Maailmalta kantautuu toistuvasti kannabiksen laillistamista kertovia uutisia. Suhtautuminen tähän tiettyyn aineeseen näyttää vihdoinkin muuttuvan tutkimukseen ja faktoihin perustuvaksi. Äskettäin YK:n sisällä ainetta luokiteltiin uusiksi.
YK:n alainen huumausainetoimikunta CND on äänestyksen jälkeen poistanut kannabiksen ja kannabispihkan kansainvälisen huumausaineyleissopimuksen vaarallisimpien huumeiden listasta.
IV-listalla ovat olleet esimerkiksi heroiinin kaltaiset, haitallisimmiksi todetut huumeet, joilla ei ole ollut lääketieteellistä käyttöä.
Maailman terveysjärjestö WHO esitti viime vuonna, että kannabiksen sijoitusta huumausaineiden listauksissa tulisi muuttaa siten, että samaan aikaan kun kannabiksen väärinkäytön haittoja voitaisiin hallita, aineen luokittelu ei olisi esteenä kannabiksen lääketieteellisten käyttömahdollisuuksien tutkimiselle ja hyödyntämiselle.
WHO:n mukaan toisin kuin muut IV-listan aineet, kannabis ei mainittavasti lisännyt kuolemanriskiä. Sen sijaan kannabiksesta on todettu olevan hyötyä esimerkiksi kivun ja epilepsian hoidossa.
Yhdysvalloissa yhdysvaltoin kongressin edustajainhuoneessa esitettiin ja hyväksyttiin kannabiksen dekriminalisaatio.
Laki poistaisi kannabiksen liittovaltion valvottujen huumausaineiden listalta, jossa se on kirjattu muun muassa heroiinin rinnalle vaaralliseksi huumausaineeksi, jonka käytöstä voi saada kovia rangaistuksia.
Prosessi etenee senaattiin, jossa republikaanien enemmistö luultavasti tyssää esityksen. Näin dekriminalisaatio ei astuisi voimaan liittovaltion tasolla. Republikaani senaattorit voivat äänestää vastaan, vaikka enemmistö kansalaisista ja jopa republikaaneista ovat laillistamisen puolella. Se, että tällainen aloite edes otettiin sille ja äänestettiin jatkoon edustajainhuoneessa kertoo miten paljon valtion ilmapiiri on tuulettunut. Vastustajat yhdistävät kannabiksen vahvojen huumeiden joukkoon (mm. opioidit), jolloin laillistamisen seurauksina nähdään kaikkien huumeiden laillistamisen olevan ihan kulman takana. Useista huumekuolemista ja raa'asta huumeisiin liittyvästä rikollisuudesta ei helposti päästä yhteisymmärrykseen erilaisen huumepolitiikan käyttöönotosta.
USA:n presidentinvaalien aikana äänestettiin useassa osavaltiossa samalla myös kannabiksen laillistamisen puolesta. Viihdekäyttö sallittiin Arizonan, Montanan, New Jerseyn ja Etelä-Dakotan osavaltioissa. Niiden edellisten sallivien osavaltioiden (esim. Colorado ja Washington) lisäksi. Nyt kieltämisen ylläpitäjät ovat vähemmistössä 15 osavaltion joukolla.
Joe Biden käytti vaaliohjelmassaan kannabiksen dekriminalisointia esimerkkinä huumepolitiikastaan.
Kieltolain aikana huumekuolemat jatkavat nousuaan, huumeliigat rikastumistaan ja yhteiskunnan osuudeksi jää vain maksaa laskut. Tämän epäonnistumisen julkinen toteaminen on vaan vielä monelle poliitikolle liian vaikeaa. He pelkäävät menettävänsä äänestäjiä. Siksi toimittajien pitäisi alkaa kysymään useammin, miksi poliitikko kannattaa epäonnistunutta huumepolitiikka.
Maailma näyttää siis muuttuvan hiljalleen toimivamman huumepolitiikan suuntaan. Valtiot ovat avoimesti hyväksyneet sen minkä kaikki muut jo tiesivät. Sota huumeita vastaan hävittiin vuosia sitten.
