2.4.15

Professori Puolimatka ja Seksuaalinen anarkia

Rakas ystävämme professori Puolimatka on kirjoittanut lisää sukupuolineutraalin avioliiton vaaroista. Blogissaan hän kertoo miksi sukupuolineutraali avioliittolaki pitäisi kumota. Asiat ovat toistoa professorin kuuluisasta asiantuntijalausunnosta, mutta huomattavasti helpommin luettavassa muodossa. Kuitenkin molempia vaivaa sama ongelma. Ne sisältävät runsaasti väittämiä, mutta väittämien perustelut puuttuvat.

Jokainen meistä haluaa mieltää itsensä suvaitsevaiseksi. Suvaitsevuuden nimissä monet pitivät oikeana hyväksyä sukupuolineutraalin avioliittolain. He ehkä olettivat, että uuden avioliittolain ainoa vaikutus on se, että myös samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton.

Todellakin. Tuo ei kuitenkaan ollut ainoa olettamus vaikutuksista. Esim. mm. Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Lapsiasiavaltuutettu sekä Pelastakaa lapset kannattivat uutta avioliittolakia, koska he olettivat sen parantavan lasten oikeuksia. Ne ovat juuri niitä tahoja jotka työkseen huolehtivat lasten oikeuksista. He ovat työssään nähneet minkälaisia ongelmia oikeat perheet kohtaavat oikeassa arkielämässään. Ja he ovat pyrkineet oikeasti auttamaan ihmisiä. Sekä pohtineet pitkään ja hartaasti miten adoptiolakia kannattaa muuttaa tasa-arvoisemmaksi. Mutta he ovatkin arkikokemusten rajoittamia tahoja. Akateemisessa maailmassa liikkuva ja filosofisella otteella kirjoittava professori Puolimatka kykenee näkemään ongelmia siellä missä muut näkevät ratkaisuja.

Tämän ajattelun mukaan jotkut parit hyötyvät, mutta kukaan ei menetä mitään. Niinpä tuntui perusteettomalta rajoittaa avioliitto pelkästään naisen ja miehen väliseksi. Tällainen ajattelu jättää kuitenkin kokonaan huomiotta uuden avioliittolain kulttuuriset ja kasvatukselliset vaikutukset.

No niin! Puolimatka valmistautuu selittämään miten sukupuolineutraali avioliitto olisi yhteiskuntamme kannalta huono asia.

 Avioliittolaki määrittelee normin, säännön tai ihanteen, jota yhteiskunnassa tavoitellaan. Kun avioliitto määritellään sukupuolineutraalisti homo- ja heteroseksuaalisen parisuhteen yhteisten nimittäjien pohjalta, avioliittolaista poistuu viesti, että seksuaalisuhde merkitsee sitoutumista suhteesta syntyvien lasten hoitamiseen.

Jos ymmärsin professoriamme oikein, niin hän on huolestunut siitä millä motivaatiolla aikuiset ihmiset harrastavat seksiä. Se on taas perua ajatukselle siitä, että ihmisten lisääntyminen tapahtuu hyväksyttävällä tavalla pelkästään avioliitossa. Tai mahdollisesti ajatukselle siitä, että seksi on vain lisääntymistä varten.

 Samaa sukupuolta olevien parien ei voida ajatella liittoa solmiessaan sitoutuvan hoitamaan perheeseen syntyviä lapsia, koska lapsia voi syntyä vain kolmannen osapuolen avulla.

Tunnustan, en ymmärrä mikä on se logiikka, jota Puolimatka pyrkii tässä käyttämään. Elävät esimerkit oikeasta maailmasta osoittavat, että samaa sukupuolta oleva pari voi hoivata lapsiaan yhtä suurella rakkaudella kuin lapsiaan rakastava hetero pariskunta. Samoin homoseksuaali voi laiminlyödä tai jopa pahoinpidellä lapsiaan siinä missä heteroseksuaali voi piiskata äpärät ja omat ipanansa ruotuun. Toivottavasti Puolimatka ei oikeasti oli väittämässä, että samaa sukupuolta olevat parit ovat haitallisia lapsilleen. Sillä siltä professorin tuotos tällä hetkellä näyttää.

