Ja taas, osa 37
Pastori Tom Daniels on baptisti, joka ottaa Raamattunsa vakavasti. Hän oli mukana tukemassa Proposition 8-lakiehdotusta Kaliforniassa. Pastori Daniels halusi suojella ainoaa oikeaa avioliittoa. Jos homot pääsisivät naimisiin, niin perheille tapahtuisi... jotain pahaa. Valitettavasti Daniels ei pääse selittämään periaatteitaan kovin tarkasti, sillä hänellä oli kiireitä joulukuun aikana.
Alle 14-vuotiaiden kanssa.
Sillai seksuaalisessa mielessä.
Daniels sai syytteet lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä 9. joulukuuta. Yksi lapsi koki jotain hiplailuun verrattavaan. Toinen lapsi joitui toistuvasti 48-vuotiaan pastorin raiskaamaksi. Poliisien mielestä tutkinnan edistyessä voi ilmaantua lisää uhreja.
Tuomari määräsi takuusummaksi kuusi miljoonaa dollaria. Pari vuotta sitten Daniels oli jo poliisin tutkalla samasta aiheesta, mutta häntä vastaan ei löytynyt tarpeeksi todisteita.
20 comments:
Ruotsi vaati Pohjois-Suomea ja Ahvenanmaata vuonna 1915. Korvaukseksi tarjosi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin maamme haluaisi." Syntyisi suur-Ruotsi ja pohjoissuomalaiset joutuisivat ruotsalaistamisen uhreiksi. Tohtori Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa.
Ruotsin Rotubiologinen instituutti toimi vuosina 1921-1976. Sen ensimmäiset uhrit olisivat todennäköisesti olleet Ruotsiin liitetyt pohjoissuomalaiset.
http://lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia." - Veikko Heiskanen
Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.
http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm
Olipa kerran Urpo. Urpo on ex-narkomaani joka valistaa ihmisiä huumeidenkäytön vaaroista. Hän kannattaa Suomeen tiukempaa huumelainsäädäntöä ja haluaa suojella kanssaihmisiään huumeiden tuhoavalta vaikutukselta. Kunnnes...
Poliisi tekee ratsia Urpon kotiin, missä Urpo on aivan kujalla otettuaan vähän humehia. Urpon kotoa löytyy biljardi grammaa heroiinia ja amfetamiinia sekä M20-bilehuumetta!
Ilmeisesti Urpo tietää jotain mitä minä en! Hän ei selvästikään usko itsekään siihen mitä sanoo, ihan tekopyhä jätkä. Järkevänä ihmisenä en usko ketään joka ei elä niin kuin opettaa. Olenkin päättänyt ulkoistaa ajatteluni idiooteille: mikäli joku opettaa jotakin mitä ei itse noudata, sen opetuksen täytyy olla väärin. Jos huumeita vastustava ihminen käyttää itse huumeita, huumeita kannattaa selvästikin käyttää. Kyllä se Urpo sen kokemuksesta tietää. Ei se muuten itse käyttäisi. Yrittää vaan huijata muita ettei saa muut Urpon huumeita. Ryhdynpä siis oitis narkomaaniksi.
Mutta siis oikeasti: pitäisikö tästä "Ja taas," -sarjasta löytyä joku älyllinen komponentti, vai onko se ihan rehellistä ad hominemia? En oo nimittäin tähän mennessä ehtiny tajuamaan sitä.
http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2007/11/ja-taas-osa-se7en.html
Tuon kommenteissa selvitystä juonesta.
Linkaamasi blogauksen keskusteluun viitaten: onko joku siis jossain väittänyt, että kristillistä uskoa julistava henkilö ei voisi toimia moraalittomasti?
Nähdäkseni tähän on ainakin kaksi tapaa: kaveri ei itsekään usko mitä opettaa (puhdas tekopyhyys), tai ihminen lankeaa (epäjohdonmukainen käyttäytyminen suhteessa uskomukseen, vrt. esimerkkimme Urpo).
