykkään suunnitelman tieteen ulkopuolelle JA väittäneet ID:n väittämien olevan testattavissa (sekä tietenkin kumottavissa).
"Esittäessään todisteita älykkään suunnitelman teoriaa vastaan Bargum ja Kokko samalla olettavat, että älykkään suunnitelman teoria on empiirisesti testattavissa ja kumottavissa. Heidän väitteensä, jonka mukaan [ID:n] oletus estäisi meitä hankkimasta tietoa todellisuutta ohjaavista säännöistä, ei tee oikeutta tieteen historialle. Juuri älykkääseen suunnitelmaan uskovat tieteentekijät ovat kaikkein innokkaimmin pyrkineet paljastamaan maailmankaikkeutta ohjaavia lainalaisuuksia. Juuri tuonpuoleiseen Lainsäätäjään uskova kristillinen Eurooppa pyrki kaikkein innokkaimmin paljastamaan maailmankaikkeuden lakeja."
Muistutus Puolimatkalle: Juuri kristilliset geologit hylkäsivät tulvageologian, eli Raamatun ilmoittaman vedenpaisumuksen, ennen Charles Darwinin syntymää. Vedenpaisumusmyytin kaivoivat haudasta Yhdysvaltalaiset kreationistit 60-luvulla. BTW, Puolimatka uskoo Raamatun ilmoittamaan Nooan arkkiin, mutta ei ole varma siitä oliko vedenpaisumus paikallinen vai maailmanlaajuinen.
Sitten Puolimatka erehtyy mollamaan rakasta jumalolentoa. Sivulla 50 väitetään erittäin solvaavalla tavalla, ettei Lentävä spagettihirviö ole pätevä selitys. Aiheena on ihmisen ja jumalolentojen välisen vuorovaikutuksen arvointi. Vaikka yliluonnolliset elementit pitäisi ottaa vakavasti tieteessä, niin se ei tarkoita, että kaikki yliluonnolliset elementit ovat samanarvoisia.
"Se, että yliluonnollinen on otettava vakavasti, jos haluamme puhua Jumalasta, ei tarkoita, että avaisimme rajoittamattomien kummallisuuksien Pandoran laatikon. Mikä tahansa käsitys Jumalasta ei ole yhtä hyvin perusteltu. Jumalan täytyy olla sellainen, että hän voi olla selitys tarkasti hienosäädetylle ja mittasuhteiltaan valtavalla maailmankaikkeudelle. Ateistisen retoriikan suosikkijumalat "suuri kurpitsa" tai "lentävä spagettihirviö" eivät kelpaa tällaiseksi selitykseksi."
Miksi eivät kelpaa? Miten Puolimatka selvittää minkälainen käsitys Jumalasta on lähempänä totuutta kuin toinen käsitys? Puolimatkan hyväksymä käsitys Jumalasta on sellainen jota hän tarvitsee selittämään maailmankaikkeutta, joten se käsitys on hyväksyttävä.
Seuraavassa osassa syöksyn Puolimatkan kirjoittaman evoluutiokritiikin kimppuun. Toivottavasti matkan varrella tulee vastaan sellainen älykkään suunnitelman teoria, jolla pystyy tekemään tiedettä. Kolme vuotta sitten tilanne oli huono ID:n kannalta. IDeisteillä ei ollut älykkään suunnitelman tieteellistä teoriaa. Ehkä jostain tulee esiin se kristillinen tiede ja selvitys siitä miten sellainen tiede selvittää esim. tällaisen mysteerin. Filosofi Plantingalta lainattu argumentti naturalismin hurr durrimaisuudesta ei jaksa kiinnostaa.
Sain myös vinkin Puolimatkan tulevasta luennosta Helsingissä. Se järjestetään tammikuun 15. päivä Pyhän Marian kirkossa klo 19:00. Näillä näkymin teleporttaan paikalle muistiinpanovälineiden kanssa.
12 comments:
"Lopullisina maaleina minulla on ottaa selvää näistä:
1) Kristillinen tiede (jota naturalistit eivät päästä tiedemaailmaan), miten se toimii?"
Puolimatkan argumentti tuosta "kristillisestä tieteestä" ei meikäläisen ymmärryksen mukaan ole se, että meillä on laatikossa jokin kristittyjen tiedepaketti, joka on ollut piilossa naturalistien pimittämänä ja jota nyt kristityt tarjoavat kaikelle kansalle. Näin annetaan ymmärtää monesti naturalistien taholta ja valitettavan usein kristityt itsekin haksahtavat moiseen argumentointiin.