Tämä periaate siirtyy myös heteroseksuaalisiin liittoihin, koska ei voida ajatella yhden ja saman avioliiton sitovan pareja eri tavalla. Kun heteroparit mieltävät suhteensa ilman sitoumusta hoitaa suhteesta syntyviä lapsia, seurauksena on monia isättömiä tai äidittömiä lapsia.

Tunnustan taas, putosin jo täysin kelkasta. Ovatko heterot oikeasti noin heikoilla jäillä ihmissuhteissaan? Alkavat heterot paneskella entistä enemmän ilman ehkäisyä ja vastuuta vahinkolaukauksistaan? Tätäkö professori vihjailee? Toivottavasti sinä, rakas lukija, osaat antaa tarkan tulkinnan Puolimatkan ajatuksenjuoksusta kommenteissa. Toistaiseksi näyttäisi siltä, ettei professorin tuotos välitä tippaakaan siitä minkälaisia perheitä elää parhaillaan täällä Suomessa. Löytyy runsaasti heteroiden muodostamia perheitä, joissa on tytär- tai poikapuolia. 

Koska samaa sukupuolta olevien parien perheissä kasvavat lapset on aina erotettu joko biologisesta isästään tai äidistään, sukupuolineutraali avioliittolaki määrittelee isättömyyden tai äidittömyyden lapsen normaalitilaksi.

 Totta. Sama biologisesti olematon linkki lapsiin on jostain syystä sallittua heteroille avioliitossa. Ja toisaalta siitä biologisesta linkistä ei välitetä uusioperheiden muodostamassa arjessa. Mutta tämä on sitä arkielämän oikeaa elämää, jota ei sovi sekoittaa Puolimatkan teorisointiin.

 Siksi jotkut ranskalaiset homoseksuaalitkin vastustavat sukupuolineutraalia avioliittolakia.  Jean-Marc Veyron la Croix toteaa: ”Se, että minulta puuttuu lapsi ja että kaipaan lasta, ei anna minulle oikeutta viedä lapselta äidin rakkautta.” Hervé Jourdan on samaa mieltä: ”Lapsi on rakkauden hedelmä ja lapsen täytyy säilyä rakkauden hedelmänä.” 

 Se on hienoa, jos lapsi on rakkauden hedelmä. On myös hienoa, että rakkaudella on tällä kertaa jotain väliä tasa-arvoisen avioliittolain vastustajalle. Aikaisemmin keskusteluissa on nostettu vastalausetta siitä miten lain puoltajat ovat vedonneet rakkauteen. Esim. Aito avioliitto -yhdistys muotoilee vastalauseensa näin:

Jos kuitenkin avioliittoa perustellaan, kuten lakivaliokunnan mietinnön Vastalauseessa, vain kahden ihmisen rakkaudesta käsin, eivätkö toisiaan rakastavat samaa sukupuolta olevat sisarukset ja puolisisarukset joudu muutoslain myötä eriarvoiseen asemaan? Mikä on se hyväksyttävä syy, jolla samaa sukupuolta olevat sisarusparit asetetaan muutoslaissa avioliiton esteiden osalta eriarvoiseen asemaan muiden toisiaan rakastavien henkilöihin verrattuna?

 Puolimatka jatkaa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki on omalta osaltaan rohkaisemassa äidittömien lasten tuottamiseen aikuisten miesten tunnetarpeiden tyydyttämiseksi. Äidin ja lapsen suhde on kaikkein perustavin ihmissuhde, jonka suunnitelmallista rikkomista ei pitäisi määritellä lapsen normaalitilaksi. Kuka kantaa vastuun äidittömien lasten ahdistuksesta?

Tuo on tietenkin suuri yllätys kaikille niille lapsille, jotka eivät koe ahdistusta siitä, että heidän huoltajillaan on yhteensä kaksi penistä. Miten Puolimatka ja kumppanit ratkaisisivat kahden isän kanssa elävien lasten ongelmatilanteen? Pitäisikö valtion huostaanottaa lapset ja siirtää heidän heteroille? Jos ei, niin miksi sillä sitten on väliä avioliittolaissa?

Seuraavaksi professori kauhistelee kouluopetuksen kokemia muutoksia.

