Järjettömät katumaasturit

Tänä kesänä en kirjoita suvivirsistä. On aika purkaa emotionaalista raivoani SUVeista. Katumaasturi, eli Sport Utility Vehicle, eli SUV nimellä tunnetut isot kaarat huomaa helposti katukuvasta. Ne eivät ole ainoastaan vaarallisia autoja jalankulkijoille, ympäristölle ja käyttäjien lompakoille. Jostain käsittämättömästä syystä ne ovat myös suositumpia kuin koskaan aikaisemmin. 

Todetaan kuitenkin alkuun, että katumaastureilla voi olla oikea käyttötarkoitus. Jos oikeasti joudut ajamaan maastossa, jossa oikeasti tarvitaan vahvempaa moottoria ja renkaisiin nelivetoa sekä korkeampaa maavaraa auton pohjalle. Ihmiskunnan kannalta ongelma piilee siinä, että niin valtava osuus SUV käyttäjistä ei ajele niillä parkkihallin ramppia haastavammille poluille. Katumaastureilla käytännössä ei ajeta sorateitä kurjemmilla reiteillä, joten mainoksissa mainitut edut jäävät lunastamatta.

Katumaastureiden iso koko aiheuttaa myös niiden isoimman ongelman. Ne ovat vaarallisia kaikille muille kuljettajille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Kymmenen vuotta sitten ajoin isäni omistamalla Dodge Nitrolla. Se oli jännä ensikokemus. Selkeästi korkeampi kori ja leveämpi puskuri sekä erikoisempi muotoilu kiinnittävät huomion helposti. Totesin sen huonoksi autoksi. Penkki on liian korkealla, jotta siihen istuminen ja poistuminen olisi helppoa. Katto liian korkealla, jotta suksiboksi tai kanootti olisi helposti käytettävissä. Iso koko teki parkkihalleissa vierailun tuskallisen tarkaksi hommaksi. Tiukat käännökset ahtaissa pylväsväleissä saivat hikeä otselle. Näkyvyys etupuskurin eteen on järkyttävän huono. Tankkasin tietenkin itse löpöt oman käyttöni mukaan, joten huomasin myös kulutuksen olevan aivan perseestä. Bensalasku oli selkeästi isompi kun ajoin Toijalasta Vantaalle ja takaisin. En ymmärtänyt miksi isäni vaihtoi katumaasturiin. Tahtoiko hän tarkoituksella ajaa autoa, joka kulutti bensaa & hermoja enemmän ja tuli kalliimmaksi? Huomasin myös, että parkkihalleissa viereiset autot saivat kokea ruudusta peruuttamisen tuskaa, kun SUV tukkii korkeudellaan normaalin näkökulman. Normaalisti he näkisivät toisen henkilöauton ikkunoiden läpi kauemmaksi. Nyt Dodge Nitron korkeammat ovet ovat tekivät sen mahdottomaksi. 

En kehdannut kertoa isälleni miksi vihasin katumaasturia. Ne olivat tuolloin vielä harvinaisia näkyjä kotimaisilla maanteillä. Onneksi totesin hänen vaihtavan sen alle vuodessa takaisin henkilöautoon. 

Kaikki hyvin. Varmasti tuolloinen outo uutukainen kuin katumaasturi oli vain hetken trendi. Olihan niille tarjolla järkevämmät vaihtoehdot. Kuka oikeasti tarvitsee kaupungeissa tai taajamissa liikkuessaan nelivetoista maastoajo-ominaisuutta? Tarve oikeaan off-road ajeluun on niin harvinaista, vaikka olemmekin metsäistä ja karua Suomea. Kesämökeille pääsee ilman rajuja jyrkkiä ylämäkiä. 

Jos joku oikeasti on joka viikko kruisailemassa pitkin mutapeltoja, niin katumaasturi on tietenkin tarpeellinen. Jos ajaa vain tavallisella asfaltilla ja soratiellä, on katumaasturi täysin turha ajopeli. Paikasta A pääsee paikkaan B selkeämmin edullisemmin tavallisella henkilöautolla. Jos olisi tarvetta isommalle arikipäiväiselle tavaratilalle, niin katumaasturia parempi vaihtoehto on perinteinen farmariauto.

Tässä vaiheessa on aivan turhaa kirjoitella katumaastureiden suuremmista päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Ei ole mikään haaste selvittää, että SUV on suuremman kulutuksensa ansiosta/takia myös suurempi saastuttaja. Jokainen voi kirjaimellisesti haistaa eron katumaastureiden ja henkilöautojen välillä. Kyllä ne katumaastureiden ostajat tietävät, että heidän valintansa tuottaa enemmän päästöjä ja vaatii enemmän resursseja tuotantovaiheessa. Enkä edes tarkoita mitään ilmastotavoitteita, vaan ihan pienhiukkasten määrää, jota kaupunkien keskustoissa joudutaan nielemään enemmän katumaasturiden takia. Näistä välitettäisiin vain jos ostaja oikeasti välittäisi seuraavan sukupolven tulevaisuudesta. Eli aivan turha aihe.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vastoin kaikkea järkeä, katumaasturien suosio näyttää vain kasvaneen. Vaikka väestö keskittyy entistä enemmän kaupunkeihin maaseudulta. Joka kolmas uusi auto Suomessa on katumaasturi. Eurooppa seuraa USA:n trendejä huolestuttavalla tavalla.

Tältä se tuntuu kun näen tuollaisia lukuja.

Katumaastureiden suosion myötä Yhdysvalloissa huomattiin useita muutoksia tieturvallisuudessa. Auton suurempi paino tarkoitti isompaa rytinää kolareissa, verrattuna pienempiin autoihin. Suuremman painon aiheuttamat ongelmat käydään läpi Maximilian Auffhammerin ja Michael Andersonin Pounds That Kill: The External Costs of Vehicle Weight paperissa.

SUV:n törmäämineen henkilöautoon johtaa usein pienemmän auton rajumpaan tuhoon, kuin jos kaksi henkilöautoa olisi törmännyt. Katumaasturi on rajuissa kolareissa tappavampi kuin henkilöauto. Kaikille muille kuin katumaasturin kuljettajille. Henkilöautojen rungot kun on suunniteltu menemään ryttyyn sopivalla tavalla, jotta törmäyksen energia muuttuu auton rungon ryttääntymisellä. Näin matkustajiin kohdistuu vähemmän energiaa. Katumaasturissa on vankempi runko, jota tarvitaan haastavassa maastoajossa. Se tarkoittaa törmäyksissä sitä, että katumaasturin runko ei "jousta" kuten henkilöauto. Mikä on erittäin huono uutinen henkilöautolle. Vaatimukset nopeusrajoitusten kiristämisestä tulevat sitä kovemmaksi mitä enemmänpainavat katumaasturit täyttävät teitä. Painavampi liikenne tarkoittaa myös tiepinnan nopeampaa kulumista.

Autoteollisuuden reaktio ilmenneisiin ongelmiin onkin tehdä... pienempiä versioita katumaastureista. Puhutaan ns. pienistä ja keskikokoisista katumaastureista. Näitä alettiin rakentamaan kun ensimmäisten isojen SUV:n ongelmat olivat liian pahoja. Itse katumaasturin ongelmaa (turhan isoa kokoa) ei haluttu ratkaista. Vain hienosäätää.

Autoteollisuuden vastaus SUV-autojen suurempaan saastuttamiseen on vain todeta, että sitä on saatu teknologian kehittämisen myötä pienemmäksi. Mikä on tietenkin aivan totta, mutta jättää katumaasturit vieläkin suuremmaksi saastuttajaksi kuin kaikki muut pienemmät henkilöautot.

 Näin lähestymme rauhallisesti kaartaen ja vilkku päällä kohti katumaastureiden tappavinta ominaisuutta. Huonoa näkyvyyttä. Vaikka hyvä näkyvyys on se jolla SUV:ta mainostetaan. Toki korkeammalta taholta näkee muita henkilöautoja pidemmälle. Mutta korkeampi nokka tarkoittaa jalankulkijoiden huonontunutta turvallisuutta. Eli katumaasturilla tulee todennäköisesti tapettua joko omat tai naapuruston lapset. Kuljettaja ei huomaa eteen tulevia tai jääviä lyhyitä tai kyyristyneitä henkilöitä. Paras esimerkki tästä ilmiöstä on ns. Sage Hill Rock. Parkkipaikalla yritettiin estää rotvallin yli ajavia autoja laittamalla ulokkeen päälle iso kivi. Kivi ei tietenkään ollenkaan hidastanut katumaasteita, joiden kuljettajat eivät edes nähneet isoa kiveä. Sage Hill Rock uutisten kommenteissa jotkut huomasivat mitä tuollainen puutos kuljettajan näkökentässä tarkoittaa mahdollisille auton eteen jääville lapsille.

SUV:n sokea piste on huomattavasti isompi kuin henkilöautojen. Tämän takia SUV suosion myötä myös jalankulkijoiden ja autoliikenteen törmäykset tulevat lisääntymään. Samalla törmäykset muuttuvat kuolettavammiksi. Kun eläkeläinen kaatuu kauppakeskuksen pysäköintihallissa ei hänen kannata luottaa siihen, että viereinen katumaasturi huomaa mitään. Todennäköisesti kuljettaja huomaa vasta oudon tömähdyksen jälkeen, että alle jäi joku. 

Autoteollisuuden vastaus näihin sokeisiin pisteisiin ei ollut muuttaa auton rakennetta paremmaksi. Sen sijaan katumaastureihin asennettiin peruutuskameroita ja tutka-antureita, joilla yritetään tehdä helpommaksi havaita liikettä sokeissa pisteissä. Eli auton hintaan voidaan lisätä tarpeellisia lisäosia, joilla hintaa saadaan korkeammalle.

Valitettavasti on aivan liian usein huomattu, etteivät nämä lisävarusteet toimi kun ajetaan matalilla nopeuksilla lähiöissä tai parkkipaikoilla. Kuten tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla viime kuussa. Mercedes-Benz katumaasturin turvallisuusjärjestelmät eivät kytkeytyneet päälle, kun 3-vuotias lapsi jäi katumaasturin alle. SUV oli kääntymässä. 

Esitutkintamateriaalissa todetaan, että onnettomuusauto oli profiililtaan korkea SUV ja siitä oli huono näkyvyys kuljettajan paikalta auton lähelle.

Ajonopeus onnettomuushetkellä on ollut erittäin alhainen. Olosuhteet ovat olleet hyvät: valoisa pilvipoutainen sää ja tienpinta kuiva. Lämpötila noin 16 astetta.

 

Aivan kuten kaikki ne Sage Hill Rockin tapauksessa kääntyneet autot olivat. Siksi Kempeleen traagiset tapaukset tulevat toistumaan uutisissa tänä vuonna.

