22.6.11

ShooTAG, Hutkitusti tutkittu

Shoo!TAG -hyönteiskarkottimen mainokset pyörivät nykyään myös radiossa. Sanomalehtien sivuilla on komeillut "Tutkitusti tehokas" tekstein varusteltuja Shoo!TAGin mainoksia. Tuo tutkittu teho on peräisin yhdestä kenttätutkimuksesta, joka suoritettiin filosofian tohtori Rainer Finkin valvovan katseen alla. Onkin ihan paikallaan, että Shoo!TAG alkaa testailemaan tuotteensa toimivuutta oltuaan useamman vuoden markkinoilla. Kaikkien harmiksi mainoksessa mainostettu tutkittu tieto on hieman hutiloiden tehty.

Käydään läpi kenttätutkimuksen sisältöä. Johdannossa selitetään kortin toimintaperiaatetta.

Shoo!TAG™ -kortin toiminta perustuu kahteen periaatteeseen. Kun energiakenttään viedään magneetti, syntyy sähkömagneettinen kenttä. Tietyt taajuudet värähtelevät tietyissä energiakentissä, ja niitä voidaan luoda sähkömagneettisen kentän avulla. Shoo!TAG™ -kortin magneettinauhaan on koodattu erityisiä taajuuksia samalla tavoin kuin luottokortin magneettinauhaan. Kun magneettinauha viedään tiettyyn energiakenttään – tässä tapauksessa ihmiskehon lähelle – syntyy sähkömagneettinen kenttä, johon magneettinauhaan koodatut taajuudet siirtyvät. Shoo!TAG™ -korttia käytettäessä näiden taajuuksien on todettu karkottavan hyttysiä ja luovan suojan hyttysenpistoja vastaan.


Itse toimintaperiaatteen selitykset (ja firman historia) ovat oikeastaan yhdentekeviä kortin toimimisen kannalta. Meidän ei tarvitse tietää miten jokin asia toimii testataksemme toimiiko jokin asia.

Tämän ensimmäisen kenttätutkimuksen tavoitteena oli todistaa, että Shoo!TAG™ vähentää merkittävästi hyttysenpistoja ihmisillä.


Jokainen saa itse päätellä, onko tuo teksti kirjoitettu tieteellisellä asenteella. Koko kenttätestin ydin paljastuu tutkimusmenetelmän selvityksessä.

Tutkimuksessa käytettiin kahta verkkotelttaa, joissa oli molemmissa 1 000 laboratoriokasvatettua hyttystä. Tutkimuksessa haluttiin varmistaa sääolosuhteiden ja muiden ulkoisten olosuhteiden samankaltaisuus kaikissa ryhmissä. Tästä syystä tutkimus järjestettiin avaralla alueella, jossa teltat pystyttiin pystyttämään noin 15 metrin päähän toisistaan siten, ettei niiden välissä tai ympärillä ollut mitään esteitä. Teltat sijoitettiin aukiolle vajaan 20 metrin päähän toisistaan siten, ettei niiden ympärillä tai välissä ollut mitään esteitä.


Tuo on hyvä järjestely. Ei valitettavaa.

Koehenkilöitä kehotettiin pidättäytymään alkoholin nauttimisesta 36 tunnin ajan ennen koetta ja olemaan käyttämättä minkäänlaisia hajuvesiä tai ihovoiteita. Kaikille koehenkilöille tarjottiin tutkimuspäivänä samaa ruokaa.
Kaikkien koehenkilöiden käsivarret tarkistettiin, jotta voitiin varmistaa, ettei niissä ollut liikaa ihokarvoja. Kaikkien koehenkilöiden todettiin olevan terveitä. He eivät olleet sairastaneet hiljattain, eikä heille ollut tehty äskettäin kirurgisia toimenpiteitä.


Ryhmät ovat mahdollisimman paljon samanlaisia. Se on myös tärkeä edellytys vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. Tämän vaikuttaa toistaiseksi yllättävän hyvältä testiltä.

Tutkimuksessa oli mukana kuusi koehenkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Molempia ryhmiä kehotettiin menemään erillisiin verkkotelttoihin. Molemmat ryhmät viettivät teltassa kymmenen minuuttia siten, että vain heidän käsivartensa olivat teltassa olevien hyttysten saatavilla. Ryhmän 1 koehenkilöillä oli nailonlankaan ripustettu Shoo!TAG™ -kortti kaulassaan 36 tunnin ajan ennen kokeen alkamista ja sen aikana. Ryhmän 2 koehenkilöillä ei ollut käytössään mitään hyönteiskarkotteita.


Mitä vi- videopeliä tutkimusryhmän budjettia suunnitellut on oikein pelannut? Vain KUUSI koehenkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Eli kolme ihmistä testaa Shoo!TAGia, kolme on hyttysten parissa ilman muovikorttia. Toivottavasti paperissa tehdään myöhemmin selväksi, että näin pienellä otannalla ei saada vertailukelpoisia lukuja.


Kymmenen minuutin kuluttua kaikkia koehenkilöitä kehotettiin poistumaan teltoista. Koehenkilöihin tarttuneet hyttyset irrotettiin, ja pistot merkittiin ja laskettiin. Ryhmän 1 koehenkilöitä kehotettiin riisumaan Shoo!TAG™ - korttinsa ja palaamaan telttaan tällä kertaa ryhmän 3 koehenkilöinä ja viipymään teltassa viiden minuutin ajan.


