Valveilla: Kalam-argumentti

William Lane Craigin Valveilla-kirjan lukeminen jatkuu. Argumenttien väliin aseteltu henkilökohtainen välipuhe kertoo Craigin uran alkuvaiheista. Opiskelijana hän rakastui ihanaan tulevaan vaimoonsa. He aloittivat pitkän matkansa, jonka aikana opiskellaan kieliä, teologiaa ja painitaan rahaongelmien kanssa. Apologetiikkaan halajava nuori mies oli pahassa paikassa, sillä Wheaton College ei ollut maailman paras teologianlaitos. Onneksi matka jatkui kohti maailman tasokkaimpia uskonpuolustajia, joten Craig sai lopulta opiskella Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Mutta se maksoi suuria summia ja stipendit olivat harvassa. Pienenä yllätyksenä hän pääsi opiskelemaan ei-uskovaisen liikemiehen lahjoituksen turvin. Ilman tuota lahjoitusta (jonka Craig mieltää Jumalan ihmeeksi) miehen opiskelu ei ehkä olisikaan onnistunut hänen toivomallaan tavalla. Emme olisi kuullutkaan Craigista.

Opiskelunsa aikana Craig sai kuulla muslimiteologin kosmologisesta argumentista, joka teki häneen syvän vaikutuksen. Se on Craigin keppihevonen, jolla yhdistetään tuore tieteellinen tutkimus maailmankaikkeudesta teologiseen perusteluun maailmankaikkeuden alkusyystä. Mikä parasta, se on melko yksinkertaista opeteltavaa, joten uskova pystyy käyttämään sitä hyvänä värväyskeinona väitellessään ei-uskovaisen kanssa.

Premissi 1: Kaikella, mikä saa alkunsa, on alkusyy.

Premissi 2: Maailmankaikkeudella on alku.

Johtopäätös: Maailmankaikkeudella on alkusyy.

Tästä seuraa, että maailmankaikkeuden aiheuttaja on ajaton, avaruudeton, aineeton, voimakas Persoonallinen Luoja, jolla ei ole aiheuttajaa.

Tadaa! Premissejä puolustellaan Valveilla-kirjassa melko laajasti, enkä heti näe miksi niiden kanssa edes tarvitsisi olla erimieltä. Päästessäni tuohon viimeiseen kohtaan Persoonallisesta Luojasta jouduin pysähtymään, selaamaan taaksepäin ja miettimään puuttuuko luvusta sivu jos toinenkin. Vaikka maailmankaikkeudella olisi jokin alkusyy, niin miten Craig hyppää Persoonalliseen Luojaan, jolla on ei-materiaalinen mieli? Sitten muistin, että tässä yhdistetään alkupuoliskolla esitelty Leibnizin argumentti.

Puheet ei-mitään ei-mistään ja selitykset virtuaalihiukkasista ohitetaan toteamalla, että nämäkin selitykset maailmankaikkeuden alkuperästä vaativat jonkinlaisen pohjan jolla tapahtua. Ne ovat kosmologisia tyhjiöitä, joissa on jonkinlainen vaihteleva energiameri. Craig ja kumppanit puhuvat filosofisesta tyhjiöstä, jossa ei ole edes tilaa itseensä. Miten ihmiset sitten voisivat koskaan edes tutkia tuollaista ei-mitään? Ei jäädä pohtimaan sitä. Eikä sitä, että pointtina kosmologien selityksissä on se, että ne hiukkaset näyttävät ilmestyvän fysiikan lakien äärirajoilla ilman aiheuttajaa. Craigin olisi kai pitänyt kirjoittaa ateistien argumenttina universumista, jolla ei ole aiheuttajaa, eikä universumista joka tulee ei-mistään. Ymmärtääkseni juju on siinä, että universumin alkusyy ei ole syy-seuraussuhteen rajoittama.

Toisaalla Craig argumentoi, ettei äärettömyyttä voi olla olemassa realistisessa maailmassa toisin kuin matematiikassa. Näin maailmankaikkeudelle todistetaan jonkinlainen alkupiste, eli ateisti ei voi piiloutua ikuisesti kestävän maailmankaikkeuden taakse alkusyyltä. Maailmankaikkeudella on oltava alku. Hilbertin hotelli valaisee tätä tosiasiaa.

"Hilbertin hotelli on järjenvastainen. Koska mikään ei rajoita esimerkkiä pelkästään hotelliin, perustelu voidaan yleistää ja siten pystytään osoittamaan, että todella äärettömän olemassaolo on ajatuksena järjenvastainen."  s. 90

Toisaalla Craig argumentoi, että Jumala on ikuinen. Joten ääretön sopiikin joidenkin asioiden ominaisuuksiin. Kestoltaan ääretön olento ei ole Craigille järjenvastainen. Ikuisuus, äärettömyys ja muut jännät ilmiöt ovat arkipäivää maailmankaikkeuden ulkopuolella. Se ei ole sen järjenvastaisempaa, kuin itsensä ennen aika-avaruutta aiheuttava maailmankaikkeus. Craigille ääretön aiheuttajien sarja on mahdottomuus, mutta ikuinen aiheutta ei ole, because why the fuck not.

Joudun nöyrästi myöntämään, että minulla ei ole aavistustakaan siitä miten maailmankaikkeus on ilmestynyt.

Totean vain tässä vaiheessa, että Kalam ei tehnyt minuun suurta vaikutusta. Ehkä en ymmärtänyt sitä, tai sitten se on muotoiltu oudosti kirjassa. Tulossa on vielä maailmankaikkeuden hienosäätöä ja moraalinen argumentti Jumalan puolesta.