19.8.15

Fasilitointi taas otsikoissa

Tuettu kommunikaatio eli fasilitointi on sitkeästi suosittua menoa jopa Suomessa. Ideana se on kaunis ja hyvä. Vaikeasti autistinen, CP-vammainen tai koomassa oleva ihminen pääsee vihdoinkin kommunikoimaan perheensä kanssa, kun kirjoitus mahdollistetaan avustajan käden kautta. Tuotoksena voi olla Tuomas Alatalon kirjoittama Olen ja saan sanoa kirja. Tai kirjoittamaksi väitetty kirja. Aihe on sellainen joka saa skeptikot näyttämään entistä enemmän ilonpilaajilta. Skeptikko -lehti kävi läpi pelkästään Tuomas Alatalon tapaukseen liittyviä ongelmia vuonna 2003.

Testien periaate on yksinkertainen. Jos fasilitointi toimii kuten väitetään, niin tekstin lähteenä oleva ihminen pystyisi tuottamaan tekstiä asioista, joita kommunikaatiota tukeva henkilö ei tietäisi. Avustaja ei näe vaikkapa listaa esineistä, joita näytetään kirjoittajalle jonka kirjoitusta avustetaan. Joissain testeissä avustaja ja kirjoittaja näkevät aivan erilaiset esineet. Sitten fasilitoidaan lista näytetyistä esineistä. Tällaisissa testeissä ei saada yhteyttä kirjoittajan näkemien asioiden ja tuotetun tekstin kanssa. Avustaja voi jopa ohjata kirjoitukseen ne esineet joita itse näki, vaikka kirjoittaja näki aivan muita esineitä. Tämä on ristiriidassa kirjoittajan tuotosten kanssa testiympäristön ulkopuolella. Kirjoitukset voivat olla vaativia, monipuolisia ja sisältää yksityiskohtaista tietoa. Testien aikana tuotettu materiaali kuitenkin rajoittuu avustajan tietämiin asioihin. Avustaja kirjoittaa tekstin, eikä avustettu henkilö.

Yleensä kirjoitustilanteissa avustaja katsoo tarkkaan näppäimistöä, mutta kirjoittajan katse on muualla. Fasilitoinnin toimivuudesta ei tahdo löytyä testattuja esimerkkejä. Ja tänään Ylen uutisissa komeili juttu aiheeseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuksesta viime vuodelta.

Marjatta Leppänen ja Ulla Ojalammi tutkivat yksitoista avustetun kommunikaation eli fasilitaation tapausta. Tutkimuksessa osoitettiin, että yhdessäkään tapauksista viestien lähettäjä ei ollut avustettu vammainen, vaan viestit tulivat avustajalta.

Uutinen muistuttaa, että fasilitoinnin käyttäminen rajoittaa henkilön mahdollisuuksia kehittyä oikeassa kommunikaatiossa. Valitettavasti Authorship in Facilitated Communication: An Analysis of 11 Cases paperi on maksumuurin takana, mutta kokeilen jossain vaiheessa elämääni päästä lukemaan sen kokonaisuudessaan. Leppäsen ja Ojalammen tutkimus voitti Augmentative and Alternative Communication -lehden kilpailussa parhaan opiskelijoiden tekemän tutkimusartikkelin kategoriassa.

1 comment:

Anonymous said...

Nämä näemmä edelleen löytyvät netistä:

http://uusi.voima.fi/blog/tag/tuomas-alatalo/