Invasion

 Invasion - Russia's bloody war and Ukraine's fight for survival, kirjoittanut Luke Harding.

Kirjakaupasta tarttui mukaani ajankohtaista tietokirjallisuutta. Invasion kirjaa selasin läpi aina silloin kun pidin pientä taukoa Ukrainan tilanteen seuraamisesta. Venäjän "erikoisoperaation" venyessä kohti puolitoistavuotis merkkipäiväänsä onkin kohdallaan muistella mitä kaikkea jännää on tapahtunut. Ukrainalaisten tunnelmat ja ajatukset vuodesta 2014 lähtien kytevälle konfliktille on saatu itse paikanpäältä haastattelemalla. Harding oli kiertänyt pitempäänkin ympäri Ukrainaa. Työ Guardian lehden kirjeenvaihtaja piti miehen haastavien aiheiden äärellä. Siksi kirja antaa äänen ukrainalaisten omille toiveille ja haaveille tulevaisuudesta. Kovin usein uutisoinnin kommenteissa kun puhutaan aivan kuin koko kansakuntaa ei olisi. Aivan kuin Ukraina olisi vain välikäsi USA:n ja Venäjän sodassa, jolloin ei tarvitse välittää miksi ukrainalaiset haluavat pois Venäjän vaikutuspiiristä ja miksi he haluavat jatkaa taistelua itsenäisyytensä puolesta.

Putinin suunnitelmat nopealle ja isolle hyökkäykselle, jolla Ukrainan valtiovalta vaihdettaisiin venäjämyönteiseksi, on vieläkin arvailujen varassa. Jälkiviisaana voimme diplomaattisesti vain todeta, että suunnitelma ei ollut optimaalinen. Harding käy läpi mitkä ovat asiantuntijoiden arviot tuosta valmistelusta. Armeijan johtaja Shoigun osuudet ja muut poliittiset suhmuroinnit sekä valtava korruptio punotaan kiehtovaksi tarinaksi. Sotasuunnittelun esoteerisemmät piirteet saavat myös mainintoja. Se kuinka paljon Putinin ja Shoigun väitetty yhteinen tapaaminen siperialaisen shamaanin kanssa on totta jätetään tietenkin lukijan arvioitavaksi. Myös numerologinen päiväys 24.2. osuminen Putinin ihannoiman amiraali Ushakovin syntymäpäivään. Ushakovista tehtiin pyhimys Putinin valtakaudella.

Avoimen sodankäynnin kehitys ensimmäisistä epätoivon päivistä kohti Ukrainan armeijan kesäistä vastahyökkäystä käydään läpi hyvin. Kriittiset vaiheet ja niiden taustat saavat selontekoa ymmärrettävällä tavalla. Hybridivaikuttamisen keinot ja propagandasodan keinot olivat mielenkiintoista luettavaa. Mainintoja saavat myös Suomen ja Venäjän suhteiden muutokset. Kun Zelenskyi puhui videolähetyksen kautta eduskunnallemme sattui Venäjän Mi-17 helikopteri loukkaamaan ilmatilaamme. Myös ministeriöiden verkkosivuja kohtaan hyökättiin, mutta Iivanan suorittama häiriköinti ei päässyt sen pahemmaksi. 

Invasion on kätevä lukuelämys niille, jotka eivät kerinneet seuramaan aivan kaikkia Venäjän hyökkäykseen liittyviä uutisia viime vuodelta. Anteeksi, mutta nyt minun pitää palata seuraamaan tämänhetkisen vastahyökkäyksen etenemistä.

Infosota: Toverin kulminaatiopiste ja Punaisen ympyrän vastaisku

Yli vuosi sitten maaliskuussa 2022 Iltalehti uutisoi silloin ajankohtaisesta käänteestä Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Kiovaa kohti rynnivät joukot olivat melkein kaupungin porteilla ja puolustustaistelu oli kiivaimmillaan. Sotilastiedustelun mukaan venäläisten huolto oli kuitenkin jäänyt vajaaksi. Taistelussa koetut menetykset jäivät liian usein korvaamatta. Tiedustelun perusteella arvioitiin, että silloisen hyökkäysjoukon kamat riittävät enää 10 - 14 päivän verran. Sitten heillä ei enää olisi kykyä ylläpitää taistelutoimintaansa.

Iltalehti pyysi 16.3.2022 pääesikunnan entistä tiedustelupäällikköä Pekka Toveria kommentoimaan arviota. Toverin kommentit ovat maltillisia ja asiallisia. Hänen sanoistaan tehdään otsikkoon se kuuluisaksi tullut "kulminaatiopiste":

Kulminaatiopiste vastassa

Tietyt merkit viittaavat Toverin mukaan siihen, että Venäjän voimat eivät välttämättä riitä Ukrainan sodan voittamiseksi.

– Kyllä se rupeaa vähän siltä näyttämään, että kulminaatiopiste alkaa olla vastassa, hän toteaa.

Toverin näkemyksen mukaan Venäjä ei kykene enää saamaan ”kauhean paljon aikaiseksi”, mikäli ukrainalaiset pystyvät edelleen jatkamaan taistelua eikä Ukrainan puolustus romahda. Venäjä ei näytä onnistuvan edes Ukrainan pääkaupungin Kiovan valtauksessa.

– Kyllä se näyttää siltä että he eivät enää... Esimerkiksi Kiovan valtaaminen voi olla todella haastava homma, Toveri arvioi.

Moni asia kuitenkin lepää Ukrainan harteilla. Mikäli Ukrainan puolustus pitää, eikä Venäjä ole saamassa mittavia vahvistuksia, tällöin Venäjän armeija on ongelmissa.

 

Ei mitenkään radikaalia ajattelua. Kahden viikon kuluttua Venäjän joukot todellakin lähtivät karkuun Kiovan suunnalta.

Mutta voih, kukapa olisi osannut ennustaa, että tätä uutista tullaan hyväksikäyttämään kierolla tavalla Pietarin trollien arsenaalissa?

Venäjän silloisten hyökkäysjoukkojen lähdettyä käpälämäkeen Kiovasta, sekä useammat ripeät vetäytymiset Hersonin kaupungista sekä Izjumin ympäriltä, pakottivat venäjämieliset sometilit etsimään kognitiivisia selviytymiskeinoja.

Jatkuvat uutiset siitä miten Putinin sotareissu kompastelee saivat myös Pekka Toverilta ajankohtaisia kommentteja. Juuri nämä uutiset saivat kommentteihin yhtä ja samaa kuvakaappausta. Tallensin kaikkein kiihottavimman version siitä kuvasta:

Huomaat varmasti kuuluisan Punaisen ympyrän? Uutisen päiväystä korostamalla yritetään vihjailla, että Toverin puheet ovat puutaheinääsahanpuruasaippuakuplia. Koska eihän Venäjän hyökkäys loppunut tuolloin! Vielä yli vuosi 24.2.2022 hyökkäyksen jälkeen venäläiset seikkailevat Ukrainan rajojen sisällä! Kuvan saateteksteissä pyritään mollaamaan Toverin nykypäivän kommentteja. Miehen kommentteihin ei kuulemma voi tämän kuvan perusteella luottaa. Se siitä asiantuntijuudesta!

Eikä kukaan mollaajista näytä tietävän mitä itse artikkelissa on kerrottu tuosta kulminaatiopisteestä. Kukaan Iltalehden siteeraamista asiantuntijoista ei väittänyt, että koko Venäjän armeija joutuu luopumaan leikistä. Enemmänkin kuvakaappausta levittävät tahot näyttävät aktiivisesti välttävän Toverin omien sanojen selvittämistä kyseisestä tekstistä.

Vastaavaa vääristelyä on varmasti tehty jokaisessa EU-valtiossa, jokaisen tunnetun asiantuntijan kohdalla. Sotaa kommentoivien asiantuntijoiden luotettavuutta halutaan heikentää tällaisilla vääristelyillä. Jos Toverilta olisi päässyt lipsahtamaan jokin paha moka, niin varmasti nämä bottitilit olisivat levittämässä juuri sitä. Sen sijaan he vetävät pakasta yhä uudelleen tuota yhtä ja samaa korttia.

Loppuun vielä lukusuositus Skeptikko-lehden (pdf) suuntaan. Siellä on nimittäin Tarja Koivumäen kirjoittama mainio teksti Venäjän informaatiovaikuttamisesta.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevien tahojen kurkkuröhimiset kaikuvat

Vuosikausia seuraamani huumekeskustelun aloittaminen on melkein päässyt loppusuoralle! Kevään merkkien lisäksi lehtien sivuilla komeilee jälleen kannabikseen liittyviä tekstejä. Viime vuonna eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, joka sittemmin hautautui ilman mitään muutoksia. Tapahtuuko uuden eduskunnan aikakaudella huumepolitiikassa mitään edistystä? Tähän uskallan vastata vain hyvin vahvan "ehkä" tokaisun. Aihe näyttää vieläkin olevan poliitikkojen mittareiden mukaan liian riskialtista rupateltavaa.

Allekirjoituksia kerätään uuteen Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle kansalaisaloitteeseen. Ehkä pääsemme sen käsittelyn kautta uuteen ja parempaan huumekeskusteluun eduskunnassa. Ehkä emme.

THL:n ajankohtaisissa aiheissa on jälleen pyörinyt Suomen huumepolitiikkaan liittyviä aiheita. THL teki viime vuonna käyttökyselyn. Sen tulosten perusteella kannabis käryää entistä useammissa kodeissa.

Kannabista kokeilleiden väestöosuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022.

Ja ihmisten ajatusmaailman käytöstä ovat muuttuneet melkeisesti.

Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.

Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.

Kokemusten lisääntyessä pitkin väestöä on täysin johdonmukaista, että kyselyt tuottavat tällaisia lukuja.

Ennen aiheesta keskustelua Suomessa pitää aina selvittää mitä keskustelijat fundeeraavat keskustelun aiheesta. Siksi lehdistössä onkin esillä gallupit ja kyselyt aineen käytöstä. Keskustelu huumausainelakien mahdollisista muutoksista ja muutosten mahdollisista seuraamuksista käydään sitten joskus.

Sitä ennen useammassa Euroopan valtiossa on laillistettu kannabiksen viihdekäyttö. Näin on käymässä Saksassa. Saksassa huomattiin, ettei sen käyttämä kieltoihin perustuva kannabispolitiikka toimi. Siksi sitä ollaan vaiheittain päivittämässä toimivaan suuntaan. Laillista myyntiä avataan rajoitetusti.

Hallituksen lakiesitys on kompromissi, jonka mukaan kannabiksen kotikasvatus ja maksuton jakelu käyttäjäryhmissä on laillista mutta myyntiä ei lähtökohtaisesti sallita. Alle 25 gramman erän hallussapito ei uuden lain mukaan ole rangaistavaa.

