Näin menetin uskoni evoluutioteoriaan, osa 2

Kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatkan Tiedekeskustelun avoimuuskoe-kirjan lukeminen etenee. Kerkisin yhtenä iltana katsomaan Puolimatkan luennon yleisökysymyksiä esittelevän videon. Eräs kohta videolla aiheutti kulmakarvojeni kohoamista. Kirjassaan Puolimatka ottaa varman ja jyrkän kannan evoluutioteorian huonouteen biologian selittämisessä. Ei välimuotofossiileja. Ei yhtään vähittäistä kehityssarjaa. Ei tarvittavia mutaatioita. Luonnonvalinta ei tuota monimutkaisuutta. Jopa parhaat argumentit evoluution puolesta ovat vain "esikoululaisten tasolla tai ihan pikkusen alle". Puolimatka on siis perehtynyt tarkasti evoluutioteorian hienouksiin. 

Mutta mitäs tämä oikein on? 9:55 kohdalla Puolimatkalta kysytään maailman iästä. Maailman ikä on epävarma ja tulkinnoista kiinni oleva asia. 11:35 Puolimatka kertoo, että hänen pätevyysalue on filosofia eikä iänmääritys. On toki mielenkiintoista ajatella erilaisia vaihtoehtoja. Tapsa on vain epävarma siitä onko planeettamme joitain tuhansia vuosia vanha vai pari miljardia vuotta vanha. Mieluummin hän toisi luennolleen kristittyjä ajanmäärityseksperttejä. 

Argumentteja pitkän iän ja lyhyen ajan välillä on paljon eikä Puolimatkalla ole omien sanojen mukaan taitoa arvioida niitä argumentteja. Mutta hän painottaa, ettei aika saisi olla kiistakapula kristittyjen kesken. Kunhan ylistetään Herraa yhdessä. Todella ihailtavaa avomielisyyttä niinkin yhdentekevästä asiasta kuin maailman iästä. 

Tai sitten epämääräisyysmanööveri on lainattu IDeistien Big Tent-taktiikasta, jolla haetaan suurinta mahdollista tukijoukkoa uskovien massoista. Noh, takaisin kirjan pariin. Sivulla 86 Puolimatka edistää perusryhmäbiologiaa.

"Yksikään nykyisin vaikuttavista luomisteorian valtasuuntauksista ei usko lajien muuttumattomuuteen. Luomisteoreetikot pitäytyvät perusryhmäajatteluun, jonka mukaan perusryhmän sisällä syntyy uusia lajeja mikroevoluution tuloksena."

Nykyisten luomisteoreetikoiden parissa todellakin hyväksytään mikroevoluutio. Mikro ja makrotason erottelun ilmestyessä 30-luvulla jotkut protestoivat jopa mikrotason kehityksen hyväksymistä. Jos lajit voivat muuttua pienen askeleen verran, niin mikä estää askeleiden kertymisen useiden sukupolvien aikana, he kysyivät. He eivät päässeet valtasuuntauksen sisälle. Perusryhmät ovat kreationistien tapa näyttää tiedemiehiltä. 

Veikkaan ettei Puolimatka ole perehtynyt siihen miten luomisteoreetikot tutkivat perusryhmien rajoja. Ehkä kirja paljastaa minun olevan väärässä. Filosofinen kinastelu Puolimatkan kriitikoiden ja kirjailijan välillä ei tunnu viihdyttävältä lukuhetkeltä. Niin Skepsis ry kuin Kari Enqvist ovat aivan väärillä poluilla, eivätkä ymmärrä ajankohtaisia filosofisia linjauksia tietoteorioiden maailmassa. Naturalismin puolustajilla on arsenaalissa tunteisiin vetoamista oikeiden argumenttien sijaan. Sivulla 149 on vihdoinkin selvennystä siitä mitä naturalistit ovat pitäneet poissa tieteestä kaikki nämä vuodet. 

Puolimatka selittää selkeästi miten kristinusko vaikuttaisi tieteessä, kun dialoginen pluralismi hyväksytään. 

1) Maailmankaikkeus on älykkään olennon luomus, joten maailmankaikkeudessa on järjestystä. Tämä järjestys tekee mielekkääksi tutkia maailmankaikkeutta tieteellä. 

2) Maailmankaikkeus on vapaan äärettömän olennon luomus, joten maailmankaikkeus voi olla odotustemme vastainen. Vain kokemusperäinen tutkimus paljastaa meille asioita maailmankaikkeuden rakenteesta. 

3) Maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska sekä ihmisjärki että maailma ovat saman Jumalan luomia. Naturalismiin uskovat ateistit taas joutuvat elämään sattumanvaraisen maailmankaikkeuden mielettömyydessä. Heillä ei ole perusteluja sille, että havaintoihin voi luottaa. 

