Antti Heikkilä ja ironiamittarin ydinräjähdys

Koko Suomen suosituin ortopedi Antti "Helppo" Heikkilä on avautunut nettiin facebook-sivullaan. Tällä kertaa hän kertoi äidistään.  Varoitan kaikkia lukijoitani siitä, ettei kannata juoda mitään, kun lukee Antin kirjoittusta. Aloitetaan informatiivisesti sillä miten Väestöliitto kertoo narsismin piirteistä:

Narsismin monet kasvot

Tutkimuksissa on havaittu, että narsistit voidaan jakaa karkeasti seuraavaan kolmeen alatyyppiin:

1. piittaamaton tyyppi: tyypillisin alatyyppi, mahtaileva, huomionhakuinen, ylemmyydentuntoinen, röyhkeä, sosiaalisesti hurmaava huolimatta siitä, että hän ohittaa muiden tarpeet, ihmissuhteissaan räjähtelevä ja erittäin itsekeskeinen. Yhteys päihteidenkäyttöön ja epäluuloisuuteen on koholla.

2. haavoittuva tyyppi: levoton, hypersensitiivinen muiden arvostelulle, jatkuvasti kateellinen toisille ja erittäin itsekeskeinen. Omanarvontunne perustuu vertailuun. Pitää itseään salaa ylivertaisena. Ihmissuhteissaan ujo, pinnallisesti vaatimaton ja yliherkkä luokkaantumaan. Yhteys masennukseen ja ahdistuneisuuteen on koholla.

3. huomionhakuinen tyyppi: itsenäinen, mahtaileva, kilpailullinen, seksuaalisesti provokatiivinen, käyttää narsistisia piirteitään menestymiseen. Harvemmin näyttäytyy ensivaikutelmaltaan narsistisena persoonana. Hyvän toimintakykynsä vuoksi nämä yksilöt tunnistetaan harvemmin.

 

Pidetään nämä kolme vaihtoehtoa mielessä, kun jatkamme matkaa kohti Antin tarinaa.

Antti aloittaa kirjoituksensa näin:

NARSISTINEN RASISMI

Oma äitini oli narsisti pahimmasta päästä, joten aihe on minulle hyvin tuttu. Haistan narsistit etäältä. Heidät voi tunnistaa heti, kun he avaavat suunsa tai kirjoittavat jotain.

 

Tuo paljastus selittää monia asioita Antista. Onko narsismi periytyvää? Sitä en tiedä. Narsistin kasvattamana hän on ehkä kuitenkin ominut joitain narsistin piirteitä. Se ei ole mitenkään hänen syynsä, vaan vanhempien antaman kasvatuksen. Se on asia johon Antti ei ole voinut lapsena vaikuttaa.

  

Narsisti on kuin saatana, pahuuden ruumiillistuma. Kaikki menee hyvin, jos palvot ja uskot häntä. Jos sinussa herää epäilys ja vahingossa ilmaiset sen, vaikka vain ilmeelläsi, joudut helvetin keskiöön. On vain yksi totuus ja se on narsistin hallussa.

 

 Onneksi Antti on vihdoinkin aikuisena tunnistanut, että oma äiti oli narsisti. Sen takia hän ei itse syyllisty narsisteille ominaisiin tekoihin. Kuten esim. haalimaan palvojia ympärilleen, eliminoimaan kaiken kritiikin nopeilla bänneillä Antin valvomista ryhmistä, tai keksimällä valheita epätoivotuista kriitikoista. 

 

Toisaalta, Antti on nimenomaan toiminut kuin tuollainen kuvailemansa narsisti. Facebook-sivulta tulee pikaiset poistot, jos erehdyt osoittamaan epäilyä tai epäsuotuisan kysymyksen. Antti itse keksii valheita kriitikoistaan, pyrkiessään väistelemään esittämänsä totuuden kritiikkiä. Kaikki tämä on nähtävissä Antin omilla sivuilla. Voit itse kokeilla mitä tapahtuu, jos kommentoit siellä kriittiseen sävyyn. Ellet ole jo saanut sieltä banhammeria. 

 

Samoin Antin käytös Antin virheiden osoittamiseen menee samalla muotilla. Hän väittää sitkeästi seuraajilleen, ettei tehnyt virhettä. Tämä on toistunut useita kertoja Lääkkeetön elämä -kirjan virhelistan kohdalla, kuten myös myös Antin blogista havaittujen mokien kohdalla. Antti väittää vieläkin, ettei hänen kirjastaan löydetty yhtäkään virhettä. Vaikka niitä virheitä lueteltiin useiden eri lehtien sivuilla.

 

Mutta vertailemalla kirjan ensimmäistä painosta sitä seuranneisiin painoksiin havaitaan, että uusista painokista on poistettu useita niistä virheistä. Antti ei ole vielä missään kommentoinut miksi tällainen ero eri painoksien välille ilmestyi. Kas kummaa, sellainen todistaisi Antin seuraajille, että kriitikot olivatkin oikeassa.

Antin erikoinen käytös kritiikin kohteena on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Keksiessään valheita kriitikoistaan hän myös valahti narsistin muottiin. Useampi näistä kriitikoista voisi kertoa tästä, mutta tyydyn vain toteamaan miten Antti valehteli minun kohdallani.

Hän keksi, että olisin ollut oppipoikamaisesti palvomassa Anttia. Olin muka nuorena lukenut hänen kirjoittamansa Matka omenapuuhun -kirjan. En ole lukenut sitä. Se on juuri sellaista kirjallisuutta, jota en halua lukea. Mutta tästä huolimatta Antti kehitti tarinan, jossa minä olin muka katkeroitunut ex-fani.

Kelloseppä Juha Leinivaara esitti vuosia sitten ihailunsa kirjojani kohtaan. Erityisen innostunut hän oli ensimmäisestä kirjastani Matka omenapuuhun (Tammi). Kun en sitten riittävästi osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan, katkeroitui hän ja siitä lähetien sitten kirjoittanut tuota, mikä on luettavissa hänen sivultaan.

Ammattini meni oikein ja se että kirjoitan Antista blogissani. Sekaannus tuosta Matka omenapuuhun kirjasta johtuu varmasti Antille tyypillisestä huonosta asioihin perehtymisestä. Hän sekoittaa minut Skeptikko-lehteen kirjoittaneeseen Juho Niemiseen. Ihan ymmärrettävä huolimattomuusvirhe Antilta. Jota hän ei tule tavoilleen uskollisena koskaan edes myöntämään. Hän ei voi edes myöntää sen olleen pieni merkityksetön virhe. Seuraajien silmissä on tärkeämpää esiintyä virheettömänä.

 

 Mutta se syy miksi kirjoitan hänestä blogiini täytyi keksiä. Eihän se voi olla niin, että joku kirjoittaa ihan Antin tekemistä mokista! Ei. Siellä täytyy olla jokin syvempi psykologinen syy.

Miksi Antti valehtelee näin usein ja näkyvästi? Ehkä siksi, että se on narsistin puolutusmekanismi.

Lopuksi ote toisesta Väestöliiton kirjoituksesta:

Voidaanko narsismia hoitaa?

Aiheesta on vähän tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa. Narsismia luonnehtivat piirteet, erityisesti mahtailevuus ja jäykät psyykkiset puolustusmekanismit, vaikeuttavat hoitamista merkittävästi. Narsistin on vaikeaa myöntää puutteitaan ja kohdata oma epätäydellisyys, koska häpeän tunne on narsistille hyvin kivulias. Tämä vaikeuttaa terapiaan sitoutumista.

Nyt moni Antin kirjoitus on helpommin tulkittavissa.