Mikä on sitten se Puolimatkan olennainen viesti koskien tieteen historiaa? Mielestäni seuraava:
Nykyinen luonnontiede on nimenomaan uuden ajan alun kristillisen Euroopan tiedekeskustelun perillinen. Se luonnontiede, mitä nykyään tehdään ja millä ehdoilla sitä tehdään, on ottanut ratkaisevat alkuaskeleensa nimenomaan kristillisessä viitekehyksessä. Se ei ole ottanut niitä vahingossa tai ikään kuin kristillisen tunneperäisen inspiraation vallassa (kuten Kari Enqvist jossain muistaakseni oli ehdottavinaan), vaan tietoisen tieteenfilosofisen pohdinnan ja laajamittaisen keskustelun tuloksena. Toki (enemmän tai vähemmän sekulaari)filosofinen kehitys on toinen tärkeä elementti tässä kehityksessä ollut, sitä ei kukaan kiellä.
1600-luvun Englanti on hyvä esimerkki tällaisesta pohdinnasta ja sieltä erityisesti sir Francis Bacon. Puolimatka lainasi UTE-kirjassa melko paljon aiheeseen perehtynyttä Oxfordin yliopston proffaa Peter Harrisonia, kannattaa hänen julkaisulistastaan lueskella vaikka niitä ladattavia pdf:iä.
Piti vielä sanomani, että lyhyesti olen käsitellyt tematiikkaa myös eräässä omassa blogikirjoituksessani.
Mutta onko Puolimatka käsitellyt:
1)multiversumia jne joka ratkoo hienosäätökysymyksen
2)muita jumalia kuin retoriset kuten Tao, Shiva, kenties joidenkin Buddha jne ?
Eli voiko ID-instituutissa opettaa Shivan tai Allahin nimessä että Hän se on ;D
(Tuo siis retorisesti, noita kyselisin, jos jaksaisin panostaa..)
Se luonnontiede, mitä nykyään tehdään ja millä ehdoilla sitä tehdään, on ottanut ratkaisevat alkuaskeleensa nimenomaan kristillisestä viitekehyksestä huolimatta.
Tiede ei ole uskonto- eikä kulttuurisidonnaista. Viitekehyksillä (siinä hieman hämärässä merkityksessä missä sanaa viljellään) ei nykytieteessä ole mitään merkitystä. Näinollen mitään "kristillistä" tiedettä ei ole olemassa sen enempää kuin mitään "länsimaista" lääketiedettäkään. On vain tiedettä. Puolimatka ja muut IDeistit nimenomaan väittävät, että nykytieteessä pahat ateistit pitävät jumalaa pelkääviä IDeistejä tieteen ulkopuolella. Puhutaanpa jopa kristittyjen tieteilijöiden ajojahdista. Tämä johtuu siitä, että Puolimatka ja muut IDeistit eivät tajua tieteenfilosofiasta (evoluutioteoriasta puhumattakaan) hölkäsen pöläystä.
Luonnontiede muuten otti alkuaskeleensa jo antiikin Kreikan aikoina. Sangen huvittavaa, että nyt puhutaan tieteen kristillisestä viitekehyksestä, kun kristinusko oli nimenomaan se voima, mikä polki vapaata ajattelua suohon Euroopassa satoja vuosia.
Esim. vuonna 1277 paavi Johannes XXI julisti virallisesti harhaopiksi sen, että luonto noudattaisi lakeja. Se kun oli ristiriidassa Jumalan kaikkivoipaisuuden kanssa. Ja paavihan on tunnetusti erehtymätön.
Sori, olin epätarkka kun kirjoitin, että "Se luonnontiede, mitä nykyään tehdään ja millä ehdoilla sitä tehdään, on ottanut ratkaisevat alkuaskeleensa nimenomaan kristillisessä viitekehyksessä."
Tämän voi lukea myös siten että mielestäni luonnontiede olisi kokonaan syntynyt vasta uudella ajalla, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Olen kirjoittanut aiheesta kesällä ja nyt sivuten jouluna.
"Tiede ei ole uskonto- eikä kulttuurisidonnaista."
On se jonkin verran. Uskonto ja kulttuuri (tosin on vähän hämärää näin nopeassa keskustelussa, mitä "kulttuuriin" kuuluu. Tiedekin?) ovat historiallisesti vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat siihen, mitä käsityksiä ihmisellä on tietämisensä rajoista. 1500-1700-luvuilla ne vaikuttivat siten, että luonnontiede kehittyi huimaa vauhtia. En käsitä, miksei ateistikin voisi myöntää tätä (ja esimerkiksi Thomas Nagel myöntääkin).
"Sangen huvittavaa, että nyt puhutaan tieteen kristillisestä viitekehyksestä, kun kristinusko oli nimenomaan se voima, mikä polki vapaata ajattelua suohon Euroopassa satoja vuosia.