Lain perusteella voidaan kuitenkin aloittaa alueellisia kokeiluja, joissa kannabis­tuotteita voitaisiin myydä lisenssin saaneissa kaupoissa. Pilottiprojektien tarkoitus on selvittää myynnin vaikutuksia kansanterveyteen, lastensuojeluun ja laittomiin huume­markkinoihin.

Saksan esimerkkiä tullaan varmasti jäljittelemään toisissa valtioissa. Eurooppa seuraa jalat laahaten Yhdysvaltojen mallia. Suomi heräilee jonon viimeisenä. Kunhan ensin alamme keskustelemaan miten huumepolitiikkaa pitäisi muuttaa.

Rokotepelottelijoiden meemi: SVEITSI LOPETTI ROKOTUSSUOSITUKSET

 Rokotteiden pahuudesta ikuisesti pauhaavat sometilit saivat pari päivää sitten tuoretta pökköä pesäänsä. Seuraajille kerrottiin ihania uutisia Sveitsin suunnalta. Valtio on kuulemma lopettanut uusien koronarokotteiden rokotussuositukset! Saatesanoissa vihjailtiin, että rokote on todettu haitalliseksi ja/tai turhaksi. Näin uutista esiteltiin usean sometilin lähteenä toimivan Robert Malonen suunnalta:

Kerrassaan outo julistus alppirinteiltä. Koska kyseessä on toistuvista virheellisistä höpinöistään tuttu Robert Malone, niin voimme suurelle varmuudella olettaa hänen olevan väärässä. 

Mikä mahtaakaan olla Sveitsin ilmoituksen syynä? Sen selvittäminen edellyttää käännöstyötä ja perustelujen lukemista. Tätä eivät useimmat juttua eteenpäin jakaneet vaivautuneet tekemään. Report24-sivusto oli tehnyt omat tulkintansa Sveitsin terveysviranomaisten tiedotteesta. Sama tiedote on myös englanniksi viranomaisten sivulla, josta jokainen oikeasti tiedonhaluinen olisi voinut lukea mistä on kyse.

Is vaccination recommended for spring/summer 2023?

In principle, no COVID-19 vaccination is recommended for spring/summer 2023. Nearly everyone in Switzerland has been vaccinated and/or contracted and recovered from COVID-19. Their immune system has therefore been exposed to the coronavirus. In spring/summer 2023, the virus will likely circulate less. The current virus variants also cause rather mild illness. For autumn 2023, the vaccination recommendation will be evaluated again and adjusted accordingly.

 

Sveitsi ei anna rokotussuositusta keväälle ja kesälle kuluvaa vuotta, koska kansalaisten rokotuskattavuus on niin korkea ja taudin sairastaneita ja toipuneita on niin paljon. Sveitsi seuraa tilannetta ja antaa uuden arvion kesän jälkeen.

 Rokotteita ei todettu haitallisiksi, toisin kuin rokotepelottelijat vihjailivat.

Huominen ufo-ilmestymättömyys, 2023 Edition

"All of this has happened before, and it will happen again."

- J.M. Barrie

 

 Kauan kauan sitten, kaukaisessa blogissa. Eli tässä samassa blogissa, naureskeltiin avaruusolentojen saapumista ennustaneille tyypeille. Vuonna 2008 tapahtumatta jäänyt meedio Blossom Goodchilden lupaama suuri Ufo-ilmestyminen on vielä tuoreessa muistisirussani. Isot lupaukset ja siitä seuranneet takapakit olivat hitusen verran kivaa viihdettä silloin joskus.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4

Vuonna 2010 piti toistua samanlainen avaruusolentojen paljastustilaisuus taivaalla. Stanley Fulham laittoi maineensa likoon tuollaisella lupauksella. Avaruusaluksia ei ilmestynyt. Vuotta myöhemmin Fulham kuoli pois, ehkä siirtyen jonnekin taivaallisiin sfääreihin.

Siitä lähtien taivaalle on lupailtu mm. salaperäisen Nibiru-planeetan näkyvyyttä. Ehkä olet unohtanut tuonkin salaliittoteorioissa vaahdotetun aiheen? Minä en ole unohtanut. Tästä planeetasta meteliä pitäneet ihmiset ovat vain vaihtaneet aiheitaan.

Tänä vuonna TikTok-piireissä jännitetään aikamatkustajana itsensä esitelleen Eno Alaricin lupausta. Vuodesta 2671 tähän päivään saapunut henkilö kertoo mitä tapahtuu huomenna 23.3.2023: Avaruusolennot ilmestyvät ihmiskunnalle ja niin edelleen sitä samaa mitä aikaisemminkin yada. Myös tälläkin kertaa lööppilehdistö (DailyStar, jne) vaivautuu kirjoittamaan Alaricin jutuista nettilehtiin.

Alaric on lupaillut myös kaikkea muuta yliluonnollista tapahtuvan. Näitä aiheita on kommentoitu ja seurattu 135 miljoonan katselukerran verran TikTokissa. Alaricin omat videot keräävät kymmeniä miljoonia katselukertoja. Menoa ei hidasta se, että useat edeltävät ennustukset maanjäristyksistä, meteoriitin iskuista, ja muista mullistuksista ovat menneet pieleen. Toteutumattomat ennustukset eivät tietenkään harmita Alaricia. Hän on jo saanut klikkauksensa. Tarpeeksi monella seuraajalla ja katselukerralla kanava pääsee TikTok Creator Fund ohjelmaan, jolloin klikkauksista alkaa kertymään kilisevää.

Antti Heikkilä ja Lerpahtavat erektiot - sykkivä kliimaksi

Ortopedi ja terveysguru Antti Heikkilä on onnistunut eristämään itsensä somekuplaan. Pienenä yrityksenä puhkaista tuota kuplaa palaan vanhaan aiheeseen. Vuonna 2021 Antti varoitteli rokotepelottelunsa ohessa keksimällään kerrassaan karmaisevalla rokotehaitalla.

 

 

Kuten Antilla on tapana, hän ei ollut ymmärtänyt lukemaansa. Aiheena ei ollut rokote vaan tauti.

Aikaa on kulunut. Tutkimuksia on tehty. Kankien kallistuskulmia on mittailtu. Eräs relevantti Prior COVID-19 infection associated with increased risk of newly diagnosed erectile dysfunction paperi ilmestyi äskettäin Nature-julkaisussa. Mitä mahtaa tapahtua niille miehille, jotka sairastavat taudin? Vaikuttaako se sinisenä pillerinä vai kylmänä sateena erektioiden laatuun?

Materiaali on luotettavampaa kuin Antin alkuperäiset luulot rokotteiden ja lerpahtamisen yhteydestä. Paperissa haluttiin selvittää onko Covid-19 taudin sairastaneilla enemmän erektiohäiriöitä kuin niillä, jotka eivät ole sairastaneet Covid-19 tautia.

Lyhyesti virsi kaunis: Taudin sairastaminen lisää lerpahtamisen riskiä. 

 

 

Haluaisin kertoa tämän ilouutisen Antille, mutta hän on blokannut, estänyt ja bänninyt minut. Eikä hän koskaan edes vastannut lähettämiini peniskuviin.

Cochrane-katsaus maskeihin ja somekansan oudot tulkinnat

Maskit ovat pitkään sijainneet nettikinastelun keskiössä. Jos kidutat itseäsi lukemalla koronauutisiin liittyviä kommenttikenttiä, niin olet varmasti nähnyt miten maskit tuomitaan hyödyttömiksi. Tällaisia ulosanteja on ilmestynyt heti pandemian alkamisesta vielä tähän päivään asti.

Maskin päätarkoitus ei ole suojella maskin käyttäjää. 

Maskin päätarkoitus on vähentää sitä käyttävän ihmisten levittävien pöpöjen määrää. Köhiessäsi ja yskiessäsi maski rajaa suustasi pärskähtävien pisaroiden määrää. Mitä enemmän huoneessa on maskien käyttäjiä, sitä vähemmän huoneilmassa leijailee pisaroita, joiden sisällä olisi viruspartikkeleita.

Tämän vuoden tammikuussa Cochrane-katsaus vilkaisi maskien suuntaan. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses paperi

Cochrane keräsi useita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia eri vuosilta (myös ennen koronapandemiaa), joissa tarkasteltiin hengitysteitse leviävien tautien, noh, leviämistä. Influenssa tietenkin yleisimpänä. Laskelmissa huomioitiin myös oliko käytössä N95/P2 maskeva vai kirurginmaskeja.

Many studies were conducted during non‐epidemic influenza periods. Several were conducted during the 2009 H1N1 influenza pandemic, and others in epidemic influenza seasons up to 2016. Therefore, many studies were conducted in the context of lower respiratory viral circulation and transmission compared to COVID‐19. The included studies were conducted in heterogeneous settings, ranging from suburban schools to hospital wards in high‐income countries; crowded inner city settings in low‐income countries; and an immigrant neighbourhood in a high‐income country.

Näin pyrittiin vertailemaan eri ryhmiä keskenään. Maskittomat vs erilaisia maskeja käyttävät yhteisöt. Kouluja, sairaaloita, toimistoja, jne. Valitettavasti näytti siltä, että suhteellisen harva noudatti maskikäytön ohjeistusta.

Kaiken työn jälkeen Cochrane joutui toteamaan, että sen läpikäymien tutkimusten laadun takia he eivät voi tehdä varmoja johtopäätöksiä.

There is uncertainty about the effects of face masks. The low to moderate certainty of evidence means our confidence in the effect estimate is limited, and that the true effect may be different from the observed estimate of the effect. The pooled results of RCTs did not show a clear reduction in respiratory viral infection with the use of medical/surgical masks.

 Cochrane suositteli ilmiötä erikseen tarkoituksella mittaavien tutkimusten suorittamista.

There is a need for large, well‐designed RCTs addressing the effectiveness of many of these interventions in multiple settings and populations, as well as the impact of adherence on effectiveness, especially in those most at risk of ARIs. 

 Lopussa todetaan suoraan mikä on Cochranen kanta heidän tarkkailemansa aineiston perusteella:

Key messages
We are uncertain whether wearing masks or N95/P2 respirators helps to slow the spread of respiratory viruses based on the studies we assessed.

Eli ei sinällään mitään uutta. Ehkä oli apua, ehkä ei, mutta sitä ei voi mitata näillä tutkimuksilla. Maailmalla tehdään paljon tutkimuksia, joilla on selkeitä rajoituksia ja puutteita. Cochrane on syystä arvostettuja laitos nimenomaan tällaisten yhteenvetojen kohdalla. Paperi on aika tylsää kamaa, mutta tuiki tarpeellista tieteen edistämisen kannalta. Onneksi kaikki samaa Cochranen paperia lukevat ihmiset lukivat sen alusta loppuun asti. Ihan ajatuksen kanssa, jotta siitä ei tehdä ylitseampuvia otsiko....

EI PERKELE!

