ID:n käyttämät argumentit perintöä kreationisteiltä

William Dembski on esittänyt uuden haasteen evolutionisteille. Evolutionistit kun ovat menneet hölmöyksissään väittämään, että IDeisteillä on valikoimissaan vain kreationisteiltä perittyjä argumentteja. Eikä siis mitään uutta.

Redusoimaton monimutkaisuus pulpahtaa pinnalle melkein aina kun IDeisti näpyttelee näppäimistöä, joten tarkastellaan ensin sitä. Michael Behe on varmasti kuuluisin redusoimattoman monimutkaisuuden esittäjä, mutta ei missään nimessä ensimmäinen. Hänen kirjansa Darwin's Black Box esitti termin ja määritteli sen, mutta täysin vastaava idea ilmestyi kaksi vuotta aikaisemmin Creation Science Research Quartely nimisessä läpyskässä vuonna 1994. Artikkelissa oli samat kaavakuvat flagellasta ja samat kuvaavat termit kaikille komponenteille. Kyseinen artikkeli sisälsi seuraavaa:

"However, it is clear from the details of their operation that nothing about them works unless every one of their complexly fashioned and integrated components are in place."
Se tarjoaa myös täysin saman argumentin kuin Behe:

"In terms of biophysical complexity, the bacterial rotor flagellum is without precedent in the living world. To the micromechanician of industrial research and development operations it has become an inspirational, albeit formidable challenge to best efforts of current technology, but one ripe with potential for profitable applications. To evolutionists the system presents and enigma. To creationists it offers clear and compelling evidence of purposeful intelligent design."

Vastaava redusoimaton argumentti löytyy myös vanhemmista kreationistien teksteistä ja kirjoista.

Myös Kambrikauden pamaukseeen liittyvä antievo-argumentti on peritty kreationisteiltä. Se kuuluisa Stephen Meyerin artikkeli joka julkaistiin Proceedings of the Biological Society of Washintogn-lehdessä on käytännössä sama teksti kuin useissa eri kreationistien kirjoissa. Ensimmäinen on Henry Morriksen Scientific Creationism vuodelta 1974. Samaa argumenttia toistetaan vieläkin vaikka uudet fossiililöydöt osoittavat "räjähdyksen" kestäneen jopa sata miljoonaa vuotta vanhan tiedon varassa tehdyn kymmenen miljoonan vuoden sijasta.
Jonathan Wellsin Icons of Evolution-kirja sisältää useita eri argumentteja; koivumittarit huijausta, homologia on kehäpäätelmä, Haeckelin väärennökset, Miller-Urey kokeisiin liittyvät läpät, Archaeopteryx ei olekaan välimuoto, jne. Kaikille löytyy edeltäjät kreationistien teksteistä.

Doverin oikeudenkäynnissä ilmitullut Of Pandas and People-kirjan menneisyys kreationistien oppikirjana, joka on vain päivitetty ID-kirjaksi vaihtamalla "kreationismi" ja vastaavat termit "intelligent design" termeiksi, osoitti kiistattomasti ettei ID-liikkeellä ole tarjolla mitään mitä kreationistit eivät olisi aikaisemmin esittäneet.

Dembskin haaste on siis yhtä hurja kuin hänen alkuvuodesta esittämä asiantunteva ennustus. Kymmenen vuoden kuluttua kukaan ei enää muista mikä evoluutioteoria oikein oli.