Lestadiolaispomojen outo käsitys lasten hyväksikäytöstä

Helsingin sanomat kertoo pitkällä jutulla lestadiolaisliikkeen johtohahmojen oudoista ajatusmaailmoista. Ilmiö näyttäisi olevan sama kuin katolisen kirkon kaapujen takana. Vanhimmat mieshenkilöt eivät tiedä mikä on rikollista toimintaa. Tai jos tietävät, niin asia halutaan hoitaa poliisien silmiltä piilossa.

Eräässä kokouksessa pohdittiin vanhan miehen tunnustusta. Hän oli tehnyt tuhmia asioita lastenlasten kanssa. Vuosia tuon kokouksen jälkeen eräs osallistuja kertoo Hesarille:

"En minä tiennyt eikä tuntunut kukaan muukaan tietävän, että asiasta on säädetty rikoslaissa rangaistus. Hyväksikäyttötapaukset ovat tulleet yleiseen keskusteluun vasta myöhemmin. Vasta sen jälkeen itse kukin on ymmärtänyt, miten siinä tilanteessa olisi pitänyt menetellä", mies kuvailee.

  Onneksi lestadiolaisjohtaja Olavi Voittonen oli niitä harvoja, joka ymmärsi sukulaislasten hiplailun, suutelun ja sukupuolielinten hyväilyn olevan väärin. Hän ohjaa hyväksikäyttötapauksia eteenpäin poliisille. Valitettavasti tämän Hesarin esittelemässä tapauksessa miehen muistikuva tapahtumista jää hieman vajaaksi.

"Kylmää rikosasiaa" Voittonen ei tapauksesta ryhtynyt tekemään, ei, vaikka on omien sanojensa mukaan aina tiennyt, kuinka menetellä pedofiilien kanssa. Sen sijaan hän saarnasi isoisälle tämän synnit anteeksi ja sovitteli parin muun sukulaisen tulehtuneita välejä. Voittosella, muististaan kuululla miehellä, ei ole enää mitään mielikuvaa siitä, mitä hän sanoi uhreille. "En jaksa muistaa."

Syntinsä tunnustanut mies sai lopulta valita ilmoittaisiko tekonsa poliisille vai menisikö hoitoon. Miehet olivat antaneet syntinsä tunnustaneelle synnit anteeksi. Lestadiolaisliikkeen käytännön mukaan entisiä syntejä ei enää nostettaisi esiin. Kappas vain, hyväksikäyttäjä valitsi hoidon. Asiaan liittyneet sukulaiset eivät tehneet rikosilmoitusta. Asiaa sopii miettiä, mutta itse väittäisin heidän pelänneen vanhimpien päätöksen vastaisia tekoja. Uskonnollisen yhteisön säännöt sanelevat niin monta asiaa jäsenten elämässä.

Hyväksikäyttäjän sukulainen alkoi kyselemään miten miehen hoito oli edennyt. Mies oli ilmoittanut hermostuneena olevansa terve. Sukulainen otti yhteyttä Voittoseen, joka lupasi puhua hyväksikäyttäjän kanssa. Lopulta soitteleva sukulainen joutui Voittosen silmissä huonoon valoon. Sukulaisen sielun tilaa alettiin kyseenalaistaa. Ei ollut soveliasta kyseenalaistaa vanhemman päättäjän päätöksiä. Hyväksikäyttäjää ei Suomessa saa pakottaa  hoitoon. Lastensuojelu sai kuulla hyväksikäytöstä sukulaisen tekemän ilmoituksen jälkeen.

Asian eteenpäin vieminen kesti. Hyväksikäyttäjän tyttäriin kohdistunut teko oli vanhentunut. Voittosen nimeä ei asiakirjoista löydy. Paitsi siinä vaiheessa kun esitetään väite rikosilmoituksen estämisestä. Taustalla on draamaa liikkeen sisäisistä riidoista.

Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet - uskonnollinen yhteisyys ja väkivalta  lähti samantien lukulistalleni.

BTW, Yle kertoi Voittosen eroavan lestadiolaisjohtajan virastaan. Tilalle astuu kesällä joku muu vanha mies, jonka takaa ei välttämättä löydy hyväksikäyttöepäilyjen peittelyä.