Anglikaaninen kirkko huolissaan

Britannian anglikaaninen kirkko (äännetään: Bleeding Cee of Eee) on ilmoittanut huolestumisensa saarivaltion muuttuvasta tilanteesta. Hallitus on ehdottanut avioliittolain muuttamista, jotta samaa sukupuolta olevat parit pääsisivät naimisiin. Kirkoille suotaisiin oikeus syrjiä ihmisiä, joten perinteinen avioliitto säilyisi perinteisenä kirkkojen sisällä. Anglikaaninen kirkko ei kuitenkaan niele väitteitä kakistelematta.

Kirkon edustajat väittävät, että sekulaari sukupuolineutraali avioliittoon vihkiminen johtaisi lopulta siihen, että kirkkojen syrjintäkäytäntö otettaisiin oikeusasteiden käsittelyyn. Parhaillaan anglikaaninen kirkko vihkii myös kirkkoon kuulumattomia kansalaisia, joten heidän puheilleen voisi tulla samaa sukupuolta oleva pari. Jos heitä ei suostuttaisi vihkimään avioon kirkossa, niin he voisivat nostaa syytteen syrjinnästä. Ja tämä voisi edetä ihan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti. Laki voisi pakottaa papit vihkimään sellaisia ihmisyhdistelmiä, joita heidän uskontonsa kieltää vihkimästä. Vaikka nykyisin brittihallitus, varsinkin pääministeri David Cameronin suulla, olisi lisäämässä kirkoille oikeuden olla vihkimättä. Tilanne on kinkkinen, sillä väitteet sinkoilevat villisti ristiin.

Oikeastihan anglikaanisen kirkon suurin ongelma ei ole samaa sukupuolta olevien avioliitot, vaan vanhan systeemin muuttuminen. Kirkon valta-asema vihkijänä tuhoutuisi, sillä siviiliavioliitot olisivat rinnakkain kirkollisen vihkimisen kanssa. Britanniassa kirkon kaanon on osittain osana myös valtion lakikokoelmia. Näin on ollut 1500-luvulta lähtien. Edessä olisi selkeä valtion ja kirkon ero. Liperikauluksiset miehet hämmästelevät olisiko edes mahdollista pitää kirkon lakikokoelmia erillään parlamentin lakikokoelmista. Kirkko menettäisi arvovaltaansa. Aivan mahroton ajatus, näemmä.

Ratkaisu olisi kirjata lakiin mahdollisimman selkeästi, että minkälainen uskonnollinen vakaumus riittäisi missä tahansa tilassa ja tilanteessa oikeudeksi kieltäytyä vihkimistä sellaisia ihmisiä/eläimiä/kodinelektroniikkaa joita vihkijä ei mistä tahansa syystä haluaisi vihkiä. Tämä oikeus syrjiä pitäisi olla esillä mahdollisimman väkevästi, jotta yhdelläkään lakimiehellä ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa yhtäkään syrjintäsyytettä kirkkoja vastaan.

Juuri tuolla tavalla hallituksen nykyinen ehdotus rajaisikin samaa sukupuolta olevien vihkimiset pelkästään siviililiitoiksi.

Couples would not be eligible for a religious marriage ceremony on religious premises and through religious means.

Ehkä huolestuminen kumpuaa siitä käsityksestä, että vain kirkollinen avioliitto on aito avioliitto. Useinhan maailmaa nähdään pelksästään uskonnollisen linssin läpi. Maallisista elokuvista tuotetaan kristillisiä versioita, joissa on kristuskeskeinen sanoma. Ja populaarikulttuurin ilmiöistä muokataan pikaisesti evankelisoivat versiot.

Uskonnollisissa vastalauseissa on myös toisteltu sitä outoa mantraa, jonka mukaan avioliiton muuttaminen joksikin muuksi kuin miehen ja naisen väliseksi avioliitoksi tekisi määritelmästä merkityksettömän. Joka tarkoittaisi - jos olen onnistunut tulkitsemaan mantraa oikein - etteivät kirkot enää viitsisi vihkiä miehiä ja naisia keskenään. Muutenhan tuolla vastalauseella ei olisi mitään merkitystä.

Kauttaaltaan Britannian tilanne näyttää hyvältä sekulaarihumanistien näkökulmasta. Joko samaa sukupuolta olevat parit pääsevät siviilivihkimisen kautta naimisiin, tai sitten samaa sukupuolta olevat parit pääsevät naimisiin ja kirkko eroaa valtiosta. Anglikaaninen kirkko voi myös jakautua homopareja vihkiviin pappeihin ja pelkästään sekasukupuolia vihkiviin pappeihin. Enemmistö briteistä on samaa sukupuolta olevien vihkimisen sallimisen puolella.