Tästä huolimatta et varmaan väitä, että mikään kristillinen suuntaus velvoittaisi, kehottaisi, kannustaisi tai edes suvaitsisi näitä "Ja taas," -sarjan tekemisiä? Se, että kukaan ei elä kristillisen etiikan mukaan kauttaaltaan moitteettomasti, on kristinuskon perussettiä, jolloin lienee myös aika helppo arvata, että toiset lankeavat tilastollisesti useammin kuin toiset. Toiset myös tuottavat lankeemuksillaan muille ihmisille enemmän vahinkoa kuin toiset. Syntiä pitää välttää, koska se on väärin. Lisäksi sitä kannattaa välttää, koska "synnissä eläminen" ilman pyrkimistä muutokseen voi johtaa kadotukseen.
Mitenkäs fysikalismin kanssa? Se ei käsittääkseni tuomitse mitään tekoja, eikä sen paremmin velvoita mitään.
Kysymys kuuluu, jos ihmisellä on taipumus pedofiilisiin tekoihin, kumman maailmankatsomuksen puitteissa hänellä on enemmän syytä välttää tämän taipumuksen toteuttamista, kristinuskon vai fysikalismin?
Oletko muuten pedofobikko? Minä olen, siis siinä mielessä, että vastustan heidän oikeuksiensa laajentamista parisuhdelainsäädäntöön jne. Oletko siis niin julma ja epäempaattinen että mielestäsi pedofiilisen taipumuksen omaavien pitäisi elää ilman seksuaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa?
Minä ainakin kannatan täysin rinnoin pedofiilien oikeuksia kaikilta niiltä osin kuin ne eivät riko toisten ihmisten oikeuksia - täsmälleen samoin kuin suhtaudun ei-pedofiileihinkin. Mitä parisuhteeseen tulee, heillä pitäisi olla aivan kuten kaikilla muillakin mahdollisuus mennä naimisiin haluamansa myötämielisen ja täysi-ikäisen ihmisen kanssa.
onko joku siis jossain väittänyt, että kristillistä uskoa julistava henkilö ei voisi toimia moraalittomasti?
Tietääkseni ei ole väittänyt.
Tästä huolimatta et varmaan väitä, että mikään kristillinen suuntaus velvoittaisi, kehottaisi, kannustaisi tai edes suvaitsisi näitä "Ja taas," -sarjan tekemisiä?
En tietenkään. Ovat vain varoituksia siitä, ettei kannata seurata sokeasti ainoaksi oikeaksi moraaliseksi auktoriteetiksi julistauneutuneita tyyppejä. Vain joissain harvinaisissa kulteissa on julistettu, että yliluonnollinen auktoriteetti on siunannut lasten kanssa sekstailun.
Mitenkäs fysikalismin kanssa? Se ei käsittääkseni tuomitse mitään tekoja, eikä sen paremmin velvoita mitään.
Täytyy tutustua siihen mitä fysikalismi on. Moderni käsite tuli ensimmäistä kertaa vastaan pari päivää sitten tuossa Puolimatkan kirjassa. Kysymyksesi vaikuttaa samalta kuin kysyisi miten suhteellisuusteorian pohjalta vedetään moraalia.
Kysymys kuuluu, jos ihmisellä on taipumus pedofiilisiin tekoihin, kumman maailmankatsomuksen puitteissa hänellä on enemmän syytä välttää tämän taipumuksen toteuttamista, kristinuskon vai fysikalismin?
Veikkaan kristinuskoa.
Oletko muuten pedofobikko? Minä olen, siis siinä mielessä, että vastustan heidän oikeuksiensa laajentamista parisuhdelainsäädäntöön jne.
Minä myös.
Oletko siis niin julma ja epäempaattinen että mielestäsi pedofiilisen taipumuksen omaavien pitäisi elää ilman seksuaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa?
Saavathan pedot sekstailla muiden aikuisten kanssa.
Puhtaasti mutu-pohjalta: Kunhan osapuolet ovat suostuvaisia, toista ei alisteta vastoin tahtoa, eikä vahvempi hyväksikäytä heikompaa, niin antaa palaa. Insolitus kerkisi kirjoittamaan olennaisen.
AD: "Ovat vain varoituksia siitä, ettei kannata seurata sokeasti ainoaksi oikeaksi moraaliseksi auktoriteetiksi julistauneutuneita tyyppejä."
Totta, ei kannata seurata sokeasti.
AD: "Täytyy tutustua siihen mitä fysikalismi on."