Esim. vuonna 1277 paavi Johannes XXI julisti virallisesti harhaopiksi sen, että luonto noudattaisi lakeja."
Heitätkö lähdeviitteen vielä tuohon paavijuttuun? Käsittääkseni tuohon aikaan ei ollut vielä ihan sanottua, että paavi ilman konsiilia voisi puhua ex cathedra(ei niin, etteikö asia silti hyvinkin voisi olla kuten sanot)
On totta, että kristinuskon nimissä on estetty tieteen etenemistä. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että kristinuskon tarjoamat uudet tietoteoreettiset edellytykset olivat olennaisesti vapauttamassa ajattelua antiikin suurten auktoriteettien umpikujaan myöhäisellä keskijalla ajetuista urista. Viittaan jälleen Harrisoniin.
Uskonpuhdistus oli piste, josta luonnontieteen kehitys lähti rullaamaan aivan uudella vaihteella: aletiin puhua "Jumalan kahdesta kirjasta", joista toinen oli luonto ja jossa oletettiin olevan lakeja, aivan kuten Raamattuun oli kirjoitettu moraalilakeja. Paradoksaalisesti tätä edesauttoi se, että Raamattua alettiin tulkita kirjaimellisemmin aiemmin suositumman allegorisen lukutavan sijaan (molemmat toki ovat muiden lukutapojen tavoin olleet käytössä ennen ja jälkeen reformaation).
Tarkoitatko Snafu, että pitäisi jotenkin erityisesti arvostaa kristillisyyden antamaa tukea tieteen kehitykselle, kun se hölläsi omaa kuristuspantaansa vuosisatojen tieteen jumituksesta joutuessaan rakennemuutokseen, jota se ei itse pyyteettömästi hakenut?
Kiitos kristillisyys, kun avarsit näkemystäsi ja sallit tieteeen toimia lähes omillaan keskiajan jälkeen. Ja kiitos, kun annoit tieteen todella kukoistaa, kun myöhemmin menetit siitä otteesi kokonaan.
Snafu:
On se jonkin verran. Uskonto ja kulttuuri (tosin on vähän hämärää näin nopeassa keskustelussa, mitä "kulttuuriin" kuuluu. Tiedekin?) ovat historiallisesti vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat siihen, mitä käsityksiä ihmisellä on tietämisensä rajoista....
Jep. Rajoja se on ainakin tarjonnut.
Sähis: "Tarkoitatko Snafu, että pitäisi jotenkin erityisesti arvostaa kristillisyyden antamaa tukea tieteen kehitykselle, kun se hölläsi omaa kuristuspantaansa vuosisatojen tieteen jumituksesta joutuessaan rakennemuutokseen, jota se ei itse pyyteettömästi hakenut?"
En. Lisää "oletko ja lakannut hakkaamasta vaimoasi"-tyyppisiä kysymyksiä?
Ai. no hyvä. Ei tällä kertaa.
Etkö sitten kannata Puolimatkan väitettä kreikkalaisesta lasiseinästä yleisesti tieteen esteenä? Ja ymmärränkö tekstistäsi väärin, jos luulen, että tuossa Puolimatkan väitteessä ratkaiseva kehys oli juuri kristillisyys? Ei niinkään uskonollisuuden heikentyminen tuona ajankohtana vaan juuri sen voima.
"Etkö sitten kannata Puolimatkan väitettä kreikkalaisesta lasiseinästä yleisesti tieteen esteenä? Ja ymmärränkö tekstistäsi väärin, jos luulen, että tuossa Puolimatkan väitteessä ratkaiseva kehys oli juuri kristillisyys? Ei niinkään uskonollisuuden heikentyminen tuona ajankohtana vaan juuri sen voima."
Se, mihin vastasi "en", oli se osa tekstistäsi, jossa kristinuskoon viitattiin kuristuspantana ja että vain siitä vapautuminen mahdollistaa oikean tieteen.
Olen samaa mieltä Puolimatkan ja ties kuinka monen tieteenhistorioitsijan kanssa siitä (triviaalista) asiasta, että antiikin filosofiassa oli aineksia, jotka estivät tieteen kehitystä. Yhtä triviaalia on se, että monet antiikin filosofien ajatuksista olivat ajan oloon mullistavia ja luonnontiedettä kehittäviä.
Kristillisyys nimenomaan vahvistui uskonpuhdistuksen jälkeisinä vuosisatoina protestanttisissa maissa. Gutenbergin keksintöä käytettiin ensi sijassa Raamatun ja katekismusten kopioimiseen. Kansa tuli saada lukutaitoiseksi, jotta se voisi lukea Raamattua (lienee selvää, että kansa myös uskoi sitä). Aikaa myöten tästä syntyi luterilaisissa maissa mm. rippikoulu, joka vaikutti esimerkiksi suomalaisen koululaitoksen syntyyn.
