Taikauskon vähyys Suomessa

Euroopan tiedebarometrit on julkaistu. Suomi pääsi hyvälle sijalle taikauskon kohdalla. Perässä seurasi Alankomaat ja Norja. Tosin taikauskoa mitattiin pelkästään onnenlukuihin uskomisen perusteella.

Barometri kertoo, että suomalaiset ovat kaikista EU-kansoista vähiten taikauskoisia, mutta samaan aikaan Pohjolassa suhtaudutaan silmiinpistävän kriittisesti myös tieteeseen ja teknologiaan.

Suomalaisten vähäinen taikauskoisuus käy ilmi, kun barometrissa tarkastellaan onnennumeroihin uskomista. Vain noin yksi viidestä suomalaisesta uskoo onnennumeroihin, kun koko EU:ssa niihin uskoo kaksi viidestä.

Julkaisu keskittyi enemmänkin siihen miten eurooppalaiset suhtautuvat tieteeseen. Voiko tiede ratkaista maailman ongelmia? Vai tuottaako tiede enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Suomen vähäinen taikausko tarkoittaa epäileväistä kansaa, joka ei kumartele kaikkia auktoriteetteja. Siksi tiedemaailmaan ei tiirailla vaaleanpunaisten linssien läpi. Ilta-sanomat kertoo:

Vastaavasti suomalaiset uskovat EU:ssa vähiten siihen, että tiede ja teknologia pystyvät ratkaisemaan luonnonvarojen loppumisen ongelman.

Pessimismi on nousussa, sillä en heti keksi millä muulla tavalla kuin tieteellä ja teknologialla saadaan ratkaisuja resurssien kehittämiseen. Louisianassa kokeillaan öljytuhojen peittoamista rukoilun voimalla (thanks to K. Alatalo). Rohkenen väittää ylimielisesti, että öljyä kerätään rannoilta tehokkaammin teknologian kuin rukoilun avulla.

Tieteen ei myöskään uskota vaikuttavan hyvällä tavalla moraaliin.

70 prosenttia suomalaisista arvioi, että tiede ja teknologia saattavat vahingoittaa ihmisten moraalitajua ja 63 prosenttia katsoo, että niiden kehitys saattaa uhata ihmisoikeuksia. Luvut ovat selvästi EU-keskiarvon yläpuolella.

Moraalin ja tieteen yhteyttä arvioitiin tällaisella väittämällä:

Science and technology can sometimes damage people's morale sense.

Eniten panivat hanttiin Irlanti ja Unkari. Väittämä on muotoiltu melko vastaansanomattomalla tavalla. Tietenkin tiede ja teknologia voivat vahingoittaa ihmisten moraalia. Aivan kuten vesi voi joskus hukuttaa joitain ihmisiä. Näin pääsee käymään, jos ihmisten moraali on rakentunut pelkästään uskonnollisen auktoriteetin varaan, ja se auktoriteetti on mennyt väittämään jotain joka on ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Uskonnon ja tieteen ikuinen sota ihmisten sieluista oli myös tarkkailussa. Parhaille paikoille (minun näkövinkkelistä) pääsivät Tanska ja Alankomaat, kun ihmisille esitettiin tämä väite:

We depend too much on science and not enough on faith.

Iltasanomien uutiset lopettavat urheiluvertauksella.

Tiedebarometrin Brysselissä julkistanut tiede- ja tutkimuskomissaari Maire Geoghegan-Quinn oli erityisen iloissaan tutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan lähes 80 prosenttia eurooppalaisista on kiinnostunut tieteen ja teknologian saavutuksista, kun taas urheilusta on kiinnostunut vain 65 prosenttia.

-Eli jos järjestettäisiin tieteen MM-kilpailut, ne saisivat enemmän tv-katsojia kuin jalkapallon MM-kisat, irlantilaiskomissaari vitsaili.

Kuitenkin sanomalehdissä on päivittäin oma osio urheilulle, mutta tiedeuutiset ovat kadonneet jonnekin. Lähimmäksi päästään, kun lööppilehdistössä on juttuja uusimmasta ruokavalion/juoman terveysvaikutuksista. Samoin uutislähetyksissä on jokaisena iltana juttuja ihmisistä jotka juoksevat/luistelevat pallon/kiekon perässä. Joudun hakemaan tiedeuutiseni joko kerran kuussa ilmestyvästä aikakausilehdestä, tai tuoreena internetistä. Kunpa tilanteeseen tulisi muutos. Barometrin mukaan päivittäin netissä lusmuavat ihmiset ovat myös eniten kiinnostuneita tieteen kehityksestä.