Sitä tunnutaan käyttävän nykyään aika laajasti materialismin korvikkeena, koska se lienee tarkempi (ei tarvitse sitten viilata pilkkua siitä, ovatko energia ja kentät materiaa). Wikipedian mukaan"Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai supervenioi fysikaalista. Sen mukaan todellisuus koostuu pohjimmiltaan aineesta ja energiasta, ja olioilla on vain fysikaalisia ominaisuuksia."
AD: "Kysymyksesi vaikuttaa samalta kuin kysyisi miten suhteellisuusteorian pohjalta vedetään moraalia."
Sillä erotuksella, että jos fysikalismi on totta, ja on olemassa objektiivisia moraalisia faktoja, eli arvoja, eikä pelkästään subjektiivisia aivofysiologian kautta fysiikkaan palautettavissa olevia arvostuksia, niin näiden arvojen on jotenkin perustuttava maailmankaikkeuden fysikaalisiin ominaisuuksiin. Jos suhteellisuusteoria on totta, ja on olemassa arvoja, niin se on suhteellisuuteorian kannalta aivan sama, vaikka ne olisivat fysiikasta riippumattomia faktoja. Voithan tietysti olla ateisti muutenkin kuin puhtaasti fysikalistisesti.
AD: "Saavathan pedot sekstailla muiden aikuisten kanssa."
Eivätkös nämä "Ja taas," -sarjan pedofiiliesimerkit ole tehneet juuri niin? Siis oman pikku salaisuutensa ohessa. Perheellisiä ihmisiä ja kaikkea? Ratkaiseeko se siis ongelman, että "menet vain naimisiin ja ajattelet aikuisia naisia!"
Insolitus:
"Minä ainakin kannatan täysin rinnoin pedofiilien oikeuksia kaikilta niiltä osin kuin ne eivät riko toisten ihmisten oikeuksia - täsmälleen samoin kuin suhtaudun ei-pedofiileihinkin. Mitä parisuhteeseen tulee, heillä pitäisi olla aivan kuten kaikilla muillakin mahdollisuus mennä naimisiin haluamansa myötämielisen ja täysi-ikäisen ihmisen kanssa."
Oletko siis sitä mieltä, että jos ihmisen seksuaalinen kiinnostus ja romanttiset tunteet kohdistuvat pelkästään tai ensisijaisesti ihmisryhmään, jonka kanssa hänellä ei ole oikeutta avioitua, tässä ei ole mitään tasa-arvo ongelmaa, koska on myös ihmisiä joiden kanssa hänellä on oikeus avioitua? Eikös tämä ole periaatteen tasolla samanlainen tilanne, kuin jos konservatiivikristitty tai muslimi sanoisi homoseksuaalille: "En minä sitä tarkoita että sinun pitäisi elää koko elämäsi ilman seksuaalista parisuhdetta. Sinulla on aivan kuten kaikilla muillakin mahdollisuus mennä naimisiin haluamasi myötämielisen ja eri sukupuolta olevan henkilön kanssa."?
Jos ihminen pitää tietynlaista seksuaalisen aktin muotoa vääränä (esim. raiskaus, insesti, keski-ikäisen ja 10-vuotiaan välinen seksi "hyvässä yhteisymmärryksessä ilman hyväksikäyttöä", ihmisen ja eläimen välinen seksi eläimen aloitteesta ja ihmisen suostumuksella, homoseksi yksiavioisessa tasa-arvoisessa parisuhteessa tms.), niin hän voi puolestasi vastustaa sitä myös lainsäädännön kautta, vaikka tämä tarkoittaisi käytännössä että ensisijaisesti tai ainoastaan näistä akteista kiinnostuneet joutuisivat elämään koko elämänsä ilman seksuaalista parisuhdetta. Tai sitten ilman että yhteiskunta virallisesti tunnustaa tämän parisuhteen muodon? Tai että sitä pidetään tasa-arvoisena esimerkiksi heteroseksuaalisten parisuhteiden kanssa?