Suomessa tästä uutisoitiin  mm. MTV Uutisten kautta tällä tavalla: Kasvomaskeista ei ollutkaan apua koronan leviämisen ehkäisyssä, kertoo tuore katsaus

Uutinen on käännös FoxNewsin vastaavasta uutisesta. Tietenkin näiden kommenttiketjuihin ilmestyttiin välittömästä toteamaan täysin ennakoitavissa olevat jutut. "Mehän sanottiin, että maskit on turhia!" Jne. Tätä ilkkumista toistettiin myös Twitterissä ja muissa miniblogeissa. Selkeästi kukaan heistä ei ollut lukenut Cochranen paperia, vaan toisti sokeana eteenpäin sitä mitä näkivät lööpistön tuotoksissa.

Esimerkkinä olkoon vaikkapa Ossi Tiihosen versio Cochrane-katsauksesta.

Virheelliset tulkinnat Cochranen arviosta kiersivät niin kovalla vauhdilla, että päätoimittaja Karla Soares-Weiser joutui julkaisemaan lausunnon. Lausunnon olennainen kohta on selkeä:

Many commentators have claimed that a recently-updated Cochrane Review shows that 'masks don't work', which is an inaccurate and misleading interpretation.

It would be accurate to say that the review examined whether interventions to promote mask wearing help to slow the spread of respiratory viruses, and that the results were inconclusive. Given the limitations in the primary evidence, the review is not able to address the question of whether mask-wearing itself reduces people's risk of contracting or spreading respiratory viruses.

Ja

The original Plain Language Summary for this review stated that 'We are uncertain whether wearing masks or N95/P2 respirators helps to slow the spread of respiratory viruses based on the studies we assessed.' This wording was open to misinterpretation, for which we apologize. While scientific evidence is never immune to misinterpretation, we take responsibility for not making the wording clearer from the outset. We are engaging with the review authors with the aim of updating the Plain Language Summary and abstract to make clear that the review looked at whether interventions to promote mask wearing help to slow the spread of respiratory viruses.

 

Toisin kuin ilkkujat väittivät, Cochrane ei tullut siihen johtopäätökseen, että maskit olivat hyödyttömiä. Mutta kukapa enää muistaa tarkistaa mitä he oikeasti tarkoittivat, kun klikkauksia saa nauramalla maskeille.

Graham Hancock ja muinaiset vihjailut mysteerien salaperäisistä arvoituksista

 Aina silloin tällöin minulle tulee ikävä kreationistejä. Se tuotantokoneisto jolla he tekivät niitä dokumenttielokuviaan oli joskus ihan ok. Ohjelmien sisältö oli potaskaa, mutta niitä kuvattiin kauniissa maisemissa ja silloin tällöin sekaan lipsahti ihan oikeaa tiedettä.

Näihin nostalgisiin tunnelmiin tupsahti Netflixin uusin pseudohistoriasarja Sivilisaatiot ennen ihmistä. Sarja saavutti isoja katselulukuja ympäri maailmaa. Netflixin Top-10 listalle pääseminen joulukuun aikana on upea saavutus. 

Ohjelma on tehty kunnon budjetilla. Kamera kiertää ympäri maailmaa. Myös lennokkien kantamana, joten katsojat pääsevät nauttimaan kauniista luonnosta ja henkeäsalpaavan komeista vuoristoista. Kuumat aavikot, tiheät viidakot ja muinaiset merenrannat eivät ole esteenä kuvausryhmälle. Muinaisia raunioita ja rakennelmia esitellään tyylikkäämmin kuin lehtien sivuilta koskaan voisi kokea. Juontaja Graham Hancock seisoo usein samoissa kuvissa pohdiskelevan näköisenä, kun kamera kiertää hänen ympärillään.

Kyseessä on kirjailija/toimittaja Hancockin kirjoihin perustuva projekti. Mies nousi kuuluisuuteen 90-luvulla, kun kirjoja osteltiin huuhaa-messuilla suurella innolla. Jopa yli seitsemän miljoonaa kappaletta. Hancockista muovautui uuden sukupolven Charles Berlitz. Netflix-sarjan kahdeksan jaksoa esittelevät Hancockin perusidean: ihmiskunnan sivilisaatio onkin paljon vanhempi ja edistyneempi kuin uskomme. Useita tuhansia vuosia vanhempia. Noin 12 000 vuotta sitten kadonnut sivilisaatio oli meitä edistyneempi kosmisella tietoisuuden tasolla, jolla muovataan materiaa mielen voimalla. 

Skeptikon kannalta on aina lannistavan masentavaa, että Hancockin kaltaiset tyypit saavat rahoitusta ja mainetta, mutta oikeaa historiantutkimusta tekevät tieteen popularisoijat jäävät keräämään pölyä. Sattumalta Hancockin poika Sean Hancock työskentelee Netflixillä. Toisaalta, tällainen mielikuvitusta kutitteleva spekulatiivinen ajatusleikki muinaisista ihmisistä on varmasti viihdyttävämpää kuin kuiva luento jostain Apenniinien niemimaan syötävien hedelmien historiasta.

Hancockin ideat ovat myös ristiriidassa raamatullisen luomisopin kanssa, joten jopa kreationistit ovat kirjoitelleet debunkkausta muinaisista sivilisaatioista. Se miten kreationistit kritisoivat pseudohistorioitsijan ajatuksenkulkua on kutkuttavan herkullista.

What I will say is that Hancock’s approach will interpret any piece of data through his (materialistic, but ‘anti-establishment’) worldview, much the same way as a ‘mainstream’ evolutionist will do. In one sense, he is following the ‘evidentialist approach’, but he goes too far in that all his evidence is ‘cherry picked’ to support his theory. At CMI we are presuppositional, meaning we start with the Bible and treat it as the only filter with which to interpret historical data. Having said that, it will appear to outsiders that we are evidentialists also, meaning we actively look for evidence that supports the Bible. But unlike Hancock, we are upfront about our ‘bias’, which is for the Bible and its inerrant teaching on earth history (Creation, Flood, Babel, etc.).

 

Eli kreationistit sentään avoimesti myöntävät ennakko-oletuksena toimivan suodattimensa. Hancock ei näytä näkevän omaa viitekehystään historian tulkitsemisessa.

Hancockin puheet omista ideoistaan jäävät sinne hillitympään päähän Sivilisaatiot ennen ihmistä sarjassa. Hän kuvailee katsojille tuntemamme ihmiskunnan edelläkävijöitä ympäripyöreästi erittäin viisaiksi. He osasivat monimutkaisia arkitehtuurisia periaatteita. He kykenivät kohdistamaan rakennelmiaan tähtien mukaan. Vain Hancockin kirjoja lukeneet tietävät kuinka paljon villimpiä vihjailut muinaisten kyvyistä ovat.

Eikä enää kannata edes mainita The Mars Mystery: A Tale of the End of Two Worlds kirjaa vuodelta 1998, jossa Hancock argumentoi muinaisten sivilisaatioiden asuttaneen myös Mars planeettaa. Hän ei enää kannata tällaisia ideoita. Tuolloin hän heristeli verbaalista nyrkkiään NASA:n suuntaa, joka muka halusi salata todisteet punaisen planeetan rakennuksista. Eikä koskaan selittänyt mikä logiikka olisi salata asioita jotka julkaisemalla rahoitus Mars-matkoille räjähtäisi stratosfääreihin asti. Nyt heristelyn kohteena ovat arkeologit.

Hancockilla ei ole alan koulutusta. Se tulee ilmi usein eri tavoin. Tavallinen pulliainen huomaa tämän, kun haastaa itseään juomapelin kautta. Ota aina ryyppy, kun Hancock esittää todisteita muinaista kadonneista sivilisaatioita. Eikä siis vain puhu sellaisista ja vihjaile sellaisten olleen tietämiemme sivilisaatioiden taustalla. Päätät maratoonikatselusi kuivin suin.

Huomion arvoista on myös se, että hän rakentaa väitteensä oikeiden tutkijoiden tekemälle työlle. Näen siinä toistoa kreationistien tuotoksille, joissa evoluutioteoria muka kumotaan aina ja ikuisesti biologien tai paleontologien omalla tutkimustyöllä.

Takaisin Sivilisaatiot ennen ihmistä sarjan pariin. Arkeologien ahkeran työn tuloksista kerrotaan jokaisessa jaksossa. Tutkijaryhmät ja heidän käyttämänsä menetelmät esitellään helposti ymmärrettävillä tavoilla. Aloitusjaksossa esitelty Gunung Padang on Kaakkois-Aasian suurimpia megaliittisia rakennelmia. Vasta viime vuosikymmenien aikana tutkat ja seismiset tomografiat ovat paljastaneet kummun sisältä uusia kammioita. Gunung Padang on rakennettu vanhempien ja vanhempien kerrosten päälle. Kummun sisällä on pyramidimainen kokonaisuus. Alueen sivilisaation ikää on löytöjen perusteella arvioitu huomattavasti vanhemmaksi, Hancock kertoo katsojille.

Loppupuolella jaksoja vieraillaan Pohjois-Amerikassa Serpent Mound kummuilla. Niiden piirteistä voidaan päätellä, että kumpuja on rakennettu taivaankappaleiden liikkeitä mukaileviksi. Kesäpäivänseisauksen aikana auringonlasku kohdistuu käärmekuvion pään kohdalle. Hancock väittää, että arkeologit eivät halua myöntää tällaista yhteyttä. Johon arkeologit ovat pettyneen huokeilevasti vastailleet, että he itse löysivät ne yhteydet. Hancock ei mainitse nimeltä Clark ja Marjorie Hardmanin tekemää havaintoa. Ohjelman narratiiviin ei sovi puhe arkeologeista, jotka tekevät juuri sitä jota Hancock väittää heidän välttävän.

Samanlainen valikoitu puhe ja olkiukkojen rakentelu toistuvat jokaisessa jaksossa. Kokonaisuutena katsojille jää vaikutelma arkeologeista, jotka ovat jumittuneet omiin kuoppiinsa. Siis vertauskuvauksellisiin kuoppiin, ei niihin oikeisiin kaiva.... noh, tajuatte varmasti mitä tarkoitin. 

Tarjolla olisi poikkitieteellisiä keinoja tutkija ja saada tietoa, kuten Hancock jokaisessa jaksossa esittelee. Valitettavasti jääräpäiset akateemikot eivät vaan halua oppia uusia temppuja. Tätä jääräpäisyyttä havainnoidaan Hancockiin kohdistuneilla, vähemmän kohteliailla, reaktioilla eri arkeologissa kohteissa. Hänestä ei tykätä arkeologien parissa. Valitettavasti pelkät käytöstavat eivät kerro onko esitetty argumentti totta vai potaskaa. Kohtelias mies voi valehdella. Kiroileva mies voi puhua totta. Hancock haluaa selkeästi esiintyä tarinan uhrina.

