Hämärää peliä IARC:issa ja Glyfosaatin selkään puukottamista

Lakimiesten rahoja, eturistiriitoja sekä niiden salailua. Tutkimusten deletointia jotta tulokset vääristyvät raporteissa tiettyyn suuntaan. Kuin toistoa ex-lääkäri Andrew Wakefieldin huijauksista oman rokotteensa myynnin parantamiseksi. Tätä ja paljon muuta on tarjolla, kun syöksymme glyfosaatin säätelyn jännittävään maailmaan.

Euroopan kemikaalivirasto Echa on pitänyt glyfosaatin "ei syöpää aiheuttavien" aineiden joukossa. Samaa mieltä ovat useiden valtioiden viranomaiset. Aine on ollut käytössä jo nelisenkymmentä vuotta, joten siitä on kertynyt useita tutkimuksia. Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC (YK:n ja WHO:n alaisuudessa toimiva) on kuitenkin glyfosaatista kertovan raporttinsa perusteella eri mieltä Echan ja kumppaneiden kanssa. Se luetteli glyfosaatin "todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi" aineeksi vuonna 2015 julkaistussa raportissaan. Samaan kategoriaan kuuluvat mm. punainen liha ja vuorotyö.

Jos et vielä nukahtanut lukiessasi tuota, niin käydään yhdessä läpi sitä mitä Reuters uutispalvelun väki kertoo heille vuotaneista papereista.

Ranskassa sijaitseva IARC pääsi tarinan keskiöön vuodon ansiosta. Kun IARC:n arvio syöpävaarallisuudesta pääsi uutisiin, niin useat RoundUp-rikkamyrkkyä käyttäneet väittivät sen käytön aiheuttaneen heidän sairautensa. Oikeudenkäyntien lopputulos voi siirtää useita miljoonia dollareita korvauksina. Siksi IARC:n raportti on haitallisuuden perustelujen keskiössä. Glyfosaatin vaarallisuudesta puhuvat tahot ovat suurennuslasin alla. IARC:in sisällä kun on näillä näkymin tapahtunut erittäin epäselvää tieteellisten tutkimustulosten pyyhekumittamista.

Raporttiin kerättiin useiden tutkijaryhmien tuottamia tuloksia. Mutta lopulliseen versioon ei päästetty niitä tuloksia, joiden mukaan glyfosaatin ei havaittu aiheuttavan syöpää. Nimenomaan eläinkokeiden perusteella julistetiin glyfosaatti mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Ja juuri siellä on poistettu eniten tutkimuksia, joissa saatiin negatiiviset tulokset karsinogeenisyydelle. Useiden tutkijoiden johtopäätökset poistettiin lopullisesta versiosta. Juuri niiden tutkijoiden jotka kirjoittivat, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää. Yhdessä kohtaa poistetun tutkimuksen tilalle vaihdettiin tuore tilastollinen analyysi, joka käytännössä käänsi alkuperäisen tutkimuksen havainnot. Yhdysvaltojen ympäristöviraston tilaaman eläinkokeen tutkimuksen tulos glyfosaatin haitattomuudesta oli luonnoksissa, mutta poistettiin lopullisesta raportista. Ja niin edelleen.

Reuters löysi kymmenen muutosta luonnosten ja viimeisen raportin väliltä. Jokaisessa negatiivinen tulos poistettiin. Tilalle laitettiin neutraali kommentti ja positiviinen väite haitallisuudesta.

Eikä eri luonnosten muutosten perusteluja löydy mistään. Reuters otti yhteyttä IARC:in raportin johtoryhmään. Eikä heiltä irronnut vastauksia. IARC vetosi luottamukselliseen tietoon. Raporttia kirjoittaneet ja siihen tutkimustietoa keränneet olivat allekirjoittaneet sopimuksen, joka kielsi heitä kommentoimasta työtä ulkopuolisille. Reuters kyseli usealta eri taholta tietäisikö kukaan miksi noita muutoksia tehtiin. Vastauksien - tai niiden puuttumisten - perusteella kukaan ei näyttäisi tietävän kuka teki muutokset. Muut vastaavia arvioita tekevät virastot eivät salaile samalla tavalla perustelujaan. Esim. Euroopan ruokaturvallisuudesta vastaavan EFSA:n päätöksen ja niihin päätymiset ovat luettavissa viraston kotisivulta.

Väittäisin melko medium suurella varmuudella, että IARC:n sisällä on ideologinen glyfosaatin vastustaja. Sen takia tieteellisen tutkimuksen tulokset jäävät poliittisen pelin hampaisiin.

Risk-Monger käy läpi asiaan liittyviä epäselvyyksiä. On nimittäin käynyt niin, että näiden tutkimusten deletoinnin suosittelijalle on löytynyt hyvä ehdokas.

Christopher Portierin valaehtoinen todistus (n. 100 sivua) Monsantoon kohdistetun joukkokanteen seassa on mielenkiintoista luettavaa. Risk-Monger on ystävällisesti napsinut isosta pdf-tiedostosta relevanttien kohtien tekstejä. Portier oli IARC:in ulkopuolinen neuvonantaja, joka työskenteli glyfosaatin arvioinnin parissa. Kuin sattumalta hän oli myös:

Solminut joukkokanteen konsulttisopimuksen kahden Monsantoa vastaan taistelevan lakifirman kanssa samalla viikolla kun IARC:n raportti julkaistiin. Nämä firmat edustavat glyfosaatin aiheuttamien haittojen korvauksia hakevia ihmisiä.

Portier on tähän astisten tietojen perustella laskuttanut 160 000 dollarin suuruisen konsultointipalkkion. Oikeudenkäyntien jatkuessa luvassa on tietenkin lisää pätäkkää.

Sopimus sisältää kohtia joihin vetoamalla Portier voi jättää mainitsematta nämä yhteytensä IARC:in ja joukkokanteen välillä. Portier on myös julkisesti väittänyt, ettei hänelle ole maksettu mitään glyfosaattiin liittyvistä töistään.

Hän lupasi IARC:ille lähettämässään sähköpostiviestissä suojelevansa heidän mainettaan. Sekä tietenkin glyfosaatti-raportin johtopäätöstä. Sekä hoitavansa valvontavirastojen eriävät johtopäätökset glyfosaatin turvallisuudesta, kun he ilmoittavat olevansa eri mieltä IARC:in kanssa.

Samassa lausunnossa Portier myöntää, ettei hänelle ole ollut mitään kokemusta glyfosaatin parissa työskentelystä.

Risk-Mongerin kirjoituksessa on laajemmat perustelut noille kohdille. Ja kirjoituksen kommenteissa puidaan lisää yksityiskohtia. Niin tai näin, glyfosaatin käytön rajoittamista ei näillä näkymin kannata perustella aineen karsinogeenisyydellä. Aineella voi olla muita haittavaikutuksia, mutta ne on perusteltava erikseen. Juuri siksi tuollainen lakimiesten rahoittama hämäräpeli ja tieteellisten tutkimustulosten anonyymi valikointi tekee hallaa teeman keskusteluille. Poliitikot tekevät lopulliset päätökset, mutta olisi ihan kiva, jos heidän päätöksensä perustuisivat tutkittuun tietoon turvallisuudesta.