Vai onko heteroavioliiton mahdollisuuteen vetoaminen oikeutettua ainoastaan, kun teon vääryys perustellaan tietyllä tavalla? Tässä on taustalla nyt ihan oikea kysymys siitä, mitä niiden aikuisten ihmisten pitäisi tehdä, joiden seksuaalinen kiinnostus ja romanttiset tunteet kohdistuvat ainoastaan alaikäisiin ihmisiin? Ohjataan psykoterapiaan? Kemiallinen kastraatio? Siitä tunnumme sentään olevan yksimielisiä, että vakituinen parisuhde alaikäisen kanssa ei ole vaihtoehtona. Jos itse olisin tuossa tilanteessa, kokeilisin ensin varmaan sitä psykoterapiaa, ja mikäli ei toimi, niin vapaaehtoiseen kastraation.
Eivätkös nämä "Ja taas," -sarjan pedofiiliesimerkit ole tehneet juuri niin? Siis oman pikku salaisuutensa ohessa. Perheellisiä ihmisiä ja kaikkea? Ratkaiseeko se siis ongelman, että "menet vain naimisiin ja ajattelet aikuisia naisia!"
Ei tietenkään ratkaise. Pedomies saa kuitenkin ihan laillisesti mennä naimisiin aikuisen kanssa. Jos haluaa.
Voi Otto, pedofilian ja homoseksuaalisuuden rinnastaminen on niin 2000-lukua. Minä sanoin jo taikasanat, myötämielisyys ja täysi-ikäisyys (eli lain määrittelemä likiarvo riittävälle henkiselle kypsyydelle). Noiden kahden kriteerin täyttymisen vaatiminen ei ole mitenkään epätasa-arvoista, ja kumppanin sukupuolen rinnastaminen noihin kahteen on suorastaan typerää. Oma näkökulmani on se että ihmisten pitää lähtökohtaisesti saada tehdä mitä haluavat, toisten ihmisten oikeuksien asettamissa rajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pedofiilit eivät koskaan voi kokea täyttä seksuaalista täyttymystä. Se on henkilökohtainen tragedia, mutta ennen kuin uskottavan oloiset, kohtuuhintaiset seksirobotit tulevat markkinoille, minulla ei ole kuin sympatiaa jaettavana niille hyville pedofiileille, jotka itsekin ymmärtävät ja hyväksyvät sen mikseivät koskaan voi saada haluamaansa seksiä.
"Voi Otto, pedofilian ja homoseksuaalisuuden rinnastaminen on niin 2000-lukua."
Analogiaa löytyy argumentin kannalta riittävästi: molemmat ovat seksuaalisia suuntaumuksia, joiden mukaista seksuaalikäytöstä tietyt ihmisryhmät pitävät väärinä. Olemme nyt siis yhtä mieltä siitä, että jos seksuaalinen teko on väärin, tekoa ei pidä sallia sillä perusteella, että kielto johtaa useisiin henkilökohtaisiin tragedioihin. Ongelma palautuu jälleen siihen, miten teon vääryys määritetään.
"Minä sanoin jo taikasanat, myötämielisyys ja täysi-ikäisyys (eli lain määrittelemä likiarvo riittävälle henkiselle kypsyydelle)."
Ymmärrän kyllä, että syyt homoseksin ja pedofilisen seksin kieltoon ovat erilaiset. Analogiassa on aina eroavuustekij(öit)ä. Kysymys kuuluu, miksi juuri nämä olisivat ainoat hyväksyttävät seksuaalimoraalin mittarit?
Niin kauan kuin tästä ei ole yksimielisyyttä, tulisi sivistyneen keskustelun hengessä kunnioitaa sitä, että toisen näkökulma on sisäisesti koherentti, ja demokratiassa katsoa, mikä näkökulma on vallitseva.
"Noiden kahden kriteerin täyttymisen vaatiminen ei ole mitenkään epätasa-arvoista, ja kumppanin sukupuolen rinnastaminen noihin kahteen on suorastaan typerää."
Sinun kannattamasi eettisen järjestelmän puitteissa varmasti onkin. En kuitenkaan ole libertarianisti, vaan konservatiivikristitty, ja minun kannattamani eettisen järjestelmän puitteissa kumppanin sukupuolen rinnastaminen noihin kahteen ei ole typerää, ainakaan siinä mielessä, että sekin on riittävä peruste kiellolle.
Jos jonkun osapuolen kanta perustuu kuu-ukkoon ja keijukaisiin, ei sillä minusta ole mitään asiaa demokraattiseen prosessiin eikä se varsinkaan mitään kunnioitusta ansaitse.