Hancock kuvailee arkeologien vähättelevän kivikautisten ihmisten älykkyyttä. Löydetyt maalaukset, työkalut ja rakennelmat tuottavat vain pettyneitä tuhahduksia arkeologien kahvipöydissä! Kulttuurin monimuotoisuutta ei kuulemma osata arvostaa valtavirran piirissä. Onneksi Hancockin kaltaiset avoimet mielet ovat valmiina puolustamaan menneisyyden arvoa. Toisin kuin menneiden sukupolvien kasvoille sylkevä akateeminen maailma.

Ohjelman ensi-illasta seurasi useita reaktiovideoita, joissa hämmästeltiin ihmiskunnan erikoisempaa historiaa. Pseudohistorian suosio ryöpsähti aiheeksi jopa minun seuraamillani videopelikanavilla. Onneksi Youtubesta löytyy runsaasti arkeologeja, jotka erehtyivät katsomaan samaa ohjelmaa. Archeologist reacts to Hancock -hakusanoilla löydät varmasti runsaasti kuunneltavaa.

Suosittelen Stefan Milon kaksi tuntia kestävää sessiota sohvalla. Milon käy läpi jokaisen jakson ja osaa puhua Hancockin ongelmista selkeään tyyliin.

 

Retropläjäys: Australian metsäpalojen huuhaa

Australian lämpötilat, metsäpalot ja reagointi ilmastonmuutokseen kiinnostava monia. Valtio joutui valtavan puskapalokriisin kouriin 2019-2020 vuodenvaihteessa. Lämpötilapoikkeamat ovat vieläkin plussan puolella. Luvassa on myös vielä lämpimämpiä vuosia, kun El Niño/La Niña ilmiö vaihtuu nykyisestä viilentävästä La Niñasta kuumemman El Niñon suuntaan. Jolloin metsäpalojen riski nousee entisestään Australiassa. Nature julkaisi myös tekstiä 2019-2020 palojen seurauksista, kun savua nousi stratosfääriin asti.

Siksi kertauksena julkaisen myös täällä kolme vuotta vanha kirjoitukseni Skeptikko-lehdestä.

Australian metsäpalojen huuhaa, Skeptikko-lehti, Juha Leinivaara, 2020

Vuoden vaihtuessa saimme todistaa suurta surua aiheuttavaa tuhoa. Australian valtavat maastopalot olivat maailmanlaajuisen uutisoinnin kohteena useita kuukausia. Niistä syttynyt keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista osoittivat, että tiedotusvälineissä ei aina turvauduta oikeisiin asiantuntijoihin.

Australian luontoon on aina kuulunut maastopalojen säännöllinen rytmi. Metsiin ja tasangoille on kehittynyt puita ja puskia, joiden kuuluukin palaa jossain vaiheessa kasvuaan. Näin taataan entistä vihreämpi kausi palojen jälkeen. Kasviston kuuluu palaa Australiassa. Luonnon kiertokulkuun kuuluva tulen ja jälleenkasvun vuorottelu on kuitenkin muuttumassa entistä rankemmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä kiertokulun toinen osapuoli yleistyy.

Tutkijat ennustivat olosuhteiden muuttuvat entistä vaikeammaksi. Kuivat kaudet pitenesivät. Sateet vähenesivät. Valtiolla oli edessään suuria haasteita. Silloiset palotorjunnan resurssit eivät tulisi riittämään.

Australian mittaushistorian kuumin ja kuivin vuosi oli 2019. Kuivan kauden koittaessa lämpötilat kohosivat kaupungeissa yli 40 asteeseen, paikoin jopa 45 asteeseen. Viimeisen 30 vuoden aikana vuosittaiset syyskauden sateet ovat vähentyneet n. 15 %. Vuoden loppupuoliskolla syttyi useita maastopaloja. Helleaalto vain jatkui. Kovat tuulet levittivät kekäleitä pitkälle. Maastopalot laajenivat ja yhtyivät toisiinsa. Lopulta savupilvet peittivät joissakin osavaltioissa koko taivaan aamusta iltaan. Savu kantautui Uuden-Seelannin jäätiköille asti. Ne värjäytyivät noesta ruskeiksi.

Tammikuun alussa useissa kaupungeissa suoritettiin joukkoevakuointeja. Armeija kutsuttiin apuun sammutustöihin. Uuden Etelä-Walesin osavaltio julisti seitsemän päivän pituisen hätätilan. Tammikuun loppupuolella tulipaloihin oli kuollut vähintään 29 henkeä. Yli 2500 kotia oli tuhoutunut. Tuhkaksi palaneista sademetsistä jotkut alueet eivät välttämättä toivu ollenkaan. Lehdistö käytti yhteensä yli neljä miljoonaa hehtaaria kattavista paloista nimeä 'megatulipalo'.

Kansainväliset uutiset käsittelivät tätä suurta tuhoa monta viikkoa. Aihe oli suosittu myös sosiaalisessa mediassa. Kaiken kommunikaation seassa oli valheita, väärää tietoa sekä salaliittoteorioita. Toimittajat sekä viranomaiset joutuivat oikomaan huhuja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset oli ennakoitu asiantuntijoiden parissa. Valitettavasti he eivät päättäneet miten ja millä resursseilla Australia reagoisi tuleviin maastopaloihin. Varoituksia ei otettu vakavasti. Vaikka Australian parlamentti itse tilasi arvion maastopalojen tilasta vuonna 2003. Arviossa selvitettiin miten 2002-2003 kuivien kausien maastopalojen tuhoja olisi voitu pienentää. Yksi tärkeimmistä keinoista olisi polttaa puiden alle kertyneitä kuivuneita oksia ja lehtiä. Tämä ennakoiva poltto olisikin ollut laajemmin käytössä, mutta metsänhoidon polttotyöt vaativat tietynlaisia olosuhteita. Muuten tällainen kulotus ei olisi hallittavissa. Pitenevät kuivat kaudet vähentävät kulotukseen sopivia päiviä. Metsiin ja ryteikköihin pääsee kerääntymään entistä enemmän luonnon omia sytykkeitä.

Vuonna 2008 osattiin laskea ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia. Professori Ross Garnautin arviossa kerrottiin, että viimeistään vuonna 2020 huomattaisiin erittäin vaikeiden maastopalojen vaarat. Metsäpalojen yleisyydessä nähtiin yli kymmenen vuotta sitten kasvava trendi. Kuivuuden lisääntymisestä ja keskilämpötilojen noususta osattiin varoittaa monta vuotta ennen 2019 ennätys kuivuuksia. Näitä tietoja oli useissa Australian hallitukselle annetuissa raporteissa. Samoin hallituksen itse tilaamissa raporteissa. Mutta tietoihin ei reagoitu.

Palomiehet ja palotorjujat olivat vaatineet uudempaa ja isompaa kalustoa. Palojen vaarallisuus ja yleisyys olivat ajaneet palokuntien resurssit äärirajoille. Sammutustöihin tarkoitettuja sammutuslentokoneita vaadittiin lisää. Niille ei myönnetty rahoitusta. Ne olisivat olleet parhain ja nopein keino aloittaa kaukana metsäteistä tehtävät sammutustyöt.

Kansallispuistojen metsänhoidossa suoritettujen kulotusten määrärahoihin ei myöskään tehty lisäyksiä. Vuonna 2012-13 polttoja tehtiin 208 000 hehtaarin verran. Vuosina 2017-18 niitä tehtiin enää 95 000 hehtaaria.

Virheelliset juorut: Maastopalot johtuivat tuhopolttajista, joten ei voida puhua ilmastokriisistä. Tässä narratiivissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia yritetään vähätellä. He väittivät, että ilman tuhopolttoja Australiassa ei olisi ollut ennätyslaajoja paloja.

Maastopaloja kyllä syttyi kuukausien aikana myös tuhopolttajien toimesta. Uuden Etelä-Walesin poliisin mukaan tuona kautena oli nostettu 24 syytettä tahallisesta palojen syttämisestä. Yhteensä poliiseilla oli tilastoissa 207 maastopaloihin liittyvää tapausta. Eli tahallisia tuhopolttoja oli pieni vähemmistö. Kuitenkin jotkut päättelivät näistä luvuista, ettei ilmastonmuutos voi liittyä isoihin maastopaloihin. Väitteissä käytettiin jopa 200 tuhopolttajat aiheuttamia massatuhoja. Jostain syystä suosittua oli myös väittää tuhopolttajia olleen 180 kappaletta.

Enemmistö isoista maastopaloista oli salamien sytyttämiä. Kaukana teistä ja kulkureiteistä iskevä salama sytyttää palon, jota ei pääse nopeasti sammuttamaan. Tästä seuraa laajalle alueelle leviävä maastopalo. Ihmisten sytyttämät palot ovat useimmiten asutusten läheisyydessä, joten palokunta pääsee reagoimaan nopeammin. Siksi suurimmat tuhot aiheutuvat luonnon sytyttämist paloista.

Toinen yleinen narratiivi oli väittää, ettei kamala kuivuus johtunut ilmastonmuutoksesta. Kuivuus johtui merivirtojen muutoksista.

Väite onkin ovelasti valikoitu. On nimittäin totta, että merivirtaukset olivat muuttuneet. Ne oli lämmenneet. Australian sateisiin vaikuttavien merivirtausten muutokset olivat ratkaisevassa asemassa. Meriveden lämpötilan noustessa sateet tulisivat alas ennen mantereelle saapumistaan. Kolmesta merkittävästä merivirtauksien kiertokulusta tämä sadeveden vähyys sattui samaan aikaan kahteen virtaukseen.

Kolmas yleinen väite asetteli syyn poliittisen puolueen harteille. Vihreät olivat ajattelemattomasti aiheuttaneet tuhot vaikeuttaessaan metsien kulotusta.

Syy palojen laajuudelle olisi Vihreiden aikaansaamista rajoituksista metsänhoidossa. Metsänhoitajat eivät enää saaneet tehdä tarvittavia kulotuksia näiden uusien poliittisten rajoitusten takia. Lähde näille väitteille oli David Packmanin kirjoitus The Age lehdessä vuodelta 2015. Siinä Packman syyttää Vihreitä metsiin kerääntyneistä polttoaineista. Valitettavasti kirjoituksessa ei selitetä sen tarkemmin miten Vihreät olivat onnistuneet rajoituksissa.

Vastauksia ei kuulunut, kun väitettä toistavilta kysyttäessä missä ja milloin Vihreä puolue oli muka saanut aikaan noin rajuja rajoituksia metsänhoitoon. Kukaan heistä ei ollut vaivautunut lukemaan Vihreiden puolueohjelmaa. Sieltä löytyi metsänhoitoon liittyviä kohtia, joissa oli mukana tarvittavina keinoina kulotukset ja hallitut palot.

