Kolmas kerta toden sanoo! Patikkaretki anonyymin asiantuntijan pitkään tuotokseen ei näytä loppumisen merkkejä.
"Koronadiagnoosit perustuivat varsinkin valepandemian alkuaikoina PCR-testiin. PCR-teknologian kehittäjä, Nobel-palkittu Kary Mullis on todennut, että PCR-testi ei sovellu diagnostiseen käyttöön (viite 13)."
Viite numero kolmetoista vie meidät James Roguskin mielipidekirjoitukseen ja samalla Kary Mullisin upeaan maailmaan. Mullins kuoli hieman ennen koronapandemian alkamista, joten häneltä ei ole saatavilla ajankohtaisia kommentteja. Siksi miehen puheista onkin ahkerasti kaiveltu esiin "plandemia" narratiivin tukikiviä. Roguski vetoaa Mullisin antamaan vastaukseen yleisökysymysten kohdalla. PCR-testi monistaa tehokkaasti ja löytää näytteestä varmasti sen mitä siellä on. Hän oli PCR-testin tärkein kehittäjä. DNA-molekyylien monistaminen, luettelointi ja tunnistaminen mullistivat lääketieteellistä tutkimustyötä. Mullis oli nero. Uranuurtaja. Nobel-palkittu herrasmies. Eikä minun tarvitse kirjoittaa mitään miehen vähemmän mairittelevistä näkökulmista HIV/AIDS käänteisiin.
Hän oli myös väärässä väittäessään, ettei PCR-testi sovellu diagnostiseen käyttöön. Sitä on käytetty siihen yli 30 vuotta.
Mullis ei sanonut noilla linkatuilla videoilla, ettei PCR-testi tunnista näytteistä viruksia tai virusten osia. Eikä hän sanonut, että mistä tahansa näytteestä on mahdollista löytää mitä tahansa. Tämä on toistuvasti testattavissa ja todettu niiden tutkijoiden toimesta, jotka käyttävät PCR-menetelmää tutkimustyössään. Se miten havaintojen tuloksia (positiivinen tai negatiivinen) tulkitaan on sitä diagnostista työtä.
Hassusti anonyymi asiantuntija tarjoilee kirjoituksessaan myöhemmin omatoimisesti sen syyn miksi PCR-testi soveltuu diagnostiseen työhön. Esim. anonyymin tarjoama viite numero kahdeksantoista on WHO:n virallinen ja julkinen tiedote siitä miten PCR-testien käyttöä Covid-19 tautien diagnoosissa voidaan ja pitää parantaa. Sitä viitettä ennen anonyymi esittää myös muita tutkimusartikkeleita, joissa nimenomaan keskitytään siihen miten PCR-testeillä diagnosoidaan tautia.
Alan epäilemään, että hän on kirjoittanut tekstinsä hieman nauttineessa tilassa. Tai ehkä on joku muu selitys sille miksi anonyymi luulee koko kansainvälisen tutkijayhteisön olevan jonkinlaisen massapsykoosin kourissa ja yhteisvoimin teeskentelee PCR-testien soveltuvan diagnoosityöhön.
Anonyymi asiantuntija ei selitä miksi PCR-testi ei muka toimi tautien diagnosoimisessa. Hän vain toistaa väitettä diagnoosin hyödyttömyydestä ilman tarkempia perusteluja. Tulemme kuitenkin huomaamaan, että sitä diagnostista työtä voi tehdä hyvin tai huolimattomasti. PCR-testien käyttömenetelmää kehitettiin ja päivitettiin aktiivisesti pandemian aikana.
SARS-CoV-2 PCR-testissä on useita epäkohtia, kuten se, että testi tunnistaa kaikki vuosikymmeniä kiertäneet tavallista flunssaa aiheuttavat koronavirukset sekä niiden palaset (viite 14, sivut 18-19).
Viite numero neljätoista on External peer review of the RTPCR test to detect SARS-CoV-2 reveals 10 major scientific flaws at the molecular and methodological level: consequences for false positive results artikkeli. Siinä esitetään kritiikkiä Eurosurveillance julkaisun silloin tuoreeseen Corman-Drosten artikkeliin (tammikuulta 2020) PCR-testin käytöstä SARS-CoV-2 viruksen havaitsemiseksi. Corman-Drosten ryhmän esittämässä versiossa PCR-testin käytöstä oli valitettu sellainen posiitivisen ja negatiivisen kontrollin käyttö, joka ei kunnolla rajaisi pois niitä muita koronaviruksia, joilla on on tiettyjä samoja tai vaihtoehtoisesti puuttuu tiettyjä geenipätkiä. Näin väärien positiivisten tulosten määrä nousee liian korkeaksi.
Eurosurveillance vastasi kritiikkiin. Corman-Drosten ryhmän esittämä PCR-menetelmä oli jo vanhentunut ja päivitetty parempaan.