Paitsi Suomen eduskunnassa. Siellä tuota sotaa käydään naamat vakavina. Heitä ei haittaa, että huumekuolemat jatkavat kasvuaan, tai THL ja WHO suosittelevat huumepolitiikan päivittämistä. Heille on tärkeämpää, ettei anneta periksi. Tämä huumekeskustelun ilmapiiri tuli julki täysistunnossa menneen viikon aikana.
Käsittelyyn tuli se kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi(pdf). Eli ei aineen laillistamista. Kansalaisaloitteen perusteluissa on useita kohtia ja sillä on hyvät viitteet. Itse olisin ihan kunnon laillistamisen ja tuotteen kauppahyllyihin tuomisen puolella. Aivan kuten alkoholi ja tupakka tällä hetkellä, vaikka ne ovat terveydelle vaarallisempia aineita kuin kannabis. Mutta tyytykäämme näin aloituksena tällaiseen mietoon kansalaisaloitteeseen. Siirrytään tulevaisuudessa sitä kovempien kansalaisaloitteiden pariin.
Se miten kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnassa jätti arvet hermoratoihini. Hyppään suoraan näiden kansanedustajien puheenvuorojen kimppuun. Ensimmäisenä on Hanna-Leena Mattilan (Kesk) vuoro.
"Huumausaineet, ovatpa ne sitten mietoja tai kovia, ovat terveydelle haitallisia ja vaarallisia. Kielto pohjautuu siihen, että elämää ja terveyttä halutaan suojella, ja ne, jotka vaarantavat tämän, toimivat rikollisesti."
Kyllä, mutta jotkut huumeet ovat vaarallisempia kuin toiset huumeet. Samoin terveydelle haitallisempia aineita on tällä hetkellä ostettavissa kaupasta. Ikärajoitusten puitteissa.
"Huume-elämää läheltä nähneenä pidän surullisina ja sinisilmäisinä niitä puheita, jotka vähättelevät kannabiksen käyttöä pitäen sitä harmittomana puuhana."
Eihän näin ole väitetty, vaan todettu nykyisen käytännön olevan huonompi tapa ratkaista huume-elämästä aiheutuvia ongelmia.
"On tietyllä tapaa ymmärrettävääkin, että laiton toiminta halutaan saada lailliseksi. Kansalaisaloitetta on perusteltu sillä, että kannabiksen käytöstä saadut rikosmerkinnät vaikeuttavat nuorten elämää. Pidän käytön rangaistavuuden säilymistä kuitenkin hyvänä, koska uskon sen nostavan kokeilemisen kynnystä. Jollekin kannabiksen kokeilijalle voi juuri poliisin väliintulo olla käytön pysäyttävä kokemus."
Mattilan uskon sijasta voimme tarkastella miten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat muuttuneet huumepolitiikan muutosten myötä. Tutkimustiedon mukaan tällaisesta lisääntyneestä käytöstä nuorten parissa laillistamisen seuraamuksena ei ole selkeää näyttöä. On muistettava, että esim. Euroopassa nuorten kannabiskäyttö on lisääntynyt maissa, joissa käyttö on laitonta tai depenalisoitua. Jotkut kommentaattorit voivat sekoittaa tarkoituksella näitä käsitteitä puheissaan.
Association of State Recreational Marijuana Laws With Adolescent Marijuana Use
Ja niin edelleen.
Aikuiset myöntävät entistä useammin olevansa käyttäjiä ja käyttö on todetusti lisääntynyt aikuisten parissa, kuten Kanadassa on mitattu käyneen.
Number of new cannabis users increasing
More Canadians began to use cannabis in the first quarter of 2019. Some of these new cannabis consumers werefirst-time users, while others were former cannabis users who tried cannabis again post-legalization. During the first quarter, 646,000 cannabis users reported trying cannabis for the very first time in the past three months. This number of first-time users was nearly double the corresponding estimate of 327,000 people one year earlier, when non-medical cannabis use was not yet legal. Results suggest that first-time users in the post-legalization period are older. Half of new users were aged 45 or older, while in the same period in 2018, this age group represented about one-third of new users.