Australian palo- ja pelastuskomission edustajat joutuivat erikseen huomauttamaan, etteivät minkään puolueen edustajat pääse vaikuttamaan milloin ja miten metsänhoidossa tehdään polttotöitä. Kulottamista on yritetty tehdä myös uusien määräysten alla, mutta siihen sopivia päiviä ei enää tarpeeksi. Professori David Bowan Tasmanian yliopistosta kommentoi lehdistölle, että liian kuivina päivinä tehty kulotus on aivan liian vaarallista. Silloin tulipalot ovat karanneet hallinnasta. Ihmisiä on kuollut tällaisten kulotusten seurauksena.

 Skeptikko-lehti, 2020-1. 

Sen pituinen tarina tällä kertaa. Toivottavasti aiheen pariin ei tarvitse tulevaisuudessa palata. Varmasti metsäpalot pysyvät normaalin hillittyinä ympäri maailmaa, ihmiskunta oppii muuttamaan tapojaan, reagoi vihdoinkin vakavasti teollisuuden ja päästöjen seurauksiin ilmaston kannalta, ja tulevat sukupolvet vain ihmettelevät miksi tämä nykyinen sukupolvi oikein jaksoi panikoida jostain täysin turhasta ilmastonmuutoksesta.

Aikamatkustavat rokotteet

 Rokotepelottelijan työkalupakissa on useita meisseleitä. Yksi niistä yhtäläisyysmerkkileimasin, jolla pyritään yhdistämään havaittuja terveysongelmia rokotteisiin. Yleensä yhteyttä saadaan leimattua ajallisen yhteyden perusteella. Rokotettu pyörtyy rokottamisen jälkeen? Se johtuu rokotteesta. Rokotettu kompastuu rappusissa rokottamisen jälkeen? Se johtuu rokotteesta. Rokotettu kuoli rokottamisen jälkeen? Se johtuu rokotteesta.

Perin yksinkertainen työkalu. Mutta mitä pitäisi tehdä jos havaittu haitta onkin ilmestynyt ennen rokottamista? Suomessa havaittu ylikuolleisuuden lisääntyminen on otettu ilolla vastaan rokotepelottelijoiden parissa. Heidän nenänsä haistavat, että ylikuolleisuus johtuu rokotteista. Mitään muuta selitystä ei kelpuuteta. Suomen tilannetta edellisiin vuosiin on helppo verrata Euroopan kuolleisuustilasto EuroMOMO:n käyristä.

Rokotepelottelijoiden puheissa unohtuukin tehdä vertauksia myös muihin maihin. Ranskassa ja Ruotsissa on parhaillaan menossa samanlainen kohoaminen ylikuolleisuudessa. Mutta niissä oli samanlainen piikki myös ennen rokotteiden ilmestymistä. Monessa muussa maassa toistui sama ilmiö ylikuolleisuuden kohdalla. Väkeä kaatui tautiin ennen ensimmäistäkään mRNA-rokotteen valmistamista. Rokotepelottelijat ovat usein olleet sitä samaa porukkaa, joka vähätteli taudin vaarallisuutta. Covid-19 ilmestyessä moni heistä oli vielä väittämässä sitä tavalliseksi pikku flunssaksi. Silloin millään haluttu tiedostaa näitä samoja EuroMOMO:n käyriä.

Rokotehaittoja ennen rokotteiden ilmestymistä? Olisiko se edes mahdollista? Sehän edellyttäisi, että rokotteen ainesosat matkustavat ajassa taaksepäin. Vitsailin siitä juuri tällä tavalla parisen kertaan facebookissa koronarokotekeskusteluissa, kun jotkut eivät itse huomanneet kronologian olevan väärinpäin. Vitsit vitsinä. Varmasti kaikki ymmärtäisivät miksi se ei ole realistinen yhtäläisyys haitan ja rokotteen välillä. Eihän kukaan rokotepelottelija olisi niin tyhm-

 Olin väärässä. Melkein. Naomi Wolf on kirjailija ja salaliittoteoreetikko. Koronapandemian alkaessa hän siirtyi sujuvasti uuden aiheen pariin. Kaksi vuotta sitten Wolf osasi yhdistää uuden rokotteen nanopartikkeleihin, ja nanopartikkelit salaiseen bio-ohjelmointiin, ja bio-ohjelmoinnin ihmiskehon historian selaamiseen rokotteen kautta. Hänellä sattui olemaan toistaiseksi salattua tietoa tuollaisesta Applen suunnittelemasta ohjelmasta. Wolfin Twitter-viestien lukeminen pakottaa silmämunat pyörimään.

Tästä ei ole pitkä matka siihen, että joku oikeasti väittää rokotteiden matkustavan ajassa taaksepäin. Se ei edes olisi oudointa kamaa mitä koronarokotteista on levitelty sosiaalisessa mediassa. Mitä tahansa ollaan valmiita heittämää kehään, jotta ei yhdistetä ylikuolleisuuden nousua tautiin.

Se harvinaisempi salaliittoteoria avaruusapinoista

Eräs sairaista harrastuksistani on selata salaliittoteoroita pursuvia some-kanavia. Silloin tällöin bongaan harvinaisempia salaliittoteorioita. Joskus huomaan, ettei vastaan tunnu tulevan tietynlaisia salaliittoteorioita. Koronarokotteiden kohdalla näyttäisi jääneen kokonaan tekemättä yhtäläisyysviivojen vetäminen avaruuteen. Logiikka yhteyksille on muutenkin erittäin esoteeristen päättelypiirien hommaa, joten varsinaista logiikkaa ei tarvitse edes olettaa. 

Yritin harjoittaa tällaista yhtäläisyyksien keksimistä. Ihan vain kokeillakseni miten helppoa se on. Katsoin mainion Lazerpigin videota olemattomasta Zircon tiedustelusatelliitista. Tarina on kiehtova. Sitä kuunnellessa opin yhden uuden nippelitiedon. Satelliittien aikakauden alkupäässä mukana oli tietenkin kaikkien merkittävien valtioiden intressit. Eli vakoilijoiden. Kiertoradalta tapahtuva vakoilu toimii parhaiten, jos muut eivät tiedä sinun vakoilevan heitä.

Sen ainekset ovat: NASA, vakoilusatelliitti, ihka oikea False flag operaatio sekä korona plus litteän Maan kumoaminen. Kuinka salaliittoteorioitsijat ovat voineet jättää kuiskimatta tästä asiasta?

Katsaus menneisyyteen Scientific American blogissa. Avaruuden valloittaminen oli vasta alkamassa. Kiertoradalle ammuttiin alkeellisia aparaatteja. Niillä pyrittiin selvittämään millaiset rasitukset kohdistuisivat ihmisiin saman matkan aikana. Tieteen nimessä raketteihin pakattiin myös koe-eläimiä. Neuvostoliitto oli kerinnyt lähettämään Laika-koiran kiertoradalle. Makakit olivat yleisiä apina-astronautteja tällä uralla. Nimellä tunnetut koe-eläimet eivät tietenkään olleet ensimmäisiä eläimiä avaruudessa. He olivat ainoastaan julkisuuteen päästettyjä tapauksia. Yhdysvallat oli jäämässä pahasti jälkeen avaruuskisassa. NASA:n rinnalle perustettiin myös Advanced Research Projects Agency (ARPA). NASA on enemmän siviilipuolen hommia. ARPA rapisee kenraalien pelipöydällä. Avaruustutkimuksen lisäksi haluttiin tutkia mitä Neuvostoliitto tekee omalla maaperällään. Sitä varten pitäisi lähettää tiedustelusatelliitteja. Eikä vastustaja saisi tietää milloin ja mistä ne on laukaistu, jotta satellittien seuranta ei olisi helppoa.

USA aloitti salaisen Discoverer projektin. Siinä armeijan omat tiedustelusatelliitit (Argon, Lanyard ja Corona) pääsisivät kulissien takana peitetarinoiden avulla salaa avaruuteen. Tämä false flag operaatio vaati eläimien henkiä. Tiedustelusatelliitti kuvasi Neuvostoliittoa perinteisellä kameralla, jonka filmi pudotetaan kapselilla ilmakehään. Operaation kulissi vaati valtavn määrän insinöörejä, tutkijoita, apinoiden opettamista, kirurgisia toimenpiteitä, eläinten elintoimintojen ylläpitoa hoitavien laitteiden kehittämistä, jne. Eläimiä haluttiin palauttaa kapselilla myös takaisin maaperälle. Kaikki tietenkin vain osana ihmiskunnan teknologista kehitystä. Näin päästiin lopulta poseeraamaan kameroille ja kehumaan avaruustutkimuksen rauhanomaista luonnetta. 

Joskus rakettiin lastattiin apina. Testituloksien avulla varmasti kehitettiin ihmisten vastaavaa matkaa. Joskus kerrottiin vasta viime hetkellä, että apinatutkimus oli peruttu. Ryhmän jäsenet lähetettiin muihin projekteihin. Rakettiin lastattiin apinan sijasta Corona satelliitti. Se napsi valokuvia. Filmi kerättiin talteen merellä. Kuvista päästiin ihailemaan ensimmäistä kertaa mm. Neuvostoliiton uusia lentotukikohtia.

Avaruusapinoita, suhmurointia, sotateollisuuden salaisuuksia, ja se kauhia CORONA! Jos näet näistä koostuvan salaliittoteorian jossain anonyymin kirjoittajan viesteissä internetin syövereissä, niin en tunnusta olevani se anonyymi.

Exxon ja ilmastonmuutoksen ennustaminen

 Jälleen erittäin vaihtelevan talvisään lomassa istahtan näppäimistöni ääreen. Tiedeuutisia selaillessani eräs otsikko herättää uteliaisuuteni. Öljyjätti Exxonissa ennustettiin ilmastonmuutosuhka ”tyrmistyttävällä täsmällisyydellä” jo 70-luvulla. Ilmastonmuutokseen liittyvässä uutisoinnissa se on juuri sellainen emotionaalisesti räjähtävä teksti. Uutisen innoittamana lukaisin läpi sen paperin.

 Science-lehden julkaisussa käydään läpi miten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa ilmaston lämpötila tulee nousemaan. Siinä ei ole mitään uutta tai jännittävää. Tutkijayhteisössä nuo asiat oli laskettu vuosikymmeniä ennen Exxonia. Jännittäväksi asia tulee, kun kerrotaan Exxon öljyjätin omien tutkijoiden laskeskelleen näitä lämpötilojen nousuja. Tutkijat olivat yhdistäneet ihmiskunnan toimet ilmastonmuutokseen vaikuttavana tekijänä. Firman johtoporras päätyi aina vähät välittämään omien tutkijoidensa laskelmista ja ilmastomalleista.