Insolitus: "Jos jonkun osapuolen kanta perustuu kuu-ukkoon ja keijukaisiin, ei sillä minusta ole mitään asiaa demokraattiseen prosessiin eikä se varsinkaan mitään kunnioitusta ansaitse."
Perusta puolue ajamaan tuota uskomuksenvapauden rajoittavaa sääntöä, jos haluat sen lainsäädäntöön asti. Siihen asti se on sinun yksityinen mielipiteesi, joka tosin tuntuu olevan ristiriidassa demokratian perusajatuksen kanssa, eikä sillä siis ole sen kannalta mitään merkitystä, miten demokraattinen prosessi Suomessa toimii. Toisaalta demokratian ongelmanahan onkin juuri se, että idiootitkin voivat toisinaan olla enemmistössä. Monarkiassa taas voi aika helpostikin käydä niin että se yksi sattuu olemaan idiootti.
Ajatteletko muuten että sinun kantasi automaattisesti ansaitsisi kunnioitusta, erityisesti jos et kunnioita niitä joiden oletat kunnioittavan sinua?
En tietenkään ajattele että oma kantani automaattisesti ansaitsee kunnioitusta tai oleta muiden sitä kunnioittavan vain koska sen ilmaisen. Sehän nyt olisi hölmöä.
Demokratia ei ainakaan minulle tarkoita enemmistön diktatuuria jossa valtaväestö vie ja vähemmistöt vikisee. Mikä tahansa laki joka ei pohjaudu havaittavaan todellisuuteen vaan pelkästään esimerkiksi johonkin tiettyyn uskontoon tai yliluonnolliseen uskomukseen on lähtökohtaisesti epäoikeudenmukainen ja syrjivä, mutta myös sellainen jonka rikkominen ainakin minusta on liki kansalaisvelvollisuus.
Insolitus:
Ei se mitään, kunnioitan sitä silti.
Mikään laki ei perustu pelkästään havaittavaan todellisuuteen, vaan perustana on aina joitakin arvoja, joita lailla pyritään suojelemaan. Mikä tahansa laki perustuu johonkin aksiologiseen uskomukseen, joten mikä tahansa laki on syrjivä niitä kohtaan, jotka eivät jaa tätä uskomusta. Jokainen äänestys perustuu enemmistödiktatuuriin, joskin ongelmia monesti hillitsee se, jos enemmistön pitää olla esimerkiksi kaksin- tai kolminkertainen.
"Mikä tahansa laki joka ei pohjaudu havaittavaan todellisuuteen vaan pelkästään esimerkiksi johonkin tiettyyn uskontoon tai yliluonnolliseen uskomukseen on -- myös sellainen jonka rikkominen ainakin minusta on liki kansalaisvelvollisuus."
Mielenkiintoinen näkemys.
Painotukseni oli siinä jälkimmäisessä osassa, lain uskontoon tai muuhun yliluonnolliseen perustamisessa.
Sinä siis näet että on suunnilleen sama käskeä ei-kristittyjä elämään kristinuskon oppien perusteella säädettyjen lakien mukaan kuin käskeä vaikka sovinistia elämään tasa-arvo mielessä säädettyjen lakien mukaan?
Insolitus: "Painotukseni oli siinä jälkimmäisessä osassa, lain uskontoon tai muuhun yliluonnolliseen perustamisessa."
Minulle taas jäi hämäräksi se, että jos lakia ei perusteta uskontoon tai muuhun yliluonnolliseen, niin perustetaanko se sitten johonkin luonnolliseen (siis fysikaaliseen, maailmassa kausaliteettien alaisena ilmenevään) ominaisuuteen, vai tarkoittaako se sitä, ettei sitä oikeastaan perusteta mihinkään? Jos se perustetaan johonkin luonnolliseen mitattavaan ominaisuuteen X, niin mistä tiedetään että X on hyvä? Jos se perustuu ihmisten tuntemuksiin siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, niin mistä tiedetään että ihmisten tuntemusten noudattaminen on hyvää? Jos lakia taas ei perusteta sen paremmin yliluonnolliseen kuin luonnolliseenkaan, niin miten uskonnollisten ihmisten suunnittelemat lait sitten ovat yhtään sen huonompia kuin muutkaan? Ja miten moraaliset väitteet eroaisivat ruokaa koskevista makuasioista, (esimerkiksi "mansikka on hyvää" vs. "tasa-arvo on hyvä") jos molemmat olisivat tunneperäiseen kokemukseen perustuvia uskomuksia, jotka ovat viimekädessä vain tietynlainen monimutkainen molekyylien järjestys tai molekyylien järjestykseen perustuva fysikaalinen prosessi? Vai olisiko kuitenkin mahdollista että olisi olemassa fysikaalisten tosiasioiden lisäksi myös moraalisia tosiasioita?
