Lisää höpinää Venäjän homopropagandalaista

Viikon uutisoinnissa on kiertänyt erittäin vaikea aihe. Minulla on ollut suuria vaikeuksia käsitellä sitä, sillä aihe on niin vastenmielistä minulle. Kyseessä on yleisurheilukisojen politisointi, eli kaikin puolin juuri sellaista materiaalia joka pitäisi kieltää. Noh, tällä kertaa siihen liittyy myös ihmisoikeudet ja seksuaalivähemmistöjen kohtelu Venäjällä.

Kohua on noussut Venäjän hyväksymästä laista, jolla suojellaan lapsia homopropagandalta ja ei-perinteiseltä seksuaaliselta käyttäytymiseltä. Laki on tarpeeksi monitulkintainen, jotta sen soveltaminen sujuu ihan miten poliisisetä tahtoo. Kuten onkin käynyt, kun sateenkaarilippua julkisella paikalla heilutelleita miehiä on pidätetty.

Maan kulttuuriin ja arvoihin näyttäisi kuuluvan seksuaalivähemmistöjen ankara demonisointi. Ihan vakavaa poliittista uraa tekevät miehet sanovat tiedotusvälineissä kummallisia asioita homoseksuaalisuuden vaaroista. Milloin homot ovat uhka maan turvallisuudelle ja jatkuvuudelle, milloin he ovat pelkkiä pedofiilejä. Edistystä on tapahtunut siinä mielessä, että maassa edes tiedostetaan seksuaalivähemmistön olevan olemassa (toisin kuin Iranissa, jossa heitä ei edes ole). Ei siis kovin erilaista menoa verrattuna tavallisen kansan nettikommentteihin täällä Suomessa, mutta Venäjällä ne tulevat jopa virkapukuisten miesten suista.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Kansainvälisten urheilukisojen lähestyessä myös kansainvälinen vastustus Venäjän uutta lakia vastaan nousee otsikoihin. Talviolympialaiset järjestetään tuolla jossain Siperiassa (don't know, don't care), ja Olympiakomitealta on tiedusteltu miten aiheesta saa tai ei saa puhua. Urheilijoilla pitäisi olla mielessään pelkkä suoritus. Poliittiset tai uskonnolliset kannanotot ovat urheilusäännöissä kielletty.

Parhaillaan pyörivässä yleisrurheilun MM-kisassa IAAF on jopa vaivautunut julistamaan tietyt kynsilakkojen väriyhdistelmät kiellettyjen listalle, because why the fuck not. Sateenkaariväreillä ei saa protestoida vähemmistöjen huonoa kohtelua. Vierailijoiden on kunnioitettava maan lakeja ja arvoja. Suomen urheilu- ja kulttuuriministeri Arhinmäki tempaisi suoraan sinivalkoisella lipulaan, jonka vieressä heilui myös sateenkaarilippu. Tämä tuomittiin epäsoveliaaksi käytökseksi perusarvofanien parissa.

 Venäjällä onkin edessään paha ongelma. Laki ei määrittele mitä tuo vaarallinen homopropaganda mahtaa oikein olla. Luvassa voi olla oppikirjojen siistimistä epäsoveliaista kuvista.

Kohun ja protestoinnin yltyessä Venäjällä toppuutellaan väkeä. Koko häly on länsimaiden keksintö, sillä maassa ei kielletä homo- tai lesbosuhteita. Ainoastaan heistä puhuminen alle 18-vuotialle on kielletty, kuten Venäjän urheiluministeri Mutko muistutti. Lapsia suojellaan haitalliselta informaatiolta. Urheiluministerikään ei kuitenkaan osannut sen tarkemmin selittää mitä tuo info on.

Luvassa on kuitenkin ne talviolympialaiset. Mukana on urheilijoita, jotka eivät välttämättä ole täysin heteroita. Heitä ei heitetä putkaan, kunhan käyttäytyvät hillitysti ja maan lakia kunnioittavasti. Eli ei roisia peppuseksiä ja saksimista jalkakäytävillä. Näillä pitäisi selvitä kisoista ilman ongelmia.

Olympiakomitea kommentoi tulevaa kisaa. Sielläkään ei ole soveliasta tehdä avointa poliittista protestia. Vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen on kiellettyä itse urheilijoilta. Josta pääsenkin vaarallisen lähelle Koska Hitler-argumentaatioon syyllistymistä.  Oikeastaan sitä on lähes mahdoton välttää tässä tilanteessa. Ei se mitään.

Sivistyneet valtiot osasivat kunnioittaa isäntämaan arvoja ja lakeja olympialaisissa vuonna 1936. Ehkä me osaamme tehdä sen samalla tavalla 2014. Ennen vuotta 1936 tehtiin jonkilaisia protesteja silloisen isäntämaan takia.

Silloinen olympiakomitean johtaja Henry Baillet-Latour totesi, että jonkinlainen kompromissi oli saavutettu. Kyseisen maan kansleri oli luvannut poistaa epämiellyttävät kyltit kaduilta kisojen ajaksi. Tuskin tarvitsee kertoa mihin vähemmistöön ne kyltit liittyivät ja millä tavalla. Joten kisat voisivat jatkua.

Baillet-Latour kertoi myös lisää aikakautensa kohusta. Mielenosoituksia vaativat ongelmaryhmät levittivät melkoisia valheita isäntämaasta, ja sen lisäksi näitä protesteja vaativia ryhmiä rahoitettiin joltain epäilyttävältä taholta. Eihän moderni valtio voinut olla niin paha kuin ilkeät kielet antoivat ymmärtää.

Olisihan olympiaboikotti rajoittanut urheilijoiden vapautta. Urheilijat saivat itse valita osallistuvatko he Berliinin olympialaisiin. Olihan kyseinen isäntämaa päättänyt sallia tietyn etnisen vähemmistön muiden maiden urheilijoissa, vaikka oman maansa urheilijoista tämä vähemmistö pidettiin pois. Nämä ihmisoikeusryhmät Yhdysvalloissa olivat vaatineen kisojen siirtämistä johonkin toiseen valtioon. Kaikkien onneksi heitä ei kuunneltu. Kisat sujuivat mukavasti ja kaikilla oli hauskaa. Tosin kisojen aikana olympiakomitea joutui huomauttamaan, ettei kansleri ollut pitänyt lupaustaan juutalaisvastaisten julisteiden suhteen. Tekevälle sattuu.

Toivottavasti seuraavat talviolympialaiset sujuvat yhtä mukavasti. Luvassa on kuitenkin kinastelua siitä miten olympialaisten sääntöjä tulkitaan Venäjän suhteen.