30.6.14

Oikeaa vai epä-kristillistä taikauskoa?

Elämme jännittäviä aikoja. Ihmiskunta tutkii kaukaisia planeettoja, lähettelee satelliitteja tähtikuntamme rajoille, muokkaa geenejä, rakentaa laitteita joita edellisen sukupolven scifikirjailijat eivät osanneet aavistaa, elektroninen kommunikointi muuttuu joskus käytännössä telepatiaksi, jne.

Ja sitten on näitä tyyppejä, jotka paheksuvat  vääränlaisen taikauskon käyttämistä. Pastori Agenor Duke levitti kilokaupalla suolaa kirkkonsa käytävälle. Se voideltiin pyhällä hengellä ja suolan päällä suoritettiin väkeviä rukouksia seurakuntalaisten toimesta. Rukoushetken kuvat päätyivät kirkon facebook-sivulle. Siellä niitä alettiin kritisoimaan. Rukous näytti heidän silmissään noituudelta! Suolan viskely liittyi noitavoimien käyttöön, jolla seurakuntalaisten niskaan kutsuttiin negatiivisia asioita.



Voiko tältä kerettiläisyyssyytökseltä puolustautua? Jotkut vetoavat siihen, että Vanhassa testamentissa suolaa käytettiin jumalaisiin tarkoituksiin. Israelilaiset mm. kaatoivat suolaa vihollisen vesilähteisiin. Valitettavasti pastori Duke ei ole kertonut saiko hän inspiraation suolaisesta rukoushetkestä Raamatusta vai kuiskasiko hänen korvaansa pirulainen.

Lähes vastaava ongelma on käynnissä Vantaan seurakunnan sisällä. Helsinki Pride-tapahtuman yhteydessä pastori Toni Fagerholm suoritti jonkinlaisen rituaalin samaa sukupuolta olevalle parille. Tämä on nostattanut vastalauseita, sillä liian harras rituaali olisi vastoin kirkon sääntöjä. Ihan vaan sellainen vaaraton rukoushetki olisi vielä sallittua. Tuomiokapitulille voidaan tehdä kantelu. Toivottavasti rituaalin seurauksena maatamme ei kohtaa Jumalan raivo.

4 comments:

Petri Honganmäki said...

Saa nähdä, ottaako sulasuola-reaktori koskaan tuulta siipiensä alle...

Irja Viirret said...

Mielenkiintoista asiaa suolauksesta:) Ainakin Fakiiri käytti vanhaan hyvään aikaan suolaa taikatemppujen yhteydessä, joten ehkäpä nämä epäilijät ovat törmänneet vastaaviin taikasuolajuttuihin ja sen takia kritisoivat meininkiä?

Halloota oli noussut jälleen "väärien" ihmisten siunaamisesta. Joskus tulee kyllä mieleen, että onko tässä vähän provosointia mukana. Siunaustilaisuudet kun yleensä ovat kai yksityisiä hetkiä, joten tarvitseeko niitä kaikelle kansalle edes retostella, vaikka ei olekaan mtn väliä onko kyseessä lesbo-, hintti- tai heteropari tai pariton.

Kummasti se historia vain vaikuttaa ja keskiaikaisten kirkonmiesten asenne, joka tuomitsi homot hirteen tai poltettavaksi ja siinä ohessa myös noidat, vammaiset, vesikauhuiset, mustilaiset ja henkilaidat (lue hysteerikot eli astmaiset) Selvää arjalaista meininkiä.

Anonymous said...

Onhan se nyt päivän selvää, että kirkolla Jumalan ainoana virallisena edustajana on oikeus päättää, kenelle Jumala antaa siunauksensa.

Jumalan mielipiteestä täytyy ensin äänestää kirkon valtaapitävien kesken. Ei se ole sopivaa että pastorit alkavat sooloilemaan oman mielensä mukaan.

Petri Honganmäki said...

Näitä "virallisia edustajia" tuntuu olevan yhtä monta kuin on ihmistäkin...