"The consulted experts confirmed that the Corman et al. article was scientifically adequate for its purpose and for the limited data and material available at this early stage in the COVID-19 pandemic. Any laboratory deciding to use the primers and protocol suggested in this article would ascertain the assay for its fitness for purpose and compliance with local quality and accreditation requirements; this is what has happened worldwide since the publication of the article. With more data and evolving knowledge, laboratories have since further improved the initial method, as per usual practice."
Alkuperäisen Corman-Drosten artikkelin lisäyksissä ja korjauksissa huomautetaan mitä kaikkia puutteita silloisessa menetelmässä oli.
Eli anonyymin asiantuntijan latoma kritiikki oli aivan oikein! Hurraa! Mutta samalla hän oli jäänyt kauas junasta jälkeen, kun tutkijayhteistö oli jo vuoden 2020 aikana edennyt seuraaville pysäkeille. Sammunut Pasilan laiturille kun veturi puuskuttaa Toijalassa asti. Tuon tutkimustyön eteneminen ja PCR-testiprotokollan kehitystyö on hurjan mielenkiintoista sekä opettavasta luettavaa. Corman-Drosten PCR-menetelmä oli vain yksi monien joukossa. Yhdysvalloissa eniten käytössä taisi olla CDC:n ilmoittama PCR-protokolla ja Kiinan CDC:llä oli oma versionsa. Jostain syystä anonyymin asiantuntijan kirjoitus jättää sellaisen vaikutelman, että PCR-testejä oli vain yksi versio. Vain onko tilanne niin nolo kuin kuvittelen? Tiedoiltaan vajaa anonyymi luuli testejä olleen vain yksi versio?
Vielä yksi kysymys ennen kuin jatkan, anonyymi. Miksi ette ottanut esiin niitä kaikkia muita PCR-testejä?
Olkoon tämän blogitekstin tärkein lukusuositukseni: Overcoming the bottleneck to widespread testing: A rapid review of nucleic acid testing approaches for COVID-19 detection. Tuolta opit miten monella eri tapaa SARS-CoV-2 virusta yritettiin tunnistaa näytteistä. Eli miten näytteitä on valmisteltu, mitä entsyymejä on valittu, miten näytteitä on lämmitetty eri lämpötiloissa ja eri aikoja ennen PCR-testin aloittamista, koska lämpötilat vaikuttavat reaktionopeuksiin ja vaadittaviin monistuskertoihin (Ct). Luettuasi koko artikkelin tiedät, ettei sinulla enää koskaan mene puurot ja SHERLOCK CRISPRit sekaisin. Jos et arvosta sitä herkuleellista työtä jota kansainvälinen tutkijayhteisö teki kehittäessään PCR-testejä, niin et ole hyvä ihminen.
Seuraavaksi anonyymin asiantuntijan sierainta hiertää nuo PCR-testeissä käytetyt monistuskerrat.
Testiä myös tehtiin Suomessakin yleisesti 40-45 monistuskerralla, vaikka monistuskertojen määrä ei saisi olla yli 24 (viite 15), ja jo 35 monistuskerran jälkeen peräti 97% positiivisista tuloksista on vääriä (viite 16).
Anonyymi on aivan oikeassa siinä, että monistuskertojen määrällä on suuri merkitys tulosten tulkinnan kanssa. Viite numero viisitoista vie Predicting Infectious Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 From Diagnostic Samples artikkelin luo. Siinä monistuskertojen kohdalla huomioidaan seuraavaa:
"These results demonstrate that infectivity (as defined by growth in cell culture) is significantly reduced when RT-PCR Ct values are > 24. For every 1-unit increase in Ct, the odds ratio for infectivity decreased by 32%. The high specificity of Ct and STT suggests that Ct values > 24, along with duration of symptoms > 8 days, may be used in combination to determine duration of infectivity in patients. Positive cell culture results in our study were most likely between days 1 and 5. This finding is consistent with existing literature [1, 2]."
Keskittymällä 24 monistuskerran testeihin saadaan tuloksia jotka kertovat kuinka suuressa tartuttavuuden tilassa potilas oli näytteenottohetkellä. Paperissa keskityttiin siis "infectivity" tarkasteluun. Tärkeimpänä kohtana on tämä:
"The qualitative reporting of results of SARS-CoV-2 RT-PCR as positive or negative is sufficient for diagnosis but may be supplemented by Ct, a semiquantitative value, as well as time of symptom onset to guide infection control, public health, and occupational health decisions."
Aivan! PCT-testien uskomattoman herkkyyden takia tuloksissa pitäisi aina ilmoittaa positiivisen tai negatiivisen tuloksen lisäksi myös monistuskerrat (Ct). Näin tulokset antavat paljon enemmän informaatiota lääkäreille. He pystyvät päättelemään PCR-testien tuloksien ja oireiden yhdistelmästä missä vaiheessa taudin etenemistä potilas on. Mitä korkeampi Ct arvo positiivisessa tuloksessa sitä kauempana potilaan historiassa on taudin pahin aktiivinen vaihe. PCR-testi on havainnut vain viruksen jämät ihmisestä.
