Leisolan ihmemaassa, osa 1

Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola on kirjoittanut kirjan. Evoluutiouskon ihmemaassa kertoo kreationistin tarinan, eli vaelluksesta darwinistisen sortokoneiston rattaissa. Sijoitin 26 euroa tähän lukuelämykseen. Hieman yli 250 sivuinen kovakantinen kirja on tarkoitettu valistamaan kansasta uskovaisempaa. Kuten takakannen kehuissa komeileva pastori Markku Särelä kertoo olennaisen:

Matti Leisolan elämäkertateos tuo hienosti rakkaudella esiin sen tardeman, mihin moni on vaipunut. Mutta ennen kaikkea se myös herättelee syvällisellä tiedollaan havahtumaan unesta todellisuuteen. Toivon kirjan saavan nukkuvia hereille ja valmistavan heissä maaperää iankaikkiselle ilosanomalle.

Aloitus kertoo johdonmukaisesti siitä miten Leisola perehtyi elämän synnyn ja informaation ilmestymisen ongelmaan. Stanley Millerin kuuluisa koe kipinöillä ja alkuilmakehällä ja Arthur E. Wilder-Smithin laskelmat vakuuttivat miehen siitä, että geneettinen informaatio on ylitsepääsemätön ongelma evoluutioteorialle. Informaation alkuperä pysyy mysteerinä. Molekyylikoneistojen monimutkaisuus ja biokemian haasteet ovat myös kuin viimeinen giljotiinin terä darwinismin pään päällä. Ja oikeassahan Leisola on siinä, että emme tiedä miten elämä syntyi tällä kivipallolla. Kieltäytyessään antamasta kunniaa elämän ilmestymisestä Jumalalla tutkijat julistavat omaa naturalistista uskontoaan. Eli tuttua kamaa lukemattomilta kreationistien luennoilta.

Evoluutiokritiikin kannalta Leisola ei esittele tässä opuksessa mitään ratkaisevalla tavalla uutta. Suosittelen ihan oikeasti - kuten Mattikin suosittelee - lukemaan Evoluutio - kriittinen analyysi kirjan läpi sitä varten. Se sisältää tasoltaan kaikkein parhaimman evoluutioteorian kritisoimisen. Keskityn Leisolan uraan ja elämään. Sekä siihen miten hän maalailee naturalismin uhkakuvia tieteen rajoittajana. Kirja on niiden kohdalla paljon viihdyttävämpää luettavaa. Evoluutiokritiikki vuorottelee Leisolan muisteluhetkien kanssa.

"Evoluutio on uskonto!"

Leisola siteeraa useampaa tutkijaa, jotka toteavat vuorotellen evoluution olevan uskonto, älykäs suunnitelma on hylättävä pelkän periaatteen takia (ei tieteen), ja evoluutiota pidetään pystyssä ideologisin perustein (tiede on niin pahasti ristiriidassa sen kanssa).

"Naturalismi ei suinkaan ole mikään neutraali tapa tarkastella maailmaa vaan se rajaa keinotekoisesti tieteen selitysmallit tietylle pelikentälle. Vain tältä kentältä on sallittua etsiä vastauksia. Ajatus, että elämä olisi suunniteltua, ei naturalismin mukaan ole hyväksyttävä vaihtoehto: "Vaikka kaikki koetulokset viittaisivatkin älykkääseen suunnitelmaan, on sellainen hypoteesi luonnontieteen ulkopuolella, koska se ei ole naturalistinen", kirjoitti professori Todd arvovaltaisessa Nature-lehdessä vuonna 1999." s 37.

Sen jälkeen Leisola kertoo 1800-luvun ajatuksista ja tieteen kokemista muutoksista. Eli sivuja tuhlataan ei-ajankohtaisten teorioiden (esim. uniformitarismi) kertaamiseen. Ehkä Evo vs Kreationismi sotien aloittelijalle mielenkiintoista plärättävää. Fossiilit ovat luonnollisesti kaikkea muuta kuin mitä Darwin ennusti. Ja taas Stephen Jay Gould ja Niles Eldredge laativat punktualismin vain peitelläkseen totuuden olemattomista välimuotofossiileista.