Koska avioliittolaki määrittelee avioliittokäsityksen, uuden lain myötä koulujen seksuaaliopetus muuttuu niin, että se on sopusoinnussa uuden avioliittolain kanssa. Tästä seuraa, että päiväkodeissa ja kouluissa ei enää opeteta miehen ja naisen välistä avioliittokäsitystä, vaan samanarvoisena vaihtoehtona esitellään myös avioliitto samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. 

Ja se on vain hyvä juttu. Ymmärtääkseni se on myös käytäntö nykyisissä kouluissa nykyisen avioliittolain aikana. Jos siitä on jotain ongelmia, niin ne ovat olemassa molempien avioliittolakien aikana. Lapsille pitää kertoa asiat asiallisella tavalla. Tosiasia on, että maailmalla on jo runsaasti avioliitossa samaa sukupuolta olevia pareja. Miten heidän olemassaolonsa paljastaminen lapsille sitten vahingoittaa lapsia?

Tämä voi hämmentää kehitysiässä olevaa nuorta ja johtaa hänet seksuaalisiin kokeiluihin, jotka ovat hänen seksuaalisen identiteettinsä kannalta hajottavia.

Ehkä ne ovat hajottavia kokeiluja, jos lapselle jankutetaan hänen syyllistyvän johonkin rappiolliseen, tuomittavaan ja hirveään syntiin joka tuhoaa hänen elämänsä, eivätkä hänen heterovanhempansa enää rakastaisi häntä. Tällainen aivopesu toistuu tänäkin vuonna jossainpäin Suomea. Valitettavasti. Vaihtoehtoisesti homoseksuaalisuus aiheuttaa ongelmia homoseksuaalille, jos häntä ympyröi ihmisiä joiden mielestä homoseksuaalisuus on ongelma. Onneksi sellaiseen kauheuteen syyllistyviä aikuisia on vuosi vuodelta vähemmän. Tästä pääsemmekin sujuvasti takaisin Puolimatkaan.

Sukupuolineutraalissa seksuaaliopetuksessa nuorelle ei kerrota, että valitessaan kumppanikseen samaa sukupuolta olevan henkilön hän samalla riistää tulevilta lapsiltaan mahdollisuuden kasvaa oman biologisen isänsä ja äitinsä kodissa. Koulujen seksuaaliopetuksessa on isättömyys ja äidittömyys esitettävä lapsen normaalitilana, mikä ei voi olla vaikuttamatta näin kasvatettujen nuorten sitoutumiseen omien lastensa hoitamiseen.

Sukupuolineutraalin avioliittolain aikakautena varttuneet ihmiset eivät enää sitoudu lastensa kasvattamiseen. Tätä teoreettista skenaariota on erittäin vaikea kritisoida.

Puolimatka on vielä huolestuneempi seksuaaliopetuksen muutoksista.

Uuden lain tultua hyväksytyksi koulujen on vaikea torjua erilaisten kansalaisjärjestöjen tarjousta antaa nuorille seksuaalikasvatusta, jonka tarkoituksena on juurittaa pois perinteisen avioliittokäsityksen mukaiset seksuaalinormit: puolisouskollisuuden ja parisuhteen pysyvyyden normit, jotka ovat edellytyksiä perhe-elämän vakaudelle ja siten lasten hyvinvoinnille.

 Nykyinen tilanne jossa puolet avioliitosta päättyy avioeroon muuttuisi siis vielä kurjemmaksi. Se kuulostaa uhkaavalta uhkakuvalta, joka voi tapahtua tai jäädä tapahtumatta.

Sitten professori räjäyttää varoittelussaan vertauskuvauksellisesti spermapankin kertomalla karmaisevasta tapauksesta nuorten toimintakeskuksessa. Laitan olennaisen lainauksen tänne talteen kokonaisuudessaan.

Konkreettisena esimerkkinä on koulutustilaisuus ”Taidot elämään”, joka pidettiin  16.1. 2015 nuorten toimintakeskus Hapessa Helsingissä kymppi- ja starttiluokkien oppilaille ja heidän opettajilleen. Tilaisuuteen osallistui noin 60 nuorta. Tapahtuman teemana oli tarjota nuorille työnhakuvinkkejä ja kannustusta työelämän alkutaipaleelle. ”Työpajat tarjosivat nuorille turvallisen ympäristön etsiä ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan”, sanotaan tapahtuman esitteessä.