Mutta pelkkään Ct arvoon tuijottaminen voi saada lääkärin väärin toteamaan, ettei potilas enää pysty levittämään aktiivista virusta. Eurosurveillance julkaisi artikkelin, jossa käydään läpi juuri tätä PCT-testien ongelmaa: Duration of infectiousness and correlation with RT-PCR cycle threshold values in cases of COVID-19, England, January to May 2020. Myös yli 30 Ct monistuksen jälkeen ihmisestä on löydetty tartuntakykyistä SARS-CoV-2 virusta.
Viite numero kuusitoista on: Correlation Between 3790 Quantitative Polymerase Chain Reaction–Positives Samples and Positive Cell Cultures, Including 1941 Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 Isolates artikkeli.
Taas sama argumentti siitä miten PCR-testin pelkkä positiivinen tulos ei kerro kaikkea. Tutkijayhteisö on täysin tietoinen näistä PCR-testien ominaisuuksista, rajoituksista ja ongelmista. Anonyymi näyttää vihjailevan kirjoituksellaan, että väärät positiiviset tulokset olivat suuri ongelma PCR-testeille.
Väärien positiivisten koronadiagnoosien seurauksista oltiin huolissaan jo syksyllä 2020 Lancet-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa (viite 17), ja WHO huomautti asiasta joulukuussa 2020 (viite 18). Nämä huolet kaikuivat kuitenkin koronahuumassa/pelossa kuuroille korville."
Kaikuivatko? Minä näin keskustelua nimenomaan näistä aiheista ympäriinsä akateemista sfääriä. Anonyymi asiantuntija ihan itse ottaa esimerkin siitä miten se "plandemian" pääjehu WHO antoi tietoiskun juuri tästä aiheesta. Anonyymin huutelu PCR-testien ct-arvoista onkin pääasiassa sitä, etteivät terveysviranomaiset ottaneet heti pandemian alkaessa käyttöön niitä testiprotokollia, joita saatiin tietoon vasta testien soveltamisen kautta, kun Covid-19 taudin oirekokonaisuus osattiin yhdistää ihmisistä otettujen virusnäytteiden sisältöön. Eli anonyymi on vihainen siitä, etteivät tutkijat osanneet aikamatkustaa 2020 joulukuulta saman vuoden tammikuulle.
Viite numero seitsemäntoista on The Lancet julkaisun False-positive COVID-19 results: hidden problems and costs artikkeli. Se ei sisällä mitään uutta tai mullistavaa. Artikkelissa ei väitetä, että PCR-testit eivät toimisi tai olisivat hyödyttömiä.
Näinkö surkealla tasolla anonyymi asiantuntija kehtaa kirjoitella kamaa internettiin? Ymmärrän entistä paremmin miksi hän ei kehtaa paljastaa nimeään.
Viite numero kahdeksantoista käytiinkin läpi tuolla ylempänä.
Anonyymi asiantuntija ei joko ole tietoinen, tai tarkoituksella välttää mainitsematta, Australian tilanteesta pandemian alkumetreiltä. Virologi Ian Mackay on selkeästi anonyymia asiantuntijaa pätevämpi kommentoimaan testien luotettavuutta. Hän kysyy erittäin nerokkaan kysymyksen, johon anonyymi asiantuntija ei osaa, kykene eikä uskalla vastata.
Missä nämä valtavat määrät vääriä positiivisia tuloksia oli?
Australiassa tehtiin vuoden 2020 aikana päivittäin valtavat määrät PCR-testejä. Ihan niiden länsimaisten suositusten perusteella. Parhaimmillaan päivittäinen keskiarvo oli jopa 80 000 PCR-testiä päivässä. Hiljaisina päivinä 20 000 testiä. Mutta positiivisia tuloksia tuli päivittäin vain joitain kymmeniä. Ja vain muutamana huippupäivänä positiivisia tuloksia ilmaantui hieman yli 500 kpl. Aivan kuin... PCR-testit eivät tuottaneetkaan valtavia määriä vääriä positiivisia tuloksia. Mikä onkin ymmärrettävää, koska PCR-testit eivät loihdi positiivisia tuloksia tyhjästä. Kunhan ne tehdään oikein. Covid-19 ei ollut vielä 2020 kiertänyt läpi Australian väestöä, joten labroilla vielä käytössään myös muita resursseja. Positiivisten PCR-testien tuloksia päästiin varmentamaan myös vasta-ainetesteillä.
Osa kolme päättyi tähän. Seuraavassa numerossa luvassa lisää tuskan parahduksia, kun jatkan viitteiden tarkistamista.
No comments:
Post a Comment