Valkeeta kansalle joka pimeydessä vaeltaa

Isken aiheeseen jälkijunassa, mutta kuitenkin suurella innollla. Viivästyst johtuu pikaisesta matkasta Tukholmaan ja takaisin. Kuin puskista Ilta-sanomat julkaisi keskiviikkona uutisen Valkee -korvavalolaitteen tutkimuksesta.

Kun oululainen Valkee toi markkinoille korvavalonsa, moni piti sitä huuhaana. Valkeen väite oli, että jos kirkasvalolamppu vie aivoihin valoa silmien kautta, korvavalo tekee saman korvien kautta.

Minun on hyvin vaikea argumentoida, että korviin kohdistettu kirkasvalo ei jotenkin veisi fotoneita aivoihin asti. Mutta siitä edes kinasteltu suuressa MOT-kohussa.
Valkeen pääväittämä on ollut, että korvavalolaite hoitaa ja ehkäisee kaamosmasennusta. Sellaisen tutkimusmateriaalin laatu vain on ollut olematonta tai erittäin huonoa.

Miten tämä uusi otsikoihin asti päässyt tutkimus sitten muuttaa tilannetta?

Lehti kertoo World Journal of Neurosciencessa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan korvakirkasvaloa saaneilla näkyi merkittävää hermoverkkojen toiminnan lisääntymistä erityisesti visuaaliseen hahmottamiseen liittyvillä aivoalueilla.

- Tämä tutkimus osoittaa aivojen valoherkkyyden, sanoo johtava ylilääkäri Timo Takala Oulun Diakonissalaitokselta Mediuutisissa.

Eli, korvakäytävään kohdistettu valo aiheutti joitakin muutoksia koehenkilöiden aivokäyrissä, verrattuna sellaisiin koehenkilöihin jotka eivät saaneet valoa korviinsa.

Hieman yksityiskohtaisempaa uutisointia tehtiin 30.5. kun Talouselämä kertoi tuosta tutkimuksesta. Nyt Valkeen mainospuheet masennuksen hoidosta ovat mukana.

Korvavalohoitoa muun muassa masennuksen hoitoon markkinoiva Valkee on saanut uutta näyttöä laitteensa toimivuudesta. Kirkasvalon aiheuttamia aivotoiminnan muutoksia käsittelevä tutkimusartikkeli julkaistiin eilen vertaisarvioidussa World Journal of Neuroscience -lehdessä.

Olennaisin kommentti tuli ylilääkäri Timo Takalan suusta:

”Valoherkkien proteiinien, kuten opsiinien, olemassaolosta aivoissa on jo aiempaa näyttöä. Tämä tutkimus osoittaa aivojen valoherkkyyden ja sen, että korvakäytävän kautta annettu kirkasvalo on hyvin mahdollinen tapa vaikuttaa mielialaan”, sanoo professori, johtava ylilääkäri Timo Takala Oulun Diakonissalaitokselta.

Eli tutkimuksessa ei vielä tutkittu miten korvavalo toimii masennuksen hoidossa. Siinä tarkasteltiin olisiko olemassa jokin mekanismi, jolla valo voisi vaikuttaa aivoissa.

Tuore tutkimus toteutettiin 51 terveellä koehenkilöllä magneettikuvauksessa. Osa koehenkilöistä sai kuvauksen aikana kirkasvaloa, osa ei. Koehenkilöiden silmät oli peitetty joten he eivät tienneet kumpaan ryhmään kuuluivat. Tutkimus oli siis lumekontrolloitu.

Erinomaista!

Aivojen hermoverkkojen lepotilan jatkuva-aikaista toimintaa mitattiin tutkimuksessa magneettikuvauksella, jolla voidaan paikantaa ne aivoalueet, joissa veren määrä ja happipitoisuus muuttuvat toiminnan muuttuessa, tässä tapauksessa kirkasvalon seurauksena. Kirkasvaloa saaneiden ryhmällä näkyi analyysissä merkittävää hermoverkkojen toiminnan lisääntymistä erityisesti visuaaliseen hahmottamiseen liittyvillä aivoalueilla.

Tutkimuspaperia pääsee lukemaan pdf-tiedostona World Journal of Neuroscience -sivustolla. Tutkijaryhmä käy läpi yksityiskohtaisesti tutkimusmenetelmän ja ne keinot joilla häiriötekijöitä poistettiin lopputuloksista. Lopulta päästään kerätyn tiedon tarkastelemisen pariin:

Significant differences were revealed from comparisons between the constant light stimulus group (N = 23) and the sham control group (N = 26) using ICA dual regres- sion analysis on full band fMRI data.

Testiryhmien välillä oli havaittu merkittäviä eroja valoa saaneen ryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Mittaukset kyllä antoivat selkeitä eroja ryhmien välille. Aivokuvissa nähdään miten tietyt alueet aktivoituivat jatkuvaa korvavaloa saaneilla. Samat alueet eivät aktivoituneet kontrolliryhmänä makaavien aivoissa. Aktivointia ilmeni kuitenkin eri aikoina, joten se miten aivojen valoherkät alueet voisivat toimia onkin vielä puhtaan spekulaation areenaa. Nämä tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta kuten on todettu, toistaiseksi yhdentekeviä sen kannalta tepsiikö Valkee-korvavalo kaamosmasennuksen hoidossa vai ei. Aivosolujen reagointi korvan kautta tykitettyyn valoon ei vielä kerro mitä reagointi aiheuttaa kehossa.

Sitä varten pitäisi ainakin verrata perinteistä kirkasvalohoitoa (kaamosmasennuksen ensisijainen hoitomuoto jolla on myös paras hoitovaste) korvavalohoitoon. Olisihan sellaisen vertailun aika noin viisi vuotta Valkee -firman perustamisen jälkeen. On tietenkin luontevaa ajatella, että korvien kautta annettu valo vaikuttaisi samalla tavalla kuin kirkasvalojen annostelema valo. Korvavalon vaikutusmekanismi voi olla mysteeri, mutta mysteeri ei vaikuta siihen olisiko korvavalolaitteen hoitovaste mitattavissa.

Ei ole varmaa onko Valkee edes tarkoittanut korvavalolaitettaan kirkasvalohoidon korvaajaksi. Ehkä se on sellainen masennushoidon kevyt versio, joka sopii syysmasennuksen harrastajille.


Valkee -korvavalon hoitotehon tutkiminen on lähestymässä alkuaskeleitaan. Roskatiede -blogin Tiina soitti läpi suomalaisia apteekkeja ja tiedusteli miten korvavalolaitetta on myyty MOT-ohjelman jälkeen.

Valkee Oy:n korvavalolaitteen myynti on romahtanut Mot-ohjelman paljastettua, että väitetyt ominaisuudet perustuvat hatariin roskatiedetutkimuksiin. Soittokierros apteekkeihin kertoo, että laitetta on myyty murto-osa siitä, mitä syksyllä ja ennen Mot-ohjelmaa.

Virallisia lukuja ei ehkä saada Valkeelta, mutta Suomessa tuotetta ei todennäköisesti enää ikinä myydä entiseen tahtiin. Siksi Valkee panostaa kansainväliseen markkinointiin.