"[He] tunnustivat, että Darwinin teorian mukaiset välimuodot puuttuvat täysin. He kehittivät punktualismiksi kutsutun teorian, jonka mukaan evoluutio on edennyt hyppäyksittäin rajatulla alueella pienissä populaatioissa. Tällä selitetään välimuotojen systemaattinen puuttuminen. Välimuotojen puutetta Gould kutsui paleontologien ammattisalaisuudeksi." s 45.

Tuttua bullshittiä, jota myös Tapio Puolimatka esitteli kirjassaan.

Leisola kertoo miten opiskelijat ovat innoissaan, kun kerrankin saavat kuulla mielenkiintoista opetusta. Hän laittoi opetuksen lomaan elämänsynty- ja evoluutioteorian molekyylitason ongelmia jo 70-luvulla. Sveitsissä 80-luvulla opettaessaan kursseille osallistuneiden määrä nousi, kun sana opetuksen sisällöstä levisi. 2000-luvulla meno on kuitenkin ollut melkein lannistavaa. Suomessa ei haluta väitellä julkisesti Leisolan suosikkiaiheista. Kristilliset opiskelijaryhmät kyllä kutsuivat häntä puhumaan näistä ongelmista yliopistojen tiloihin.

"Lääketieteen opiskelijat pyysivät minua puhumaan Tampereen yliopistolle maaliskuussa 2004. Puheen aihe oli Kivestä ihmiseksi. Luentosali oli täynä kuulijoita ja joukosta nousi myös kriittisiä ääniä. Erityisesti eräs opiskelija kritisoi esityksessäni ollutta väitettä, että bakteerin sähkömoottori ei ole voinut syntyä evoluution sattuma-valinta-mekanismilla. Hänen mukaansa oli osoitettu miten kyseinen rakenne on voinut syntyä evoluutiossa. Bakteerimoottorin synnyn mekanismia ei kuitenkaan ole selvitetty - enkä usko, että sitä naturalismin pohjalta koskaan selvitetään." s 51.

Muistan tuon luennon, sillä olin mukana tekemässä muistiinpanoja. En ollut tuo bakteerimoottorista huomauttanut nuori mies, mutta pointtina oli se ettei ilmiö ole niin yksinkertaista kuin Leisola antoi ymmärtää. Esitys myös taltioitiin ja ääniraita ilmestyi nettiin. Esityksestä on napsaistu pois se kohta jolloin tein kuuluvan headdesk lämäytyksen. Leisola veti esiin natsikortin yleisön edessä, mutta tarkkaa lainausta en nyt uskalla vanhasta muistista laittaa tähän. Puheenpartta kun ei löydy enää netistä. Se oli luokkaa "naturalismi mahdollisti natsismin nousun", jne. Eli melko samaa kuin Discovery Instituten yrityksissä saada Aatua Darwinin oppipojaksi.

Selittäessään mutaatioista Leisola toteaa useaan otteeseen, etteivät muutokset ole informaatiota lisääviä. Mutta mikä edes olisi teoreettisella tasolla informaatiota lisäävä mutaatio? Sitä ei lukijalle kerrota. Uuden geneettisen informaation määrittely oli ongelmallista myös Evoluutio - kriittinen analyysi kirjassa.

Leisoa voivottelee, koska juuri kukaan naturalismia palvova tiedemies ei suostu väittelemään häneen kanssaan julkisesti. Edes Esko Valtaoja ei uskaltanut kohdata Leisolaa Savonlinnan musiikkiakatemian kamarimusiikki-illassa vuonna 2003. Toki jopa sadat nimettömänä pysyvät tutkijat myöntävät hänelle ihan vaan kaksistaan (s. 36), ettei tieteellä ole selityksiä makroevoluutiolle. Mikroevoluutiosta kun ei saa makroevoluutio kirveelläkään.

Ensi kerralla enemmän siitä miten Leisola kokoaa kotimaiset joukot evoluutiokritiikin rintamaan. Ja katalien naturalismipalvojien törkeästä vastaiskusta.