Homoliitot VS Avioerot
Homomafian maailmanvalloitusmarssi jatkaa väsymätöntä designer-saapaspoljentaansa maailmalla. Rankassa kymmenet tuhannet osoittivat mieltään samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta. Tuorein kysely kertoo, että hieman yli 60 % kansasta on homoliittojen puolella. Hieman alle 60 % antaisi samoille pareille jopa adoptio-oikeudet. Parlamentti on sitkeästi vastustanut kansan enemmistön mielipidettä, joten lakialoitteet homoavioliittojen puolesta eivät ole toistaiseksi edenneet. Ehkä seuraava poliitikkojen sukupolvi on huolissaan nuorten äänistä, ja kääntää kelkkansa kohti tasa-arvoa.
New Yorkin osavaltio liittyi Massachusettsin, Connecticutin, New Hampshiren ja Vermontin joukkoon. Näissä osavaltioissa homoliitot on tehty laillisiksi. Senaattorit äänestivät lakiehdotuksen puolesta äänin 33-29. Ratkaisevia ääniä ropisi neljältä republikaanilta, jotka osasivat argumentoida rakkauden ja tasa-arvon puolesta. Laki tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen vahvistamisesta. Uskonnolliset laitokset eivät ole veltoitettuja noudattamaan lakia, joten he voivat määritellä avioliiton miten haluavat. Pakolliseen tyylinsä katolisen kirkon edustaja voivotteli äänestystulosta. New Yorkin piispa sanoi, että heidän kirkoissaan vihitään tästäkin huolimatta vain miehiä naisille ja naisia miehille, mutta toki homoseksuaalit ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Avioliitto vain sattuu olemaan Jumalan asettama pyhä instituutio, johon hallituksella ei ole mitään sanomista.
Katolisen kirkon kaapumiehillä onkin miettimistä, sillä Yhdysvalloissa enemmistö rivijäsenistä on homoliittojen laillistamisen puolella. Arkkipiispa Timothy Dolanin puheen homoliittojen "pahaenteisesta uhkasta" eivät uppoa kaikkiin seurakuntalaisiin. Ehkä nämä viime vuosituhannella elävät laitokset siirtyvät tälle vuosituhannelle ensi vuosituhannen aikana.
New Yorkissa agumentoitiin kiihkeästi homoliittojen puolesta ja vastaan. Eräs henkilö erottui massasta. Senaattori Ruben Diaz on sekä demokraatti että homoliittoja vastaan. The Village Voice haastatteli pastorinakin toimivaa Diazia. Haastattelun aikana selvisi, ettei miestä voi ainakaan syyttää johdonmukaisuudesta.
All right, let me ask you about this. You believe marriage is between one man and one woman, yes?
Yes [Laughs.]. So? Why are you asking me this? You know that, you know what I believe. Why are you calling me? Marriage is between a man and a woman.
But you yourself have been married twice, and are divorced.
Yes. So?
So do you believe it is alright to be divorced?
No. Divorce is wrong. Gay marriage is wrong.
You think you are wrong, then?
When I got divorced, I was wrong, yes. Why are you asking me this?
But you believe that gay marriage is wrong and divorce is wrong, but that you should be allowed to get divorced and remarried, and gay people shouldn't be able to marry at all.
When I got divorced, it was wrong, but marriage is between a man and a woman.
So is being divorced OK with your religion?
No, it is not OK. Gay marriage is still wrong. This is what I believe.
3 comments:
Ovela ja simppeli kysymysasettelu.
Voi siis kysyä uskovaisilta, että eikö eronneet ja kulissiavioliitot halvenna enemmän avioliittoa kuin uskollinen homoliitto ? Eli miksi vihkiä eronneita tai kulissiavioon muttei homoja.. ?
"Katolisen kirkon kaapumiehillä onkin miettimistä"
Totta tosiaan. Homouhka rapauttaa yhteiskunnan, pedofiilipapit ovat yksittäistapauksia. Mutta ei saa osoitella sormella.
Miksi erityisesti uskovaisille on niin hemmetin vaikeaa antaa muiden elää oman tahtonsa mukaan? Rankaiseeko Jumala myös uskollisia kristittyjä, jos he sallivat homostelun? Vai pelkäävätkö he, että kunnon kristitytkin sortuvat epäluonnolliseen irstailuun, jos maallinen valta sen sallii?
Haluaisitko sinä, että lapsesi tai puolisosi alkaisi homoksi? Jos et, homous pitää kieltää.
Tässä on tietysti koominen aseltemla itsessään. Mikä riemastuttaa. Kuitenkin asia ei ole ihan niin yksiselitteinen kuin voisi luulla.
"Väärin" ja "kieltäminen" ovat usein liukuvarajaisia. Esimerkiksi harva pitää valehtelua hyväksyttävänä, mutta silti siitä ei tehdä laitonta kuin jossain marginaalitapauksissa. Tappamisen kohdalla ollaan sitten jo huomattavasti tiukempia. (Tosin siinä liukuvarajaisuus on mukana vrt tappo vai murha.)
Kuitenkin dikotomiseen ajatteluun ajaa jo Helvetin rakenne. Siellähän tunnetaan vain yksi tuomio. Jos joutuu Helvettiin ei rikoksella ole väliä ja "synti" kuin "synti" ovat samanarvoisia. Tässä mielessä "väärin ja rangaistava" on yhdistetty teologisessa tasustakonseptissa niin vahvasti että on kyseenalaista onko lainkaan rationaalista miettiä likuvarajaisuuksia jotka kuvaavat ihmisen oikeusjärjestelmän tuomioonpanon joustavuutta ja rangaistuksien laajaa ja tilannekohntaista kirjoa. Helvettiä ne eivät kuvaa kuten oikeuslaitostamme.
Post a Comment