Kanadalaiset siirtyivät enemmän myös ostamaan kannabiksensa sitä laillisesti myyviltä kaupoilta. Näin kynnys kovien huumeiden käytölle on entistä korkeampi. Rikollisjengit jäivät nuolemaan näppejään, tosin vain joillakin alueilla. Kanadassa on vielä nimittäin kaupunkeja joissa kannabiksen laillinen myynti on tehty mahdottomaksi. Tämä jättää ovet auki huumeliigojen toiminnalle. Jolloin siinä kannabiksen ohella tarjotaan vaarallisia huumeita.
Initial data indicate that Canadians are changing the source from which they obtain cannabis. In the first threemonths of 2019, a greater proportion of users reported obtaining cannabis from legal sources compared with thefirst quarter of 2018. An estimated 47% of cannabis users or 2.5 million Canadians obtained cannabis from legalsources in the first three months of 2019, compared with 23% or 954,000 people over the same period in 2018,when non-medical cannabis use was not yet legal. Examples of legal sources of cannabis include authorizedretailers and online licensed producers.
Kanada on hyvin todennäköisti jatkossa päivittämässä huumelakejaan myös muiden aineiden kohdalla.
Mattila jatkaa:
"Jos kannabiksen käyttö vapautetaan, käyttäminen ja sitä myöten terveyshaitat lisääntyvät, kotimainen huumerikollisuus ja myös kansainvälinen huumerikollisuus valtaavat voimallisesti suomalaiset huumemarkkinat. Kannabiksen käytön vapauttaminen johtaa myös muiden huumeiden lisääntyvään käyttöön."
Tutkimustiedon mukaan näin ei ole käynyt. Jos näin on jossain käynyt, niin olisi hekumallisen ihanaa nähdä lähteitä. Hetkinen? Eikös nykyinen huumemarkkina ole jo tällä hetkellä kotimaisten ja ulkomaisten huumerikollisten hallussa?
"Huumeiden ja muiden päihteitten käyttäjät ovat riippuvuutensa uhreja, ja heitä pitää auttaa pääsemään eroon päihderiippuvuudestaan heti, kun heillä on tahto päästä hoitoon. Nykyinen hoitojärjestelmä ei ole riittävä. On myös suuria paikkakuntakohtaisia eroja hoitoon pääsylle."
Tässä olen kansanedustan kanssa täysin samaa mieltä. Ratkaisutavoista olemme erimielisiä. Yhteiskunta voisi ohjata enemmän resurssejaan hoitamiseen rankaisemisen ja huumesodan pyörittämisen sijasta.
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (Kok) oli myös aloitetta vastaan. Hän osaa sentään esittää esimerkkejä nykyisen käytännön todellisuudesta.
"Siitä asiasta olen samaa mieltä, ettei yksittäinen käyttörikos toki kohtuuttomasti saa vaikeuttaa ihmisen tulevaisuutta, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi kuitenkaan kannabis laillistaa tai dekriminalisoida. Se olisi mielestäni täysin väärä signaali. Pidän perusteltuna sitä, että eräisiin ammatteihin kysytään myös poliisin rekistereistä tiedot ja että merkinnät rajoittavat henkilön työllistymismahdollisuuksia tiettyihin ammatteihin rajoitetun ajan, ei loppuelämää. En usko, että kovinkaan moni toivoo täällä, että esimerkiksi poliisi tai lentäjä hoitaisi työtään pössyteltyään pilveä. Rattijuopumuksessa huumerattien osuus on lähes kaksinkertaistunut. Tällä on selkeä vaikutus meidän jokaisen tielläliikkujan turvallisuuteen, mikä ei myöskään mielestäni ole toivottavaa kehitystä."
Eli Keto-Huovinen on soveltamassa samaa perustelua kuin alkoholin kohdalla voisimme soveltaa. Kännissä ei saa ajaa autoa tai lentää lentokonetta. Ja kuitenkin alkoholia myydään kaupoissa. Jos huumelaki aiheuttaa käyttäjälle enemmän ongelmia kuin käytettävä aine, niin ongelma on huumelaissa.