Osana koulutusta nuorille näytettiin lyhytfilmi ”Kaveri”, jossa perheenisä petti vaimoaan toisen miehen kanssa. Miehet olivat keskellä seksuaaliaktia vaimon tullessa kotiin ja he valehtelivat vaimolle peittääkseen suhteensa. Kun vaimo hetkeksi poistui asunnosta käydäkseen ostoksilla, aviomies ei halunnut enää jatkaa seksiaktia, mutta toinen mies kiristi häntä uhkaamalla paljastaa asian vaimolle. Näin siis filmiin on sisäänrakennettu viesti, että puolisoa saa pettää kaverin kanssa, vaikka se loukkaa vaimoa ja johtaisi paljastuessaan perheen sisäisiin konflikteihin. Nuorille näytetty filmi viesti, että irralliset seksuaaliset kokeilut ovat hyväksyttäviä, vaikka ne johtavat joko puolisoiden suhteen etääntymiseen tai avoimeen konfliktiin.

 Olin katsonut kyseisen videon sen ilmestymisvuonna. Tässä se on kaikessa komeudessaan. Katso ja mieti miten hyvin professori tulkitsee sen piilosanomaa.

Kaveri from Jyrki Arnikari on Vimeo.

Toki voimme väitellä siitä onko videon piilosanoma salakavalasti pro-homosaatio, vai onko sketsin tarkoituksena laittaa katsojan ennakko-olettamukset puntariin. Vai onko se molempia?

En tiedä millä periaatteella Kaveria esiteltiin nuorille, mutta se on juuri sellaista kamaa jota nuorison parissa ehkä jaksetaan katsoa sen seitsemän minuutin verran. Se on valtavan pitkä aika some-ilmiöihin tottuneiden parissa. Puolimatkan tulkinta tilanteesta maalaa kuitenkin kuvan järjestäjien huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä nuoria kohtaan.

Tutkimukset osoittavat, että perheen konfliktitason noustessa samalla lisätään todennäköisyyttä, että lapset traumatisoituvat. Tällainen seksuaalisuuden moninaisuuden, suvaitsevuuden ja tabujen rikkomisen nimissä annettu opetus on omiaan nostamaan perheen konfliktitasoa ja hajottamaan perheitä tavalla, joka voi henkisesti vammauttaa lapsia.

Puolimatkan maailmassa nuorille sopii esittää vain puritaanisempaa valistusmateriaalia. Tämän valistuksen yhteys avioliittolakiin jäi jo tuonne jonnekin sumuun, joten jatketaan matkaa.

Setan strategiassa korostettua seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tunnustamista ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määrittelemää perehtymistä seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen olisi hyvä täsmentää, koska ne voivat väärin tulkittuina johtaa kaiken suhteellistavaan moraaliin ja sellaiseen seksuaalikasvatukseen, joka harhauttaa nuoria ja heikentää heidän mahdollisuuksiaan luoda pysyviä parisuhteita ja vakaita perheitä lastensa kasvuympäristöksi.

Minäkin olen huolissani siitä, jos kouluissa ei osata kertoa asiallisesti seksuaalisuudesta. Puolimatkan huolestuminen nyt ei vaan silmissäni yhdisty sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Hän juuri itse kertoi ennen tuota lainausta miten nämä häntä huolestuttavat ilmiöt tapahtuvat parhaillaan. Ennen sukupuolineutraalin avioliittolain virallistamista.

Moninaisuuden tunnustaminen ei tarkoita sitä, että kaikki seksuaalinormit olisivat yhtä hyviä ja että mikä tahansa seksuaalinen käyttäytyminen turvaisi lapselle eheän kodin ja vakaan kasvuympäristön.

Tästä olen aivan samaa mieltä. Jotkin seksuaalinormit johtavat huonoon tilaan, kun ihmissuhteet kariutuvat hyväksikäytön, kiristyksen, välinpitämättömyyden, itsekeskeisyyden tai jonkin muun negatiivisen käytöksen kautta. Mutta näitä kaikkia ilmenee niin heteroiden kuin homojen ihmissuhteissa. Onko jossain opetuksessa sitten opetettu, että pankaa vaan kaikkea mitä haluatta panna, välittämättä seuraamuksista itsellenne tai muille? Epäilen. Puolimatkan uhkakuva kaipaa lisää sisältöä.

