Tämän kirjoituksen aihe EI OLE SUVIVIRSI - Joulujuhla Edition

Jouluihme tapahtui etuajassa! On nimittäin uutisoitu koulujen uskonnolisuus/sekulaarisuus kiistasta, eikä uutisissa mainita sanallakaan suvivirttä! Aikaisemmin se oli toisinpäin, eli koululaisten uskonvapaus jäi aina suvivirrestä itkemisen peittoon.

Mistä on tällä kertaa kyse?

Kouvolan Sanomat kuvailee tapahtumien kulkua.

Kiistan ytimessä on koululaisten uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus. Tai oikeastaan niiden puute.
Kouvolaiskoulun käytäntö joulukirkkoon menemisestä poiki valituksen. Sen teki Uskonnottomat Suomessa ry. Perinteiseen tyyliin koulu järjesti joulujuhlansa kirkossa. Kirkkoon kuulumattomille tai tilaisuuteen muuten haluttomille järjestettiin korvaavaa ohjelmaa muualla. Koulujen tapa jakaa koululaisia heidän uskontonsa tai uskonnottomuutensa mukaan on ns. maan tapa ympäri Suomea.

Isoin ongelma ja valituksen tulos on vetää huomio joulujuhlan ja joulukirkon eroihin. Koulujen joulujuhlien on oltava vakaumuksellisesti neutraaleja. Koulujen joulukirkkoreissut on oltava vapaaehtoista aktiviteettia, jolloin siihen haluamattomille järjestetään korvaavaa ajanvietettä. Kouvolan kouluissa nämä ovat menneet jollain tapaa sekaisin.

Koulujen joulujuhla on osa opetusta, joten sitä säätelevät koulua koskevat lait. Siksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen päätti, ettei joulujuhlaa (HUOM! Ei joulukirkkoa) voi järjestää "uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että järjestetään vaihtoehtoinen tilaisuus oppilaille, jotka eivät halua osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen."

Kouvolan kaupunki joutuu päättämään miten se muuttaa käytäntöjään. Koulun joulujuhlaa on vietetty uskonnollisena tilaisuutena. Miten ihmeessä koulu muka pystyy kohtelemaan koululaisia tasa-arvoisesti? Lopettamalla tilaisuudet joissa koululaiset jaotellaan eri ryhmiin. Onko se mahdollista? Tekemällä tilaisuuden, jossa juhla on uskontojen suhteen neutraali. Teoriassa se on mahdollista, mutta omaan uskontoonsa keskittyneet eivät tietenkään tykkää sellaisesta. Ratkaisun löytäminen ei ole helppoa.

Pölösen mukaan sijainti on ratkaisevassa asemassa.

"Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan koulun päättäjäisjuhlaa ei kuitenkaan saa järjestää kirkkosalissa, vaan kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiset juhlat järjestetään siten, ettei kukaan joudu vasten tahtoaan osallistumaan itselleen vieraan uskonnon harjoittamiseen."

 Perinteisesti uutisten somekommenteissa ei ymmärretä tällaisia päätöksiä. Moni näyttää luulevan, etteivät uskovaiset koululaiset enää pääse joulukirkkoon. Kyllä pääsevät. Kouluajan ulkopuolella vaikka kuinka monessa eri kirkossa. Kunhan ei enää osana koulun virallista ohjelmaa. Moni myös luulee joulun olevan pelkästään kristillinen juhla.

Yle sai luettavakseen tuon Pölösen ratkaisun. Kommentointi on ihan hienoa, mutta huomioni ja virnuiluni vei kansanedustaja Markus Lohi (kesk.). Lohi ui vastavirtaan päätöstä. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä hänellä on toisenlainen tulkinta. Perustuslakivaliokunnalta on mietintö vuodelta 2014, jossa kirkkojen todetaan olevan soveliaita myös uskonnottomiin tilaisuuksiin.

Lohi ilmoittaa, ettei sentään mennä liiallisuuksiin vähemmistöjen oikeuksien kanssa. Kristittyjen oikeus omiin koulujuhliinsa koulun ajalla on liian tärkeä.

"Vähemmistöjen asema on päätöksenteossa huomioitava, mutta joskus tulee tilanne, jolloin on selvästi sanottava, että nyt mennään liian pitkälle. Tämä on niitä tilanteita."

Lohi toistaa myös yleisen väärinkäsityken joulun taustoista. Hän ei näytä tiedostavan, että joulua pystyy viettämään myös ilman kristinuskoa.

"Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa. Näin on voitava olla myös tulevaisuudessa."

Kouluilla on mahdollisuus uskontoneutraaliin joulujuhlaan. Kristityt voivat halutessaan mennä joulukirkkoon vaikka jokaisena joulukuun päivänä. Se, etteivät he tee näin, kertoo jotain kristityistä.