Rokkaava DNA ja roska-DNA

Taas onnettomat geenitutkijat ovat menneet tuhoamaan evoluutioteorian tukipilareita. Miksi kukaan ei estä tutkijoita tarkastelemasta DNA:n rakennetta? Michiganin ja Kalifornian yliopistoissa on huomattu, että DNA:lla on kaksoiskierteen lisäksi hetkittäinen vaihtoehtoinen rakenne. Tuo vaihtoehtoinen muoto mahdollistaa uuden informaatiokerroksen säilömisen DNA:ssa. Aikaisemmin tiedettiin, että rakenne voi vaihdella lyhyiden hetkien ajan. NMR-spektroskopiaa käyttämällä paljastui, että vaihtoehtoinen muoto ilmestyy ilman ulkopuolista sorkkimista ja on omalla tavallaan funktionaalinen. Uusia muotoja tarkkailemalla voi paljastua uusia RNA- ja DNA-pätkiä.

Entistä enemmän monimutkaisuutta. Entistä enemmän informaatiota. Kaikki tämä julkaistaan ilman darwinistien vastalauseita. Miten se on mahdollista?

Discovery Instituten Casey Luskin on aikaisemmin todennut, että roska-DNA onkin itseasiassa argumentti evoluutiota vastaan. Roska-DNA ei ole turhaa tilkettä perimässä. Sillä täytyy olla jokin funktio. Luskin laittoi kaikki peliin levittäessään päivänvaloon pro-ID argumentin. Karille ajaneen evoluutioteorian sijaan älykkään suunnitelman idea ohjaa tutkijat selville vesille.

[I]ntelligent agents design objects for a purpose, and therefore intelligent design predicts that biological structures will have function.

Biologisilla rakenteilla on funktio. Elleivät ne sitten ole menettäneet alkuperäistä funktiotaan, jolloin perimässä voi olla roskaa.

Functionless structures may have been originally designed but were later rendered functionless by natural processes. For example, if you leave a laptop computer on the top of a mountain for 1000 years where it is exposed to the natural elements, it likely will no longer work. But that does not mean the laptop was not originally designed.

Eli älykkään suunnittelun perusteella voimme ennustaa, että perimässä on funktionaalisia ja ei-funktionaalisia osia. Ellen ole aivan täysin väärässä, niin juuri näin asiat ovatkin. Eli älykäs suunnittelu on yhteensopiva havaittavien luonnontieteellisten faktojen kanssa!

Mutta Discovery Institute on todennut, että evoluutioteoria on nilkuttanut viimeisillään roska-DNA:n tuella. "Darwin of the gaps" on aukkojen Jumalan peilikuva.

Jälleen kerran, jos roska-DNA onkin niin suuri ongelma evoluutiolle, niin miksi darwininpalvojat etsivät ja löytävät roska-DNA:lle toimintoja? Ja miksi tutkijat esittävät mm. seuraavanlaisen kysymyksen:

Jos roska-DNA on hyödyllistä, niin miksi se ei ole jakautunut tasaisesti lajien kesken?

Onko älykäs suunnittelija viskonut ylimääräisiä pätkiä satunnaisesti ympäri luomakuntaa. Vai olisiko taustalla jokin materialistinen ja luonnonlakeja noudattava ilmiö?

DNA:n korjatessa itseään tapahtuu hyviä tai huonoja asioita. Korjaus onnistuu hitaasti hyvin tai se onnistuu nopeasti virheille altiilla tavalla. Jos jotain menee pieleen, niin perimään kertyy ylimääräisiä intronipätkiä. Tai intronipätkiä pyyhitään pois reippaalla kädellä. Tämä yksinkertainen periaate DNA:n korjausprosessissa selittää miksi lähekkäisillä lajeilla voi olla huomattavia eroja perimän määrässä. Melkein toistensa näköisten kukkien perimämateriaalissa voi olla kymmenkertainen ero. Ellei enemmän. Samoin DNA:n korjausmokat tukevat sitä teoriaa, jonka mukaan perimässä on runsaasti hyödyttömiä pätkiä, joilla ei ole menettettyä alkuperäistä funktiota. Eli roska-DNA:ta.