Uuden seksuaaliopetuksen tuottama seksuaalinen anarkia vie perustaa perhe-elämän vakaudelta ja sen mukana tulevan sukupolven lasten hyvinvoinnilta. Tämä on yksi syy, miksi on käynnistetty uusi kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on kumota sukupuolineutraali avioliittolaki ja muuttaa avioliittolaki aidosti tasa-arvoiseksi myös lasten kannalta.

Ei vieläkään selvitystä miten avioliittolaki aiheuttaa seksuaalisen anarkian kouluissa. Ehkä Puolimatka jatkaa juttuaan vielä aprillipäivän jälkeen. On todella huolestuttavaa, jos avioliittolain muutos sukupuolineutraaliksi aiheuttaa lasten hyvinvoinnin katoamisen.

3 comments:

Anonymous said...

Näissä Puolimatkan horinoissa jää mielestäni kunnolla selittämättä se, miten eri (kahdenvälisten) parisuhdemuotojen tunnustamisesta ja niistä kertomisesta seuraa ilmeisen vääjäämättä parisuhdeinstituution, erityisesti puolisoiden välisen uskollisuuden, rappio.

Itse tulkitsen Tapsan kirjoitukset niin, että hänen maailmankuvassaan jokainen ihminen pohjimmiltaan polyamorinen ja biseksuaalinen perverssi, jonka kyky eksklusiiviseen parisuhteeseen kumpuaa ainoastaan siitä, että homoseksuaalisen kanssakäymisen (tähänastinen) moitittavuus on pitänyt kiusauksen kurissa. Jostakin syystä tämä homoseksuaalisuuden tabu on estänyt myös heteroseksuaaliset syrjähypyt. Parisuhdeuskollisuus on siis pelkkä pakon sanelema seuraus, ei suinkaan ihmisen vapaan tahdon ilmaisu.

Ilmeisesti parisuhteessa ei ylipäätään ole kysymys kahden ihmisen välisestä kiintymyksestä ja tunnesiteestä vaan lapsen vuoksi loppuelämäksi yhteen liitetyistä heteroseksuaalisista vanhemmista. Tämähän toki selittää ne laajasti tunnetut havainnot, joiden mukaan homoseksuaalit eivät kykene koskaan muodostamaan kiinteitä ja kestäviä parisuhteita (paitsi palatessaan kaappiin ja ottaessaan eri sukupuolta olevan puolison) ja heteroseksuaalisilla pareilla ei ole koskaan erolapsia.

Leonoora said...

Sukupuolineutraalissa avioliittolain laillistamisessa on kyse siitä, että seksuaalivähemmistöillä on mieletön vimma saada todistetuksi nimenomaan itselleen ja siinä sivussa myös maailmalle että heidän suuntautuneisuutensa on kaikin puolin normaalia. Keventäähän heteropareihin samaistuminen uskonnollisissa yhteyksissä syyllisyydentunteiden ja ahdistusten taakkaa (oletettavasti?). Suuntautuneisuushan ei ole enää luokiteltu sairaudeksi, mutta vasta papin aamenen lesbot ja homot olettavat auttavan heidän elämäntapansa hyväksymisessä laajemmin. Ilmeisesti enemmistö homo- ja lesbopareista ei halua vihkiytyä vanhan heteroliiton kaavaa käyttämällä, vaan heille riittää rekisteröityminen.
Sen sijaan vaatimuksia esittävät ja pakkomielteisesti kailottavat asialle omistautuneet tietyt kovaääniset julkisuutta kaipaavat ja osin jo julkisuudessa olevat henkilöt.
Mutta älkööt jumalauta menkö kouluille paskaansa jauhamaan vittu!
Koulut olkaa tarkkana näiden apostolien julistuksista!

Paholaisen Asianajaja said...

Leonooralla erittäin hyvä trollausesimerkki siitä miten kotimaiset fundikset herp-derppailevat tässä asiassa.