Geenimanipuloidun munakoison riemuvoitto
Geenimuunneltu ravinto, tuo tiedepelkoisten iso mörökölli, on saanut uuden ilouutisen. Pakistanin Bangladeshissa työskentelevät maanviljelijät osallistuivat uuden bt-munakoison viljelyyn. Sen tuloksia on toistettu, joten varmempi etunoja päivitetyn munakoison (Solanum melongena) puolesta on paikallaan.
"Onko tuo geenimanipuloitu munakoiso taskussasi vai oletko iloinen uudesta tutkimuspaperista?"
PLoS julkaisi Bt eggplant (Solanum melongena L.) in Bangladesh: Fruit production and control of eggplant fruit and shoot borer (Leucinodes orbonalis Guenee), effects on non-target arthropods and economic returns paperin, jossa käydään läpi bt-munakoison käytön seuraamuksia. Pakistanissa munakoison sadoista voi pahimmillaan hävitä jopa 80 %, kun tuhohyönteiset, kuivuus ja luonnon tuhoisat säät kurittavat viljelyksiä.
Näistä pahin satojen hävikkejä aiheuttanut on ollut heinäkoisan heimoon kuuluva laji, joka nomnomnomittaa tiensä läpi munakoisoista. Usein yli puolet sadosta muuttuu syömäkelvottomaksi. Sitä vastaan on taistelu hyönteismyrkyillä, mutta ne aineet aiheuttavat monia ongelmia. Hyönteismyrkkyen käyttö on epäterveellistä maanviljelijöille, kuluttajille, ympäristölle, sekä kaiken lisäksi iso kuluerä maanviljelyllä.
Olisipa jokin keino saada käyttöön uusi munakoiso, joka poistaisi näitä ongelmia. Vaikkapa se tuttu Bacillus thuringiensis -
Intialainen Maharashtra Hybrid Seed Company (Mahyco) kehitti tuollaisen munakoison. Sen viljelyä tutkittiin yhteistyössä Cornell yliopiston ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyötä tekevän USAID viraston kanssa. Taimia lähetettiin 20 maanviljelijälle ympäri Bangladeshia tammikuussa 2014.
Viljelyn tuloksia mitattiin usean kahden vuoden ajan vuosina 2016 ja 2017. Jokaisen vuoden satoa arvioitiin erikseen. Samoin mitattiin kuinka paljon hyönteismyrkkyjä käytettiin. Kuten myös monta muuta mittaria tarkkailtiin. Näistä laskettiin mikä sato toi parhaan taloudellisen hyödyn maanviljelijöille. Tulokset ovat selattavissa tuolla PLoS:in paperissa, mutta pääsanoma on selkeä. Bt-munakoisoa käyttäneet viljelijät saivat paremman tuoton. Hyönteismyrkkyjä tarvittiin vähemmän.
Bt-munakoison suosio on yleistynyt, koska viljelijät haluavat käyttää parempia satoja tuottaneita versioita. Taloudellinen turvallisuus estää maanviljelijöiden itsemurhia. Nykyään Bangladeshissa n. 27 000 maanviljelijää käyttää bt-munakoisoa tiloillaan.
1 comment:
Yli viiteenkymmeneen vuoteen minuun ei ole puikahtanut ainuttakaan uutta geeniä riippumatta siitä mitä olen syönyt tai juonut. Jos syön lehnää, niin lehmän geenit eivät siirry minuun. Hormoni- tai antibiootti- tai muut lääkejäämät siirtyvät.
Samoin kuin jäämät viljelyssä käytetyistä hyönteis- ja rikkaruohomyrkyistä.
Itse asiassa ihmiskunta on harrastanut "geenimuuntelua" tuhansia vuosia; sitä vain on kutsuttu jalostukseksi tai risteytykseksi. Sen seurauksena sudesta on tehty niin puudelit kuin spanielit ja kaupassa myytävät omenalajikkeet ovat ihan jotain muuta kuin kymmenen tuhatta vuotta sitten kasvanut villiomena. Että jos uskaltaa syödä valkeaa kuulasta tai granny smithiä niin se on varmasti vaarallista koska niissä on ihmisen toimesta erilaiset geenit!
Vieraan tai uuden pelko on perustervettä. Uskomuksiin perustuvat hurmokset yleensä eivät.
Mutta pelon poistaminen on vaikeaa. Jos lapsi pelkää sängyn alla olevaa mörköä niin pelko on todellinen vaikka mitään mörköä ei olisikaan.
Pelko ei tarvitse järjellistä syytä.
Eivät tarvitse pelonlietsontakampanjatkaan, mutta ne ovat kuin lukisi mörköpelkoiselle lapselle kummitusjuttuja.
-rintsu
Post a Comment