Onko ateistilla tunteita?

Eräs bloggaaja kysyi heti Virginian verilöylyn jälkeen, että missä ovat kaikki ateistit? Mikseivät he ole suremassa tätä suurta trategiaa? Miksei Dawkinsia kutsuta antamaan lohtua omaisille?

Hyviä kysymyksiä. Hän onkin saanut vastauksia. Joukossa tietenkin ateistien lähettämiä rienauksia, mutta myös muutama asiallinen palaute. Kuitenkin bloggaajaa jatkaa; ateistien maailma on tarkoitukseton. Dawkinsin sanoma omaisille olisi kuulemma: "Get over it!"
Ja muutenkin ateistit ohittavat elämän surut sanomalla "c'est la vie."

Onneksi bloggaajalla on selvä sanoma siitä, mitä Jumala haluaa ilmoittaa meille näillä verilöylyillä:

"But perhaps God's purpose in the world (I am only thinking aloud here) is to draw his creatures to him. And you have to admit that tragedies like this one at Virginia Tech help to do that!"

Olen tavannut ihka oikean uskovaisen, joka sanoi suuren Tsunamituhon olleen Jumalan aiheuttama. Ja syynä oli herättää ihmiset uskon hiipumiseen maailmassa. En kysynyt enempää, vaan lähdin rauhallisesti pois paikalta. Tämä uskovainen on erään ystäväni äiti.

Mutta takaisin itse juoneen. Ateistitkin osaavat surra. Ateisteillakin on tunteita. Ateistikin osaa pitää puheita hautajaisissa. Tätä varten on Suomessa mm. Pro-Seremoniat niminen paikka, jonka avulla voi saada hautajaisiin ammattimaisen puhujan, joka osaa pitää kauniita puheita. Kyllä, se on mahdollista myös ateistien suusta.

Onneksi tuo bloggaaja on hyväksynyt, että surevien joukossa on myös ateisteja.