Belfastin pormestari ja ruokarukousskandaali

Belfastin uusi pormestari onnistui aiheuttamaan myrskyn teekupissa, kun kaupungintalossa järjestetyn juhlatilaisuuden seremonia poikkesi perinteisestä. Pormestari McAllister piti pienen puheen, ilmoitti ruokailun alkaneen, eikä johtanut kaikille yhteistä ruokarukousta. McAllister suositteli kiittämään kokkeja. Edes kaupungin virallinen seremoniamestari ei tehnyt yhteistä rukousta. Paikalla olleet papit tekivät rukouksia niissä pöydissä joissa sattuivat istumaan. Jokainen sai tietenkin tehdä oman ruokarukouksensa tilanteen mukaan.

Belfast Telegraph sanomalehti haastatteli paikalla olleita pappeja. He kertoivat olleensa täysin valmiita tekemään pormestarin sijaan tuollaisen yhteisen ruokarukouksen, mutta sitä ei heiltä pyydetty. Sitä pidetään pappien parissa merkkinä nykymaailman menosta. Heidän mielestään ruokarukous kuuluisi tilaisuuteen. Varsinkin sen arvokkuuden takia. He näkevät kaikille yhteisenä ohjatun rukouksen kohtelevan kaikkia tasapuolisesti, sillä ne jotka eivät rukoile voivat kohteliaasti olla rukouksen aikana hiljaa.

Aivan. Nykyaikana tuollaisissa tilaisuuksissa tosin otetaan huomioon se tosiasia, että ruokailemassa on myös uskonnottomia ihmisiä. Kaikille yhteisen ruokarukouksen sijaan sen lausuminen jaa jokaisen omaksi päätökseksi. Belfastin väestössä tapahtuu sama kehitys kuin muissa länsimaissa. Uskonnottomien osuus kasvaa.

Pastori McLaughlin totesi suoraan: "Olen erittäin ärsyyntynyt tästä surullisesta tilanteesta. Se on osoitus maamme perustana olleen kristillisen perimän eroosiosta. Se osoittaa miten kauas olemme päätyneet kristillisestä perimästämme, kun emme voi enää edes tarjota yksinkertaista kiitosta ruuasta."

Pastori ei siis näytä hyväksyvän tilannetta, jossa jokainen halukas kyllä voi ja saa kiittää palvomaansa jumalolentoa perunoista ja pihvistä. Eikä sitä näytä hyväksyvän edes paikalla olleet poliitikot. Yli puoluerajojen on kyselty miksi 25 vuotta perinteenä ollut yhteinen ruokarukous jätettiin pois. Nyt Pohjois-Irlannissa käydään keskustelua julkisen vallan edustajien uskonnollisten perinteiden käytöstä. Jopa evankelisten kristittyjen parista löytyy ääniä, jotka puolustavat pormestarin päätöstä. Ehkä jopa uskonnottomien ääni pääsee jossain vaiheessa sanomalehtiin asti. Meidän suomalaisten täytyy muistaa, että Pohjois-Irlannissa väännetään vieläkin kättä siitä ovatko humanistien johtamat siviilivihkimiset hyväksyttyjä avioliittoja pappien siunaamien vihkimisten rinnalla.

Ai niin. Pormestari McAllister on ateisti.