Pharmageddon
Pharmageddon - Näin sairausteollisuus tekee meistä kipeitä, kirjoittanut Markku Myllykangas ja Tomi-Pekka Tuomainen
Vaihteeksi kirja jota oli oikein ilo lukea. Puoskarilakiehdotuksen ollessa oikein televisiokeskustelun aiheena pääsi studioon riehumaan Markku Myllykangas. Hän laukoi jyrisevästi huuhaahoitojen hyödyllisyydestä ja heikoista tutkimustuloksista. Monessa kommenttiketjussa kauhisteltiin miten YLE päästi sellaisen Ison Lääketeollisuuden palkkasotilaan televisioon. Mitä muuta Myllykangas olisi voinutkaan olla, sillä eihän lääkäri muuten ottaisi niin armotonta kantaa puoskarihoitoihin.
Samoin Tuomaisen kanssa yhteistyössä kirjoitetussa Pharmageddon-kirjassa revitään auki homeopatian ja muiden suosittujen huuhaahoitojen realiteetit. Aijai. Teki hyvää lukea suomenkielisenä näin tiukkaa tekstiä.
Armoa ei anneta edes sanomalehdille, jotka kirjoittavat ylistäviä mainostekstejä vyöhyketerapiasta suolihuuhteluihin. Lääkäriliiton markkinointiohjeita rikotaan jatkuvasti. Olen huokaillut näille paikallislehdissä olleille "mielenkiintoisille artikkeleille vaihtoehtohoidoista" useampaan kertaan.
Varmasti näitä huuhaajuttuihin keskittyneitä lainauksia selaavat ovat toteamassa, että taas ollaan puolustamassa Isoa Lääketeollisuutta. Mutta asia ei voisi olla kauempana totuudesta. Luettuaan tämän pamfletin lääketeollisuuden pohatat ovat palkkaamassa palkkamurhaajia Myllykankaan ja Tuomaisen perään.
160 sivun pituinen pokkari sisältää monipuolisen katsauksen kaikkeen siihen mikä on pielessä Suomen terveydenhuollossa. Vuosikymmenten aikana budjetit paisuivat, mutta ikuinen rahapula vaivaa. Uusien käteispaalujen kaataminen terveyskeskuksiin ei ratkaise ongelmia, sillä ne pileevät koko systeemin rakenteissa. Lääkärit tekevät ylidiagnooseja. Turhia verikokeita. Potilaille määrätään turhia verenpaine- ja/tai kolesterolilääkkeitä. Magneettikuvauksia ihan varmuuden vuoksi. Hoitojen hyödyt ovat pienemmät kuin sairauden mahdolliset haitat. Potilaat ovat muuttuneet asiakkaiksi.
Lääketeollisuus on ahdingossa. Tutkimukseen on laitettu uskomaton määrä rahaa, mutta uusia ihmepillereitä ei tahdo enää ilmestyä. Siksi rahaa tahkotaan muokkaamalla valmiita lääkkeitä aavistuksen verran erilaisiksi. Tai markkinoimalla vanhoja pillereitä uusiin oireisiin. Lääkärit saadaan mukaan heihin kohdistuvalla suoramarkkinoinnilla, jossa vedotaan enemmän tunteisiin kuin tutkimuksiin. Ben Goldacren Bad Science-kirjasta (<-- klikkaa ja lue!) tuttuja asioita, joiden kuvittelin olevan kaukaisten maailmojen ongelmia. Kaikkea tätä tapahtuu Suomessa, kuten kirjoittajien latomat esimerkit todistavat.
Lue ja kauhistu. Opi samalla miksi ei kannata stressata turhan tarkoista diagnooseista.
4 comments:
Voi piru kun pidät kiireessä. Tilaukseen meni. Täytyy nauttia tuo pikku välipalana kesken "Tykit, Taudit ja Teräs" kirjaa. Kai se on tankattava kesälomakiireiden keskellä kunnolla skeptikkomateriaaliakin, kun tilauslistoilla odottaa vielä "Snake Oil Science" ja "Voodoo Science".
Ei ystäviä, ei elämää = paljon aikaa lukea.
Minä olen ostanut elämän. Pidän sen siistinä, tomutan kerran vuodessa ja käärin sitten huolella suojaan kaappiin, ettei kulu.
Sellainen tarkennus, joka tekstistä voi lukijoille epäselväksi jäädä, että Myllykangas ei suinkaan ole lääkäri vaikka lääketieteen asiantuntijana mediassa mielellään esiintyykin.
Jotenkin olen huomaavinani pieniä eroja tutkimustulosten tulkinnassa ja esiintuonnissa akateemisten tutkijoiden sekä skeptikoiden (Myllykangas, P-A) ja käytännön kliinistä potilastyötä tekevien välillä.
Akateemikoilta jää joskus huomaamatta se tosiseikka, että tilastot eivät puhu yksilöistä ja käytännössä lääketieteen harjoittaja on kuitenkin aina tekemisissä yksilön - ei otoksen - kanssa. Näin ollen joku hoitomenetelmä, jota ei tilastollisesti ole kustannustehokasta käyttää voikin toimia vallan mainiosti oikein valitun potilaan kohdalla ja taas toisaalta kaikki meta-analyyseissä hyviksi todetut hoidot eivät kuitenkaan toimi kaikilla (avainsana: NNT).
Post a Comment