Laskukonetta alettiin naputtelemaan Exxonin konttorilla 1970-luvulla. Tulokset olivat yhteneväisiä myöhempien havaintojen kanssa. Exxon tiesi, että fossiilisten polttoaineiden jatkuva polttaminen johtaisi 0.20 ± 0.04 celsiusasteen nousuun jokaisena vuosikymmenenä. Firman julkiset lausunnot olivat kuitenkin näitä laskelmia ja havaintoja vähätteleviä. Sisäisessä kirjeenvaihdossa johtotaso suunnitteli miten kertoa poliitikoille, ettei ilmastotieteessä ole varmuutta, joten ei ole mitään syytä hillitä öljyteollisuuden hommia.

Geoffrey Supran ryhmineen kävi läpi Exxonin luovuttamia dokumentteja Assessing ExxonMobil’s global warming projections paperissaan. Aikaisemmin on kirjoiteltu Exxonilta löydetyistä yhteenvedoista. Sekä todetaan Exxonin itse todenneen, ettei luvassa ole jääkautta. Sen sijaan kalenterin mukaan on tulossa hiilidioksidin aiheuttama jääkausien välinen lämpimämpi aika. Lisäksi he laskivat, aivan oikein, että ilmastonmuutoksen selkeimmät vaikutukset havaittaisiin vuonna 2000.

Uusimmassa paperissa tarkastellaan itse laskelmia ja ilmastomalleja. Niitä otettiin 32 firman sisäisen dokumenttikokoelman verran. Niitä kertyi vuodesta 1977 vuoteen 2002. Siihen päälle 72 vertaisarvioitua paperia vuosien 1982 ja 2014 väliltä, joissa Exxonin tutkijat olivat mukana.

Ihmiskunnan suureksi harmiksi nuo laskelmat ja ennusteet lämpötilan noususta olivat hyviä ja tarkkoja. Exxon on palkannut taitavaa väkeä. 

"On average, therefore, global warming projections reported by ExxonMobil scientists were as skillful as those of independent scientists of their day, and their own models were especially skillful. (As described earlier, ExxonMobil scientists did not simply rerun existing models; they developed their own models, typically in collaboration with academic coauthors, which independently corroborated the findings of other climate scientists.)"

Oikeastaan sain kylmiä väreitä kun luin Supran ja kumppanien kirjoittavan: "Overall, the models perform very well."

Mallien tarkastelun jälkeen paperi käy läpi Exxonin vastalauseita ilmastotieteelle. Tuo osuus yhteenvetoineen on se raivoa herättävä pätkä. Suosittelen lukemaan ne läpi tarkkaan. Lainaan vain yhtä kohtaa päästörajoituksista.

Staying silent on stranded assets 

A third insight concerns the “carbon budget”—the amount of CO2 that can be added to the atmosphere—while holding anthropogenic global warming below 2°C. Five ExxonMobil studies published between 1982 and 2005 address the question. They conclude that to stabilize CO2 concentrations below 550 ppm and/or limit warming to 2°C would impose a carbon budget of 251 to 716 gigatonnes of carbon (GtC) between 2015 and 2100 (10). For comparison, recent calculations have narrowed the uncertainty and place the figure at 442 to 651 GtC (60). Thus, ExxonMobil’s calculations of the carbon budget were consistent with today’s best estimates. Yet, to our knowledge, ExxonMobil did not alert investors, consumers, or the general public to this constraint.

Tämän Assessing ExxonMobil’s global warming projections  pitäisi olla isoin uutisaihe ympäri maailmaa tällä hetkellä. Mutta se ei ole.

Ehkä ihmiskunta on päättänyt, ettei se ole pelastamisen arvoinen.

Pienenä helpotuksena sentään luin perjantaina Helsingin sanomia. Sen pääkirjoituksessa kehuttiin ydinvoimaa sekä mainostettiin modulaarisia pieniä ydinvoimaloita. Niitä kehitellään ja prototyyppejä toimii maailmalla. Toivotaan vain että oikeat ilmastotoimet alkavat 20 vuotta sitten eikä joskus lähitulevaisuudessa.

Kun setämiehet kuulevat nuorison taas valittavan ilmastonmuutoksesta

Kulttijohtaja Miscavigen luurailut

Skientologiakirkon kulttimeno ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Kultti palasi otsikoihin viime viikonloppuna, kun David Miscavigen olinpaikan epätietoisuus pysyi ajankohtaisena. Miscavige on toiminut vuosikymmeniä skientologian johtohahmona. Siinä samassa hän on mm. pahoinpidellyt alempiarvoisia skientologeja, kerännyt mammonaa kartanoihinsa sekä yrittänyt viivytellä kulttiin kohdistettuja oikeustoimia. Tässä tuoreimmassa tapauksessa asianajajat haluavat käsitellä kultin sisällä tapahtunutta lapsikauppaa. Heidän harmikseen Miscavige on salannut sijaintiaan, joten hänelle ei pystytä toimittamaan prosessin etenemistä edellyttäviä papereita. Miehellä ei ole kotiosoitetta. Eikä toimiston aulassa suostuta ottamaan vastaan asianajajia. 

Oikeuden käsi on hidas mutta vakaa. Tuon käden pyörittämät rattaat alkavat pyörimään liittovaltion oikeudessa 20. tammikuuta. Oli Miscavige paikalla tai ei. Jos tuomari päättää, että kulttijohtaja on pyrkinyt pakenemaan lakia, niin päätös voi hyvinkin tapahtua samanlaisella päätöksellä kuin Alex Jonesin tapauksessa. Tahallinen viivyttely tuottaa vain tappion oikeussalissa. Tämän takia Miscavigen oikeudenkäynnin seuraaminen tulee varmasti tuottamaan samanlaista hupia ja draamaa kuin Alex Jonesin romahtaminen.

Kultille tuttuun tyyliin skientologit väittävät, ettei Miscavige tietenkään ole piilossa tai yritä viivytellä syytteen etenemistä oikeudessa. Juuri tällaista puolustuspuhetta varten Miscavige piipahti julkisuudessa. Missäs muualla kuin Clearwaterin kaupungissa. Se on skientologian pääkaupunki, jossa sijaitsee koulutuskeskus "The Flag". Siinä samassa rakennuksessa järjestettiin uudenvuoden juhlatapahtuma. Tuohon tapahtumaan ei saanut tuoda edes perheenjäseniä. Vain jäsenille tarkoitettu juhla oli myös edellisiä vuosia pienempi. Ehkä merkki siitä miten vähän kultilla on jäljellä aktiivisia jäseniä. Ehkä merkki siitä, että paikalle saapui pitämään juhlapuhetta itse David Miscavige. Paikalle ei haluttu oikeuden haastemiehiä antamaan papereita johtajan kouraan.

Nyt Miscavigen asianajajat voivat väittää, ettei hän yritä piiloutua keneltäkään. Vakuuttaako show tuomaria onkin sitten eri asia. Miscavigen asianajajat yrittävät vaihtaa käsittelyä välimiesmenettelyksi. Silloin riita sovittaisiin tuomioistuinmenettelyn ulkopuolella. Kultin sisäisesti. Sehän sopisi mainiosti Miscavigelle. Mutta salliiko oikeus sellaista, kun syytekirjelmässä on lasten hyväksikäyttöä? Tätä kriittistä kysymystä pyritään ratkaisemaan lähiaikoina.

Sitä odotellessa pari kommenttia skientologiasta.

Gold Base on kultin kansainvälinen päämaja Kaliforniassa. Siellä sijaitsee mm. Golden Era Productions elokuvastudio, jossa valmistetaan ne seuraajille myytävät esittely- ja kurssivideot. Angry Thetan kävi kuvaamassa aluetta omalla lennokillaan. 4 min kohdalla lennokki kuvaa vuorille piilotettua valvontapaikkaa. Ex-skientologi Marc Headley oli aikaisemmin kirjoittanut tuosta valvontapaikasta kirjassaan Blown for Good. Pesässä päivystänyt vahti oli tarkkaillut David Miscavigea kiikaritähtäimen lävitse. Tietenkin vain valvoakseen mitä leirin aitojen sisällä tapahtuu, joten hän kertoi innoissaan tästä valppaudestaan muille skientologeille. Miscavige ei ilahtunut tällaisesta tähtäimen läpi tapahtuvasta valvonnasta. Kyseinen vahti sai rangaistuksen. Hienoa nähdä, että vuosia kirjan julkaisun jälkeen meillä on ihan videokuvaa kyseisestä valvontapaikasta vuorilla. Eikä se edes ole oudointa mitä kultin sisällä on tapahtunut viime vuosina.

 Näistä asioista puhutaan ja kirjoitetaan varmasti lisää tänä vuonna. Kunhan Miscavige ilmestyy oikeuden eteen.

Missä Lavrov luurasi?

Sinulle näytetään valokuvaa kadusta. Taustalla on kivitaloja, katuvaloja ja pienempi puistotie. Pystyisitkö jäljittämään mistä tuo kuva on otettu? Tehtävä voi aluksi tuntua mahdottomalta. Tällaisia haasteita kuitenkin ratkaistaan jatkuvasti geopaikannusyhteisön parissa. He onnistuvat löytämään hämmästyttävällä tahdilla niin valokuvan sijainnin kuin sen ottamisen todennäköisen ajankohdan.

Mahtava tietoteos tällaisten metodien kehittämisestä ja käytöstä on luettavissa Elliot Higginsin Me olemme Bellingcat kirjassa. Englanniksi We are Bellingcat - An intelligence agency for the people. Annan tälle teokselle äärimmäisen väkevän lukusuosituksen, joten selaa läpi heti kun mahdollista.

Geopaikannuksella harrastelijajoukot ovat jäljittäneet kriisitilanteiden keskeltä pyydettyjä paikannuksia. Poliisit ovat pyytäneet apua geopaikantajilta. Heillä on hallussaan rikollisilta saatuja lomakuvia, joissa poseerataan hökkelikylissä kaukana sivistyksestä. Kuitenkin horisontin, kaukaisten rakennusten kattojen ja maanpiirteiden perusteella on kyetty laskemaan kuvien sijainnit. Näin on päästy mm. lapsiprostituutiota pyörittävien liigojen jäljille.

Ne ovat olleet todisteita myös kansainvälisesti tärkeissä oikeudenkäynneissä. Panokset näiden kuvien paikkansapitämisestä voivat olla kovia. Hollannissa oikeus tuomitsi Malaysia Airlinesin MH17-lennon pudottamisesta kaksi venäläistä ja yhden ukrainalaisen. Todisteina käytettiin geopaikannukselle löydetyn Buk-ilmatorjuntajärjestelmän sijaintia ja liikkeitä.