"Dekriminalisointia on perusteltu myös sillä, että poliisilta vapautuisi resursseja muiden rikosten tutkintaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Käyttörikokset tulevat ilmi yleensä poliisin muiden tehtävien, muun muassa turvallisuusselvitysten, yhteydessä, joten käytön dekriminalisointi ei vapauta lisäresursseja muihin tehtäviin."
Tässä kohtaa tehdään pieni ajatusvirhe, sillä samalla periaatteella poliisi huomaisi esim. minkä tahansa laittoman tuotteen käyttäjät siinä samalla tehdyn poliisityön ohella. Se, että tästä huomaamisesta lähtisi lisää paperisotaa syyttäjien suuntaan on itsessään sitä resurssien haaskausta.
"Rikoslaki ei toki yksin kysymystä ratkaise ja estä kannabiksen käyttöä, vaan tarvitaan myös viranomaisyhteistyötä, valistusta ja hoitoa. Mutta minä en ainakaan tahdo joutua selittämään yhdellekään vanhemmalle, joka on menettänyt lapsensa huumeille, miksi me sallimme sen, en yhdellekään syrjäytyneelle tai opiskelunsa keskeyttäneelle nuorelle, miksi me emme asettaneet rajoja ja olleet tukemassa, en yhdellekään elämänsä hukkaan heittäneelle narkomaanille tai huostaanotetuille lapsille, miksi meidän yhteiskuntamme ei pysäyttänyt ja tuominnut väärin tehneitä."
Huolestuminen tuollaisesta surusta on aiheellista. Mutta samalla heidän pitäisi pohtia miksi nämä tragediat vähentyivät niissä maissa joissa otettiin sallivampi huumelaki käyttöön. Kuten Sveitsi teki heroiinin kohdalla, käytännössä poistaen koviin huumeisiin liittyvän katurikollisuuden ja huumekuolemat maastaan.
Myös Päivi "EI" Räsänen (KD) puhui aloitetta vastaan. Yllättäen se oli ihan ok puheenvuoro ilman suuria väittämiä.
"Aloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi antaisi kyllä toteutuessaan väärän viestin kansalaisille ja madaltaisi kannabiksen käytön kynnystä. Täällä edellisen kerran, kun tästä ennen asian käsittelyn keskeyttämistä keskusteltiin, perusteltiin tätä aloitetta ja aloitteen tarvetta sillä, että näin voitaisiin tukea huumeidenkäyttäjien pääsyä terveydenhoidon palvelujen piiriin paremmin. Sehän on tärkeä tavoite, mutta en usko, että tämä aloite toteutuessaan millään tavalla sitä edistäisi."
Jälleen puhutaan kansanedustajan uskosta lakimuutoksen mahdollisiin seurauksiin. Puheenvuoroon ei otettu esimerkkejä lakimuutosen seuraamuksista niistä maista, jossa dekriminalisaatiota ja vastaavia toimia on tehty. Mistä mahtaa johtua tämän puutteen toistuminen?
Sitten pönttöön marssi Markku Eestilä (Kok). Siitä seurasi lystiä. Eestilä otti puheeksi huumekuolemat, vaikka kansalaisaloite liittyy kannabikseen, joka ei ole tappava aine.
"Enemmänkin pitäisi ehkä tuoda esille koulussa ja valistuksessa sitä, että meillä toissa vuonna kuoli 261 ihmistä huumeisiin, enemmän kuin liikenteessä, ja se on vaan jäävuoren huippu. Voi vain kuvitella — ja meidän kansanedustajien pitää oivaltaa — kuinka paljon kärsimystä on näille perheille, läheisille ja koko suvulle tullut, kun he ovat nähneet, mitä huumeittenkäyttäjille tapahtuu ja kuinka ikävä se tie on silloin, kun ajaudutaan täysin huumeitten valtaan."
Mutta miten tuo liittyy kannabikseen, kun tappavammat aineet (alkoholi) ovat laillisesti myynnissä? Ei liity suoraan, mutta Eestilä on huolissaan yleisestä asenteesta huumeisin.
