Katolinen kirkko rimpuilee hyväksikäyttöskandaalissa

Katolinen kirkko taisi antaa kansainväliset ohjeet tiedottajilleen. Jopa Suomessa Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti ei tykkää siitä miten tiedotusvälineet ovat välittäneet mielikuvaa katolisesta kirkosta. Osa protesteista on asiallista, mutta toisaalla ei näytetä ymmärtävän miksi seksiskandaali on otsikoissa vuodesta toiseen. Tervaportti muistuttaa aivan oikein, että muutkin kuin katoliset papit työntävät sukupuolielintään lapsiin. Eivätkä kaikki paljastuneet hyväksikäyttötapaukset edes ole pedofiliaa, vaan aikuisen miehen suorittamaa ahdistelua lapsia vanhempien poikien peppuja kohti.

"60 prosenttia kaikista näistä hyväksikäyttötapauksista on kirkon tulkinnan ja tilastojen mukaan enemmän homoseksuaalistaustaista kuin pedofiliaa siinä mielessä, että ne eivät enää kohdistu lapsukaisiin, vaan nuoriin miehiin," kuten Tervaportti sanoo YLE:n haastattelussa.

Hän sanoo, että osa syytöksiä nostaneista on liikkeellä puhtain motiivein, mutta osa haluaa taloudellistä hyötyä tilanteesta.

Entäs median sietämätön halu repiä otsikoita katolisen kirkon kustannuksella?

Tässä puhutaan alle prosentin osuudesta maailmanlaajuisista hyväksikäyttötapauksista. Minkä takia loppuihin 99 prosenttiin ei kiinnitetä minkäänlaista huomiota, Tervaportti tivaa.

Minä voin vastata tuohon! Se johtuu siitä, että katolinen kirkko on järjestelmällisesti salannut niin pedofiili- kuin homopappien tekemiä hyväksikäyttöjä. Varmasti Tervaportti on tietoinen tästä asiasta? Ei minuakaan sinällään vaivaa se, että jotkut katoliset papit raiskaavat ihmisiä. Protestantit, buddhalaiset, gurut ja jopa vapaa-ajattelijat voivat syyllistyä samaan syntiin. Kukapa meistä ei joskus olisi tehnyt sellaista? Katolisen kirkon tekoset rikollisten suojelussa ovat se asia miksi vihdoinkin lehdistö paasaa asiasta. Tekoset ilmaantuivat 80-, 90- ja viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhä uudelleen hyväksikäyttöihin syyllistyneet papit vain siirrettiin toisiin seurakuntiin. Jossa jotkut jatkoivat synnillistä elämää. Kunnes tehtiin uusi siirto.

Paavi Benedict XVI julisti Vatikaanissa, ettei ihmisten pidä pelästyä mitättömistä juoruista.

Saarnassaan paavi ei suoraan käsitellyt pedofiiliasiaa. Hän totesi kuitenkin, että "usko Jumalaan antaa ihmiselle rohkeutta jottei hän säikähtäisi merkityksettömiä juoruja".

Juoruista varoittaminen onkin paikallaan. London Evening Standard kertoo miten kardinaali Ratzinger johti syytösepäilyjen käsittelyä vähemmän valoisalla tavalla. Salailevaa käytäntöä kritisoivia pappeja irtisanottiin.

Father Tom Doyle, a Vatican lawyer until he was sacked for criticising the church's handling of child abuse claims, says: "What you have here is an explicit written policy to cover up cases of child sexual abuse by the clergy and to punish those who would call attention to these crimes by the churchmen.

Myös New York Times levittelee "merkityksettömiä juoruja" joiden mukaan peräti 200 poikaa hyväksikäyttänyt pappi sai pysyä virassaan, useista varoituksista huolimatta. Kirkon tärkein huoli maineen vaaliminen. Mikä onkin ymmärrettävää, sillä jos skandaali tulisi tietoisuuteen, niin maine menisi. Kirkko olikin aivan oikeassa, sillä nyt skandaalin velloessa otsikoissa on kirkon maine mennyt. MOT.

Katolinen kirkko ei ehkä ole luottanut maalliseen oikeuteen hyväksikäyttäjien rankaisemissa. Sen sijaan suositaan synnin tunnustamista ja katumista. Katolinen hiippakuntalehti Fides sisältää monsignore Charles J. Sciclunan haastattelun. Scicluna käy läpi syitä sille miksi niin monet syytetyistä eivät päätyneet oikeuden eteen. Kolmesta tuhannesta syytetystä n. 60 % ei käynyt läpi oikeudenkäyntiä.

"Ennen kaikkea siksi, että syytetyt ovat olleet jo iäkkäitä, mutta heitä vastaan on silti tehty hallinnollisia ja kurinpidollisia päätöksiä, jollaisia ovat esimerkiksi kielto viettää messua uskovien läsnäollessa, kielto kuunnella rippejä tai velvollisuus viettää rukouksen täyttämää elämää eristyksissä."

Uskonnottomana ihmisenä en ehkä ymmärrä tuollaisien rangaistuksien merkitystä. Onneksi Scicluna muistuttaa niiden merkityksestä.

"On totta, ettei mitään muodollista (julkista) tuomiota ole annettu, mutta jokin tarkoitushan on sillä, että joku velvoitetaan elämään hiljaisuudessa ja rukouksessa..."

Tämä on täysin teoreettinen juoruilu, mutta minun silmissä käytäntö näyttää enemmän siltä, ettei kirkon puhdasta kilpeä haluttu tahrata julkisilla oikeudenkäynneillä. Eikä haluttu maksaa korvauksia.

Tilanne ei näytä ollenkaan hyvältä katolisen kirkon kannalta. Siksi heidän johtava manaaja Gabriele Amorth on avannut suunsa. Mistä pedofiliaskandaalin jatkuva käsittely otsikoissa oikein johtuu?

Paholainen on hyökkäysten takana.

“There is no doubt about it. Because he is a marvelous Pope and worthy successor to John Paul II, it is clear that the devil wants to ‘grab hold’ of him.”

Loppuun suositus katsella Deliver us from evil-dokumenttielokuva.