Geopaikannus on yhä useammin toimittajien viittaamana lähteenä uutisissa. Faktantarkistamisessa kuluu kuitenkin tovi, jos se halutaan suorittaa asiallisesti. Paikannuksesta virheitä etsitään yhtä suurella innolla kuin paikannuksen kohdetta.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin matka Indonesiaan Balin saarelle G20-kokoukseen 14. marraskuuta. Associated Press raportoi ulkoministerin käyneen heti lentonsa jälkeen terveystarkastuksessa sairaalassa. Balin kuvernööri Wayan Koster oli kertonut tarkastuksen kestäneen vain hetken. Ulkoministerin hänen terveydentila oli hyvä. Myös saarivaltion terveysministeri tohtori Sunarto kertoi toimittajalle, että Lavrov vieraili sairaalassa tarkastusta varten. Ja mies oli hyvässä kunnossa. Toimittaja sai lausunnot neljältä eri virkailijalta tästä vierailusta Denpasarin sairaalassa.

Uutisena se ei ollut mitenkään radikaali. Mutta uutista eteenpäin toistavat versiot alkoivat vaihdella sisällöltään. Joissain väitettiin Lavrovin joutuneen ja jääneen sairaalaan sydänoireidensa takia. Se oli ristiriidassa AP:n uutisen kanssa. Huhumylly alkoi ihmettelemään mitä oikeasti tapahtui Balilla.

Lavrov julkaisi pian videon itsestään. Siinä hänelle kerrotaan lehdistön väittävän miehen olevan sairaalassa. Mutta Lavrov istuukin leppoisasti aurinkoisella terassilla uima-altaan vierellä. Palmupuut pensasaidat estävät tarkemmin näkemästä kauemmaksi. Lavrov puhuu kameralla. Hän toivoo länsimaisen lehdistön olevan enemmän kiinnostunut totuudesta.

 Kuvakaappaus Lavrovin videosta

Keskustelupalstoilla kuohui, kun väki yritti päättää kuka on oikeassa. Onko Lavrov sairaalassa? Onko video kuvattu sairaalan takapihalta? Geopaikannusta harrastavat käärivät hihansa. Ensimmäinen helpoin tapa oli tarkistaa Google Earth sovelluksen kautta kaikki Balin isoimmat sairaalat. Sieltä löytyikin Nusa Duan kaupungista yksi sairaala, jonka punainen tiilikatto ja uima-allasta ympäröivä pensasaita sopivat Lavrovin julkaisemaan videoon ja valokuvaan. Tätä havaintoa lähdettiin levittämään keskustelupalstoille. Jolloin huomattiin, ettei geopaikannus ollut oikea. Isomman rakennuksen seinä ei sopinut suhteutettuna altaan kokoon. Nusa Duan kaupungissa on valtavasti samanlaisia punaisi tiilikattoja. Myös uima-altaita oli tuhansia. Alkuperäisen paikannuksen tehnyt Twitter-tili poisti julkaisunsa, kun virhe huomattiin. 

 

Ensimmäinen pieleen mennyt paikannus.

Uima-altaan ja talon paikantaminen näytti mahdottomalta. Pelkästään tuossa yhdessa kaupungissa oli liikaa vaihtoehtoja. Näiden tuntomerkkien perusteella ei saatu selvyyttä missä Lavrov oli ollut.

Nimimerkki Norano teki etsintää pieniinkin yksityiskohtiin takertuen. Hän poisti Lavrovin digitaalisesti videolta ottamastaan kuvakaappauksesta. Tämä kuva laitettiin Googlen kuvahakuun, jolloin hakualgoritmi etsi lähimmäksi täsmäävät kuvat miljardien kuvien joukosta. Uima-altaan yövalaistukseen tarkoitettu valopylväs sopi Mulia Villas luksus-hotellin isoilta altailta löytyviin valopylväisiin. Norano ei tyytynyt tähän, vaan teki samanlaisen haun mustalle pöydälle ja tuolille, joita Lavrov käytti videolla. Myös niistä löytyi kuvahaulla yhteys tuohon samaan hotelliin. Turistit istuivat lomakuvissaan samanlaisilla tuoleilla. Lisäksi sama menetelmä toistui onnistuneesti uima-altaan valkoisten lepotuolien kohdalla.

Norano julkaisi kaikki löytämänsä kuvat Twitterissä. Kaikki pääsivät vertailemaan oliko hän osunut oikeaan arvionsa kanssa. Kalusto todellakin näytti sopivan Lavrovin videoon.

Mutta mikään Googlen löytämistä kuvista ei täsmännyt suoraan siihen paikkaan pöydän äärellä, jonka näimme videolla.

 

Mulia Villassa on useita rakennuksia, joten missä niistä Lavron mahtoi istua? Tässä kohtaa olin itse mukana etsinnässä. Kävimme joukolla selaamassa läpi kyseisen yksityisrannalla sijaitsevan lomakylän esitteet läpi. Oletin, ettei valtion johtotason vierailu sijoittuisi halvimpaan päätyyn. Avasin kalliimmasta päästä olevan president-kartanon esittelyvideot. Kartanon toisen kerroksen parvekkeelta avautui tuttu näkymä. Valikon loppupäästä löytyvä uima-altaan esittely viimeisteli kokonaisuuden. Kaikki yksityiskohdat täsmäät. Lattialaatoitusta myöten. Hotellin ja Lavrovin videoilla oli sama pyöreä musta pöytä ja tuoli samalla kohtaa, tismalleen samanlaisen lasioven edessä.

 

Geopaikannus varmisti Lavrovin sijainnin alle vuorokaudessa. Hän ei ollut videon kuvaamisen aikaan sairaalassa. Kuten alkuperäinen AP:n uutinen oli sanonutkin. Koko operaatio Lavrovin löytämiseksi osoitti kuitenkin erään tärkeän asian. Poliitikkojen on oltava äärimmäisen tarkkoja siitä mitä he julkaisevat itsestään. Tai missä heistä sallitaan otettavan kuvia. Lähes kaikkien asuntojen, toimistojen ja virastojen sijainnit saadaan jäljitettyä joukkovoimalla. Kunhan mukana on tarpeeksi etsijöitä ja heillä on liikaa vapaa-aikaa.

 

Luettavissa alunperin Skeptikko-lehdessä (2022-4).

Virusdenialismin alkeet osa 3: Hohtavien lehtien ongelma

 Virusdenialismin oudossa maailmassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia tänä vuonna. Erilaisten kuppikuntien välisissä videopalavereissa on ilmennyt pientä kitkaa, kun Wuhanin laboratoriovuoto on ollut uutisissa. Miten laboratoriosta voisi vuotaa mitään virusta, koska viruksia ei ole olemassa? Myös Pietarin trollit aiheuttivat ongelmia virusdenialisteille, sillä puheet Ukrainassa olevista bioaselaboratorioista olisi tarkoittaneet, että NATO:lla on koeputkissaan viruksia. Sehän ei myöskään sovi denialismin maailmankuvaan. Covid-19 pandemian kohdalla virtuaalisesti tukkanuottasilla olivat virusdenialistit ja taudin vaarallisuuden vähättelijät.

Yritän seurata denialistien omia keskusteluja aina kun jaksan. Esim. 5G-covid salaliittoteorioista sekä vaihtoehtohoidoilla rahastanut Tom Cowan keskusteli homeopaatti, astrologi ja virusdenialisti Eric Coppolinon esittämistä kysymyksistä. Väitteenä on, että virusten perimästä ei pystytä päättelemään onko viruksia olemassa. Jos haluat sijoittaa yli tunnin vapaa-ajastasi videon parissa, niin ole hyvä. Keskityn tällä kertaa vain yhteen aiheeseen.

Videon 40 minuutin kohdalla puhutaan uusien virusten soluviljelystä, joka ei ole hänen mielestään mitenkään tieteellistä. Tai kuten Cowan kuvailee tutkimusta: "Uncontrolled scientific fantasy land." Soluviljemän solut eivät denialismin maailmassa hajoa niissä rakennettavien virusten takia (syitä hajoamiselle on tietenkin useita erilaisia). Kun elektronimikroskoopit kuvaavat viruksia, niin kuvissa on vain hajonneiden solujen jäänteitä. Joten tutkijoiden käyttämät virukset, joita he laittavat soluviljelmiin, eivät voi olla viruksia. Jos näytteistä löydetään RNA-pätkiä, niin ne eivät liity viruksiin.

 Entäpä jos tutkijat kykenisivät muokkaamaan RNA-virusten perimää? Ja tuo muutos vaikuttaisi siihen miten virus vaikuttaa soluissa ja eliöissä? Ja tuo muutos olisi ihan nähtävissä eliöstä ilman solujen sisään kurkistamista?

Tupakan mosaiikkivirus on juuri tällainen tapaus. Eikä pelkästään sen takia, että viruksen aiheuttavat muutokset on nähtävissä lehdistä. Jos ei usko viruksiin, niin näitä kuvioita lehdissä voi syyttää vaikka kasvien stressistä, puutostaudeista, huonosta mullasta tai 5G-verkon häiriöistä. Kaikesta muusta paitsi viruksista.

Tällaisia lehtiä nähtiin kauan ennen kuin kyseistä mosaiikkivirusta oli löydetty. Tieteen kehittyessä opittiin lukemaan virusten sisältämää RNA:ta. Tieteen kehittyessä lisää opittiin muokkamaan tuota RNA:ta. 

Juuri näin tehtiin vuonna 1998: Tobacco mosaic virus infection induces severe morphological changes of the endoplasmic reticulum

Tupakan mosaiikkiviruksen (TMV) perimän sekaan asennettiin fluoresenssia tuottavan proteiinin tiedot. Kasviin tartutettiin viruksia. Niiden annettin levitä kasvisoluissa, kuten TMV normaalisti leviää. Lehtiä kuvattiin kolmen ja viiden päivän välein fluoresenssimikroskoopilla. TMV:n sisältämän fluoresenssin erottaminen kasvien omasta fluoresenssista onnistuu valon spektrin eroja vertailemalla. Havaittiin juuri sitä spektriä jota ennustettiin nähtävän TMV:n proteiineista. Näin voidaan nähdä selkeät alueet joissa on pelkästään viruksen valoa.

Jotta TMV pääsee leviämään kasvisolusta kasvisoluun on sen tuotettava tiettyjä proteiineja. Nämä proteiinit muokkaavat kasvisolujen soluseinien välillä oleviaen plasmodesmien kokoa isommaksi. Muokkaamalla viruksen liikkumiseen vaikuttavaa proteiinia tutkijat voivat fluoresenssin avulla seurata miten viruksen leviämisen muuttumista kasveissa.

Tutkijat muokkasivat TMV:n perimää. 

TMV levisi kasvisoluissa kuten sen on seurattu leviävän. 

TMV:n sisältämä fluoresenssiä aiheuttava proteiini levisi viruksen mukana.

Jos viruksia ei ole olemassa, niin mikä aiheuttaa fluoresenssin kasvien lehdissä?

Virusdenialismin alkeet osa 1: mikrobiteorian unohtaminen

Virusdenialismin alkeet osa 2: psykiatri Andrew Kaufmanin eksosomit