"Eikä tässä vielä tarpeeksi. Tämän nykykuvan maalaaminen on aika helppoa maallikollekin. Ei tarvitse kuin lukea lehtiä, joihin minä kuitenkin luotan, niin kyllähän me tiedämme, että järjestäytynyt rikollisuus ottaa entistä enemmän otettaan. Siihen liittyy valitettavasti etnisen rikollisuuden kasvu, vaikka se joillekin on vaikea myöntää, ja siihen sisältyy myös se, että entistä nuorempia lapsia käytetään kuriirina. Meillä on tietty lainsäädäntö, joka ei alaikäisiin siinä määrin pääse rangaistavuuden kautta käsiksi kuin se pääsee täysi-ikäisiin."
Todellakin. Huumekuolemat lisääntyvät ja rikollisliigat kahmivat entistä enemmän massia taskuihinsa. Veronmaksajat maksavat laskut. Meno lähestyy alkoholikieltolain aikoja. Siihen liittyvistä historiikeistä kannattaa lukea miten yhteiskunta kärsi lainsäädännön aiheuttamista ongelmista. Kuitenkin Suomessa ollaan jostain syystä tarkoituksella ja määräpäisesti toistamassa kieltolain virheet. Vaikka ollaan Eestilän tavoin täysin tietoisia ja itsekin toteamassa, ettei nykyinen systeemi toimi. Kerrassaan kiehtovaa.
Marko Kilpi (Kok) saapui paikalle kertomaan aloitteen hyväksymisen aiheuttamista ongelmista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa huumehoitoon hakeutumisen ilman poliisien huomion herättämistä.
"Tarkistin juuri Itä-Suomen poliisilaitokselta, kuinka monta ilmoitusta on terveydenhoidosta tullut poliisille hoitoon hakeutuneista huumausaineiden käyttäjistä. Tuo lukema on pyöreä nolla."
Poliisia ei siis vaivata lääkärien suunnalta, kun ongelmakäyttäjä käy lääkärin puheilla. Se on vain hyvä asia.
Kilpi ilmoittaa myös hyvän suhtautumisensa hoidon tarjoamiseen.
"Kun kansalainen jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta, hänelle tulee tarjota mahdollisuutta hoitoon. Jos hän siihen suostuu, ei rangaistusta saa antaa. Hyvin harva tähän mahdollisuuteen kuitenkaan tarttuu. Selvästi suurin osa satunnaiskäyttäjistä ei koe käyttöä ongelmana, joten hoitoa ei haluta."
Totta. Tilastojen mukaan Suomessa on kannabiskäyttäjiä n. 200 000 ihmisen verran. Eikä heistä näytä päätyvän päihdehoitoon kuin promillen verran käyttäjiä.
Kilpi huomautti myös, että Suomessa on jo depenalisaation kaltainen tila kannabiksen kohdalla vuodesta 2001 lähtien. Kaiken tämän jälkeen hän kuitenkin kiertää takaisin huumekuolemien pariin, kuin unohtaen, että oli itse toivomassa vähemmän huumekuolemia.
"Portugalin mallin nimeen vannotaan kovaan ääneen. On totta, että siellä huumekuolemat on saatu laskuun, mutta samalla unohdetaan tehokkaasti mainita, että muutos on vaatinut valtavia panostuksia hoitoon. Hoitoa on saatava heti ja kattavasti. Samalla myös unohdetaan mainita, millaisia sanktioita koituu, jos ohjelmaan ei sitoudu: matkustuskieltoa, sosiaalitukien leikkaamista, hallinnollisia sakkoja ja niin edelleen. Onko meillä olemassa sellaista hoitokapasiteettia, mitä tällainen muutos tulisi vaatimaan?"
Kilpi näyttää tässä kohtaa vain hyväksyvänsä sen, että kuolemia aiheuttavat huumeet (eli muut kuin kannabis) saavat jatkossakin aiheuttaa kuolemia Suomessa.
Hän jatkaa lakimuutoksen tuomilla ongelmilla.
Vaikka laillistettaisiin, dekriminalisoitaisiin tai depenalisoitaisiin, siitä huolimatta käyttöä ja hallussapitoa pitäisi säännellä ja sitä pitäisi valvoa. Kun välittäminen olisi rikos ja hallussapito ei, tapahtuisi taikatemppu. Yhdessä kädessä aine olisi laitonta, ja toiseen käteen siirtyessä se muuttuisikin lailliseksi. Miten tätä käytännössä voidaan valvoa?