Snafu:
Olen samaa mieltä Puolimatkan ja ties kuinka monen tieteenhistorioitsijan kanssa siitä (triviaalista) asiasta, että antiikin filosofiassa oli aineksia, jotka estivät tieteen kehitystä. Yhtä triviaalia on se, että monet antiikin filosofien ajatuksista olivat ajan oloon mullistavia ja luonnontiedettä kehittäviä.
Triviaalisuus korostuu erityisesti jos rinnalle ottaa kristillisyyden tiedettä rajoittavat ainekset. Galilein vainot lienevät helpoin esimerkki toiminnasta, mikä ei suinkaan edistänyt tieteen tekoa historiassa. Ja monet hyvin säilyneet rajoittuneet ajatusmallit löytyvät helposti vaikka Puolimatkan tai hauskojen YEC-kreatioinistien biologian tutkimuksessa.
Uskonpuhdistus oli tietenkin yksi merkittävimmistä käännekohdista, jolloin maailma osittain vapautui juuri niistä kristillisyyden rajoituksista. Kristillisyyden muuttuessa liberaalimpaan suuntaan lieveni myös sen haittailmiöt.
Sen toki myönnän, että koska kirkon etuihin kuului lukutaitoisuus, se myös edisti sitä keskiajan päättyessä, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus. Tosin tärkeintä oli keksintö kirjapainosta, ja loppu on vain aatteen levittämistä, minkä olisi tehnyt mikä tahansa aate.
Mutta ei kai tieteenhistorioitsijat mielestäsi väitä, etteikö kristilliysyys toiminut tieteen rajoittimena euroopassa keskiajan eli lähes tuhat vuotta. Onko wikipedia väärässä väittäessään muun muassa seuraavaa:
...During the early Middle Ages and the Islamic Golden Age, Islamic philosophy, science, and technology were more advanced than in Western Europe. Islamic scholars both preserved and built upon earlier Ancient Greek and Roman traditions and added their own inventions and innovations....
http://en.wikipedia.org/wiki/Middle_Ages#Science_and_technology
Uskonpuhdistus oli tietenkin yksi merkittävimmistä käännekohdista, jolloin maailma osittain vapautui juuri niistä kristillisyyden rajoituksista. Kristillisyyden muuttuessa liberaalimpaan suuntaan lieveni myös sen haittailmiöt.
Kuten kirjoitin, uskonpuhdistuksen seurauksena Raamattua alettiin lukea kirjaimellisemmin kuin keskiajalla. Onko tämä sinusta kristillisyyden muuttumista liberaalimmaksi?
"Mutta ei kai tieteenhistorioitsijat mielestäsi väitä, etteikö kristilliysyys toiminut tieteen rajoittimena euroopassa keskiajan eli lähes tuhat vuotta. Onko wikipedia väärässä väittäessään muun muassa seuraavaa:"
En tiedä kaikkien maailman tieteenhistoriotsijoiden käsitystä asiasta, mutta mielestäni hyvin perusteltu käsitys on ainakin jotakuinkin seuraava: vuosisatojen ajan kansainvaellukset tallasivat konkreettisesti tomuksi antiikin maailman saavutukset Länsi-Rooman alueella. Teräsbetonin laulun fraasia "Missä miehet ratsastaa, siellä lampaat ei voi laiduntaa" on alunperin käytetty Attilasta, eikä suotta. Kannattaa lukea aiheesta vaikka Thomas J. Craughwellin kirja "Barbaarien valloitusretket". Katolinen kirkko oli pitkään ainoa minkäänlainen vähänkään laajempi toimiva organisaatio, eikä aluksi lainkaan sellainen rikkauksissa rypevä korruptoitunut laitos, kuten renessanssin rappion aikana. Luostarilaitoksissa vaalittiin antiikin perintöä siltä osin, kuin ne hävitykseltä säästyivät. Kristinusko ei estänyt sekulaarin tieteen etenemistä, koska ei yksinkertaisesti ollut mitään estettävää. Vuosisatojen mittaan luostareissa säilynyt sivistys alkoi (muslimien avustuksella) kukkia vähitellen jälleen Euroopassakin.
Muslimien tiede oli todellakin edellä kristillistä Eurooppaa keskiajalla, tosin ei vähiten Bysantin perinnön ansiosta. Ajan mittaan sekin tosin taantui, kun puhdasoppinen islam pääsi vallalle ja jumiutui uusplatonismiin. Suuremmat resurssit ja enemmät antiikin lähteet käytössään umma ei onnistunut siinä missä kristillinen Eurooppa uuden ajan alussa eli räjäyttämään luonnontieteellistä pankkia.
Näin leveällä pensselillä maalattuna.
Post a Comment