"Sinä siis näet että on suunnilleen sama käskeä ei-kristittyjä elämään kristinuskon oppien perusteella säädettyjen lakien mukaan kuin käskeä vaikka sovinistia elämään tasa-arvo mielessä säädettyjen lakien mukaan?"
No jos ajatellaan että sovinismi olisi ihmiselle maailmankuvallinen vakaumus ja omantunnon kysymys, niin kyllähän sitä voisi pitää tähän rinnastettavana. Jos sovinisti on oikein vakaumuksellinen, niin kyllähän se voi tuntua enemmistödiktatuuriin perustuvalta omantunnonvapauden kieltämiseltä.
Toteanpa vielä että lainsäädännön tekeminen kristillisen moraalin pohjalta on kuitenkin ihan eri asia kuin vaikkapa se, että kaikkia velvoitettaisiin harjoittamaan kristinuskoa.
Siinä käsityksessä että köyhyydessä eläminen on huono asia ja siinä että sunnuntaisin työn tekeminen on huono asia koska Jumala ei siitä pidä on lievästi eroa. Ainakin jos minulta kysytään.
Jonkin asian kieltäminen, jos kieltämisen perusteena on uskonnollinen oppi, ilman että kieltoa puoltaa myös vahvat reaalimaailman todisteet, on lähellä kaikkien pakottamista noudattamaan tätä tiettyä uskontoa.
Insolitus kirjoitti: "Siinä käsityksessä että köyhyydessä eläminen on huono asia ja siinä että sunnuntaisin työn tekeminen on huono asia koska Jumala ei siitä pidä on lievästi eroa. Ainakin jos minulta kysytään."
Esimerkkisi on siinä mielessä vähän jännä, ettei suomessa luultavasti ole ketään, jonka mielestä köyhyydessä eläminen olisi hyvä asia ja haluaisi siksi pakottaa ihmisiä elämään köyhyydessä. Lakien säätäminen menisi kuitenkin aika vaikeaksi josvoisi säätää ainoastaan sellaisia lakeja, joista kaikki ovat yhtä mieltä.
Mikäli taas oletetaan, että Suomessa olisi joku ryhmä, joka uskoisi että köyhyydessä eläminen olisi huono asia, ja siksi haluaisi paitsi itse elää köyhyydessä, niin myös pakottaa muut elämään köyhyydessä, silloin köyhyyttä ehkäisevä lainsäädäntö voisi olla rinnastettavissa nykyiseen lainsäädäntöön, joka ehkäisee työn tekemistä sunnuntaisin.
"Jonkin asian kieltäminen, jos kieltämisen perusteena on uskonnollinen oppi, ilman että kieltoa puoltaa myös vahvat reaalimaailman todisteet, on lähellä kaikkien pakottamista noudattamaan tätä tiettyä uskontoa."
Esimerkkiesi valossa tämä väite on vähän hassu. Se, että yhteiskunnan on hyvä toimia yhteisellä rytmillä, johon kuuluu ajoittainen rauhoittuminen, ei ole mitenkään vastoin "reaalimaailman todisteita". On pikemminkin hyvä, että yhteiskunta implisiittisesti ohjeistaa viikoittaiseen lepoon. Se, että kyseinen rytmi on valittu enemmistön rytmin mukaan, tai että kristilliset juhlapyhät ovat kansallisia vapaapäiviä, ei ole mielestäni mikään huutava vääryys. Jos firmassa on töissä yksi jehovantodistaja joka vastustaa syntymäpäivien viettoa, ja firman pomo päättää 50-vuotispäiviensä merkiksi antaa kaikille vapaapäivän, mikäli 90% työntekijöistä niin haluaa, niin on aika laimeata mussuttaa jostain enemmistödiktatuurista.
Post a Comment