Ongelma on tismalleen sama kuin kotona valmistetun kotiviinin ja oluen ojentaminen alaikäiselle. Se on väärin, mutta kuitenkin alkoholi on laillisesti myynnissä. Kilpi näyttää tiedostavan, ettei ilmiötä voi valvoa.
Kilpi ottaa ensimmäisenä aloitteen vastustajana esiin
"Maailmalta saatujen seuranta- ja tutkimustulosten mukaan niissä maissa, joissa kannabis on laillistettu tai dekriminalisoitu, rikollisuus ei ole laskenut. Ainoastaan omaisuusrikollisuudessa on tapahtunut laskua, mutta muu rikollisuus on kasvanut."
Olisi ollut kiva kuulla mitä maita hän tarkoittaa näissä tapauksissa. Kilpi myöntää omaisuusrikosten vähentyneen, mutta millaiset rikokset sitten lisääntyivät?
"Laiton välittäminen ei ole kadonnut mihinkään, vaan sekin on lisääntynyt. Ja huolestuttavinta näissä tuloksissa on se, että järjestäytynyt rikollisuus on selvästi hyötynyt tästä tilanteesta."
Ei vieläkään mainita mitä maita tarkoitetaan. Tämä on totta niissä maissa, joissa laillistaminen on tehty puolittain. Esim. Alankomaissa ja Kanadassa on jätetty ns. kovat huumeet huumeliigojen valikoimiin. Vaikka kannabista pääsee ostamaan kaupoista, niin epämääräisillä kaduilla myydään vieläkin ne laittomat heroiinit, kokaiinit ja pillerit. Tämä on täysin johdonmukainen seuraamus puolitiehen jätetystä laillistamisesta. Ja kuten edeltä muistamme, niin Kanadassa kansalaiset ovat siirtyneet ostamaan enemmän niistä laillisista liikkeistä. Kunhan sellaisia liikkeitä on naapurustossa. Jos ei ole, niin ostaminen jatkuu syrjäkaduilta ja puistoista.
"Lääkekäyttö on aivan oma asiansa, ja sen takia se pitäisi rajata näistä keskusteluista pois."
Samalla periaatteella olisi pitänyt rajata pois puheet huumekuolemista.
Seppo Eskelinen (Sd) mainitsi havainneensa, että Suomen nykyinen huumepolitiikka ei näytä toimivan.
"THL:n tänä vuonna tehdyssä huumeiden ympärille rakennetussa väestökyselyssä tuli esille muutamia trendejä, mitkä tietysti huolestuttavat entistä enemmänkin. Aikuisten ikäryhmien osalta huumeiden terveysvaikutukset ovat nousseet 10 vuodessa 2 prosentista 5 prosenttiin. Huolestuttavinta on, että huumeiden terveysvaikutuksiin suhtautuminen on myös muuttunut huomattavasti huonompaan suuntaan. Huumeiden saatavuus on helpottunut ja lisääntynyt. Niitä tarjotaan jopa 30 prosentille 15—30‑vuotiaista"
Onneksi viimeisten puheenvuorojen kohdalla paikalle saapui Veronika Honkasalo (Vas). Hänen puheensa palautti hieman uskoa siihen, että eduskunnassa voidaan keskustella aiheesta ja perustellen kantojaan.
"Kannabis ei ole ongelmaton päihde. Tästä huolimatta päihdepolitiikkaa ei kannata tehdä mustavalkoisesti vaan uusimpaan tutkimus- ja asiantuntijatietoon nojaten ja ihmisoikeudet huomioiden. Nykymuotoisen sanktioperusteisen ja syrjäyttävän päihdepolitiikan jatkaminen on silmien sulkemista ongelmilta eikä auta päihderiippuvaista. Päihderiippuvuus on monesti sairaus, ja mitä muitakaan sairauksia lääkitään sakottamalla ja rankaisemisella? Pitää myös muistaa, etteivät kaikki kannabiksen käyttäjät ole ongelmakäyttäjiä, jolloin ongelmia saatetaan jopa luoda rangaistuksilla ja kontrollilla."