Lisäksi, jos ihminen on kehittynyt olio, niin luonnonvalinnan välinpitämättömyys asioiden totuuksista johtaa siihen, ettei kehittynyt ihmismieli ole täydellisen luotettava. Kuitenkin oikeassa maailmassa niin ateisti kuin kristitty ovat samalla linjalla selitysten kanssa. Molemmat näkevät, ettei ihmismieli ole täydellisesti toimiva. Näemme illuusioita ja koemme muita aistiharhoja. Teemme ajatusvirheitä. Ja niin edelleen. Jos naturalismin perusteista johdetaan epäluotettava ihmismieli, niin vastaavasti kristitty selittää havaittua vajaata mieltä syntiinlankeemuksella. Sama havainto, eri tulkinnat, samat seuraamukset. 

Tietenkin Puolimatka suosii jumalolentoon perustuvaa tulkintaa. Mikäs siinä. Ei vieläkään selvää tietoa siitä miten tutkimusten teko muuttuisi, jos kristinuskoon perustuvat näkökulmat päästetään tieteeseen. Mitä tutkijat tekisivät eritavalla? Ehkä vastaus löytyy jostain kirjan sivuilta. Puheet siitä miten kristinusko on edistänyt tieteen kehitystä ovat muuten irrelevantteja sen suhteen onko Jumala olemassa. 

Seuraavaksi Puolimatka käy läpi Lysenkon tiedepetokset Neuvostoliitossa, sosiaalidarwinismin historian, tieteen yhteydet rasismiin sekä luonnollisesti myös Hitlerin halut noudattaa luonnon asettamia oppeja siitä miten alempiarvoiset rodut karsitaan.

"Skip to the end." Tim in Spaced

Sivulla 240 ilmestyy mielenkiintoisempaa tekstiä. Aiheena teistisen lähtökohdan anti tieteelle. Puolimatka kirjoittaa, että roska-DNA:n käsite on jarruttanut tieteen edistymistä. Älykkään suunnitelman avulla tiedemaailma olisi päässyt nopeammin pidemmälle. Suosittelen tarkistamaan miten IDeistit reagoivat roska-DNA:n tutkimiseen. Lisäksi hieman taustaa roska-DNA:n historiasta tieteessä. Lyhyesti: tutkijat ovat etsineet roska-DNA:n toimintoja 70-luvulta lähtien. Ilman teistisiä perusteluja.

"Älykkään suunnitelman pohjalta ei ole mielekästä olettaa, että DNA:ssa olisi suuria määriä tarpeetonta koodia."

 

Toisaalla William Dembski on todennut, että älykäs suunnittelija voisi jättää perimään "kuollutta koodia."

However, even a putatively perfect or superhuman intelligent designer - one capable of designing the biochemical underpinnings of life - is arguably not required to produce perfect, flawless or optimal designs.

- William Dembski 

 Joten IDeistit voivat kinastella siitä missä menee hyväksyttävän roska-DNA:n määrä. Puolimatkalta pitäisi kysyä miksi sipuli tarvitsee viisi kertaa enemmän koodaamatonta perimää kuin ihminen? Seuraa pitkät sepustukset kriitikoiden kritiikistä. Freudia. Lisää kristinuskon merkityksestä. Uusdarwinismi on uskonto. 

Sivulla 337 Puolimatka jaottelee darwinismin ja jaksottaisen tasapainotilan (punktualismin) toistensa vaihtoehdoiksi. Sivun 348 paikkeilla Puolimatka esittää, että Darwinin teoria hyväksyttiin sen tarjoaman maailmankuvamuutoksen takia. Evoluutioteoriaa ei todistettu oikeaksi Darwinin aikana. Darwinin teoria mahdollisti naturalismin ja tieteen yhdistämisen. Enää ei tarvinnut nojautua luomisteorioihin. Sen sijaan luontoa tulkittiin tavoitettavissa olevien havaintojen perusteella.

"Ennen vuotta 1859 oli muodikasta ja älyllisesti kunnioitettavaa tarkastella biologista elämää epäjatkuvana järjestelmänä - seurauksena siitä, että Jumala oli kerta toisensa jälkeen puuttunut maailman kulkuun. Vuoden 1859 jälkeen tuli älyllisesti kunnioitettavaksi tarkastella elämää pitkien aikakausien aikana vaikuttavien puhtaasti luonnollisten prosessien luonnollisena tuotteena."

Vihdoinkin Puolimatka pääsee evoluutioteorian kritisoimiseen. Tai oikeastaan darwinistien kirjoittamien populaarijulkaisujen kritisoimiseen. Edessä on samat seitsemän argumenttia, jotka tulivat vastaan Cafe Raamatun haastattelussa. Niistä lisää seuraavalla kerralla.