Sana sunnuntaille: Puolustuskyvyttömyys

Sukupuolineutraalin avioliittolain kamalat lonkerot kietoutuvat yhä useamman kansakunnan ympärille ja sisään. Tuorein uhri on Tanska.

Tanskan parlamentti hyväksyi torstaina lain, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliitot ja vihkimisen kirkoissa. Hallituksen ehdottama muutos avioliittolakiin hyväksyttiin kansankäräjillä äänin 85–24. Kaksi äänesti tyhjää.

Tanskan lakimuutoksen jälkeen Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa homo- ja lesbopareilla ei ole mahdollisuutta solmia avioliittoa.

Pohjois-Euroopan homostuminen huolestuttaa tietenkin myös Vastustamme sukupuolineutraalia avioliittolakia -facebookryhmässä. Nimettömäksi jäävä kommentoija (suojelen häntä homomafian iskupartiolta) purki tuntojaan kaiken tämän kauheuden edessä.

Ahdistaa, ahdistaa. Pahinta, kun ajattelee, että tämä tulee koskemaan myös puolustuskyvyttömiä lapsia.

Voin vain olla samaa mieltä kommentoijan kanssa. Suomestakin löytyy parhaillaan esimerkkejä tällaisista lapsista, jotka elävät sukupuolineutraalien vanhempien alaisuudessa. Kirjoitin ryhmään muistutuksen siitä, että tilanne on huomattavasti huonommin.

[Nimi poistettu], kaikkein karmeintahan on se, että kaikki puolustuskyvyttömät lapset eivät välttämättä edes ymmärrä elävänsä puolustuksen tarpeessa. Vaikka ovat kasvaneet samaa sukupuolta olevien vanhempien kanssa.

Tilanne on todellakin noin karmea. Maailmalla varttuu pieniä lapsia, jotka eivät välttämättä saa koskaan oppia, että heidän vanhempansa ovat uhka. Uhka, jolta lapsia olisi pitänyt suojella. Eivätkä edes osaa pelätä tuota uhkaa. He elävät elämäänsä aivan kuin heillä olisi huolehtivat ja rakastavat vanhemmat. Se jos mikä on petollisen ovelaa keinottelua homoseksuaaleilta.

Onneksi me voimme opettaa tuollaisilla lapsille, että he voisivat elää paremmin jossain muualla kuin nykyisten vanhempiensa hoivassa. Se helpottaisi ahdistuneiden aikuisten huolia.