Honkasalo jatkoi oikomalla kuusi aiheeseen liittyvää väärinkäsitystä. Virkistävä poikkeus illan aikana kuultuihin puheisiin.
Lopulta kansalaisaloite lähetettiin lakivaliokunnan arvioitavaksi. Hallitus ei edistä kansalaisaloitteen etenemistä. Erittäin todennäköisesti se siis haihtuu ilmaan. Suomi jatkaa nykyisellä linjallaan.
Ai niin! Se pää pöytään hetki! Se tapahtui kun kansalaisaloite oli ensimmäistä kertaa lähetekeskustelussa 26.11.2020. Areenalle asteli Rami Lehto (PS). Hän oli niiden kansanedustajien joukossa, joka luuli kansalaisaloitteen vaativan kannabiksen laillistamista. Hän avasi suunsa kotikasvatuksen yllättävistä vaaroista.
"No, sitten jos saisi kotonakin kasvattaa näitä, niin niitten nuorten aloe vera -kasvit muuttuisivat kannabiskasveiksi äkkiä, kerta se onkin laillista, ja kasvatetaan, ja kun vaikka kaverit tulevat kylään, niin tarjotaan niille ja ehkä sitten itsekin siinä voisi kokeilla. Ja sitten poliisinkin tai naapureiden olisi vaikea saada näitä kasvattajia kiinni. Kun nykypäivänähän useasti hajuhaitoista huomataan rappukäytävässäkin, missä tapahtuu sitä kasvatusta, niin tämän jälkeen ei enää pystyttäisi, vaikka olisi kuinka laajaa se kasvattaminen, kun epäillään, että siellä on vain se yksi kasvi, mistä ne hajuhaitat sitten tulevat. No sitten on paljon ihmisiä, ketkä eivät käyttäisi kannabista. Nämä kannabiksen käyttäjät äkkiä vuokraisivat ikkunalautoja näiltä ei-käyttäjiltä: ”Neljä kasvia sulle, niin mä annan sulle parikymppiä siitä korvausta.” Äkkiä rikollisliigatkin alkaisivat tekemään sitä, vaatia ihmisiltä, että nyt näitä kasveja pitää teidän ikkunalaudoille laittaa, että saadaan niitä sitten myytäväksi."
En heti muista lukeneeni tai kuulleeni mistään maasta, että laillistamisen seurauksena ihmisten ikkunalaudat menivät huumeliigojen omistukseen.
Tuolloin Marko Kilpi (Kok) kertoi tiedostaneensa sodan huumeita vastaan turhaksi. Ei kuitenkaan lopetettavan arvoiseksi sodaksi!
Sota huumausaineita vastaan ei ole tarkoitettu voitettavaksi. Sitä ei voi voittaa. Siinä sodassa ei ole kuin häviäjiä. Kyse ei ole voittamisesta vaan tasapainosta. Yhteiskuntana meidän pitää säilyttää tässä asiassa edes jonkinlainen tasapaino, jotta voimme ylipäätään kutsua tätä uskottavasti ja perustellusti yhteiskunnaksi, jossa on turvallista elää. Rangaistavuuden poistaminen kannabikselta olisi merkittävä askel suuntaan, joka kaataisi tuon tasapainon.
Kilpi siis tietää, että sotaa ei voi voittaa. Se on hieno asia! Jos nykyisen huumelain aikana huumeisiin liittyvä rikollisuus lisääntyy, ja tiedämme huumeiden olevan läsnä valtioissa joissa niistä jaetaan jopa kuolemantuomioita, niin olisiko mahdollista pohtia toisenlaista ratkaisua kuin toimimaton sota?
Kilpi myös huomasi hämmästyttävän seurauksen laillistamisesta.
Jos rangaistavuus poistettaisiin, se tarkoittaa sitä, että huumausaineiden käyttäjät pääsisivät käsiksi laillisesti aseisiin. Koska kyseessä ei ole rikos, ei olisi syytä evätä aselupia.
Kyllä! Aivan totta. Aivan kuten tupakoitsijat ja alkoholia juovat kansalaiset saavat ostaa aseita.