*vajoaa epätoivoon*

Kenttäkoe suoritettiin ilman mitään sokkoutusta. Joissain tilanteissa tuplasokkouttaminen on mahdotonta, mutta tässä olisi ollut mahdollista. Toisille kaulaan aitojen Shoo!TAGien sijaan identtiseltä näyttävät muoviläpyskät. Mutta ei. Se ei vaan onnistunut tällä kertaa. Eli tutkijat ja koehenkilöt tiesivät kenellä on Shoo!TAGit. Tämä ei kuitenkaan estä tutkijoita tekemästä tarkkoja laskelmia.

Shoo!TAG™ -korttia käyttäneillä kontrolliryhmän koehenkilöillä (ryhmä 1) oli yhteensä 54 pistoa, kun taas Shoo!TAG™ -korttia käyttämättömillä kontrolliryhmän koehenkilöillä (ryhmä 2) oli yhteensä 211 pistoa. Näin ollen Shoo!TAG™ -korttia käyttäneillä pistoja oli 74 prosenttia vähemmän.


Tohtori Rainer Fink kommentoi koetta.

”Huomasin, että hyttyset pistivät kontrolliryhmien 2 ja 3 koehenkilöitä lähes välittömästi iholle laskeuduttuaan. Kun koehenkilöt poistuivat teltasta, hyttyset, jotka olivat poistuneet teltan oviaukosta tai olivat kiinni koehenkilöissä, hyökkäsivät voimalla kaikkien muiden kokeessa mukana olevien henkilöiden ja tarkkailijoiden kimppuun, eivätkä ne olleet lainkaan kiinnostuneita koehenkilöistä, joilla oli Shoo!TAG™ edelleen kaulassaan. Näin ollen voidaan päätellä, että Shoo!TAG™ sai hyttyset suosimaan tuotetta käyttämättömiä henkilöitä tai muita huonommin hyttysiä vastaan suojautuneita henkilöitä.”


Se mitä ei heti ehkä tajua tuosta tekstistä on se, että kokeen aikana teltasta karkaili arvoitu määrä hyttysiä. Suomenkielinen paperi kenttätutkimuksesta on lyhyempi kuin alkuperäinen englanninkielinen raportti. Siinä sanotaan selvemmin miten hyttysten määrä muuttui kokeen aikana.


It must be noted that a portion of the mosquitoes in the Group 3 tent escaped during the change-out or had already bitten the participants, thus the number of available mosquitoes was estimated to be only 250 during the second set of testing – the data was corrected by an estimated x2 factor to compensate.


Hyttysten määrän laskeminen on melko hankala homma, joten korjaukseksi tarkoitettu tarkennuskerroin on parhaimmillaan suuntaa antava. Onneksi kokeen pieni otanta tekee hienosäätöjen hienoudet turhiksi.

Tohtori Fink on kirjoittanut tarkan selonteon siitä miten koe suoritettiin. Siellä on maininta myös tulosten pätevyydestä. Sitä ennen täytyy ihmetellä miten Shoo!TAGien tehoa parannettiin heiluttelemalla kännyköitä.

Also, during the time interval between exiting from Control Group 1 and entering the tent as Control Group 3, participants were asked to use their cellular phones to attempt to dissipate any remaining frequency based interferences remaining from the time they were wearing the Shoo!TAG.


Sitten tärkeimmän asian kimppuun, kuin verenhimoiset hyttyset. Fink kertoo jotakin otannan koosta.

These results appear to be positive, but it must be noted that the size of the study conducted was insufficient to evaluate the statistical significance of the results.’


Ja myöhemmin.

Altough this test was very promising, the scale of the test was insufficient to establish the efficacy of Shoo!TAG performance to be supported by statistical data analysis.’


Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että kenttäkokeella ei saatu selville Shoo!TAGin tehoa. On aivan ymmärrettävää, että Shoo!TAG haluaa kuitenkin mainostaa itseään tutkittuna tuotteena. Onhan sitä tutkittu, mutta huonosti. Aivan samalla tavalla mainoksissa vilisee "kliinisesti testattu" tai "neljä hammaslääkäriä viidestä ajattelee viidennen hammaslääkärin olevan idiootti" jne.

Toivottavasti joku, jossain, joskus on saanut käsiinsä tarpeeksi aikaa ja rahaa Shoo!TAGin tutkimiseen oikealla tavalla. Sitä odotellessa joudumme tyytymään anekdoottikokoelmiin. Ne ovatkin helpompia ymmärtää kuin kaksoissokko tutkimusten arvoiminen. Kristallipalloni kertoo, että tulevana juhannuksena kannattaa tarkkailla iltalehdistöä. Siellä taitaapi olla "Perhe testaa Shoo!TAGia" juttu. Lemmikkieläinten punkkikarkoittimeksi ei kannata lätkäistä Shoo!TAGia. Mieluummin joku punkkikarkoitin jossa on niitä myrkkyjä.

5 comments:

Sähis said...

Ehdin jo ällistymään kahdesta ensimmäisestä kokeen kuvauksesta. Yllättäin humpuukimaakarit kuitenkin toimittavat taas sitä mitä niiltä voi olettaakin.

Alustavaa kenttäraporttia kahlatessa ei voi olla kuin ihmettelemättä koehenkilö 2. tulosta. Ensimmäisellä telttakerralla hän ei saanut yhtään pistosta. Toisella kerralla ilman magneettinauhaa hän sai ilmeisesti 28 pistosta. Joko tuossa ensimmäisessä telttakerrassa tai koehenkilössä on jotain poikkeavaa, tai sitten tuo on aivan perkeleen tehokas laite, jonka tehon pitäisi sitten näkyä oikeissakin kokeissa.

Tiedän ettei näin pienen otannan kokeiden yksityiskohtia ole järkevä tosissaan kommentoida, mutta onhan tämä jo kaikessa huuhaudessaan söpöä.

MrrKAT said...

Muuten,
Kemiallisia hyönteiskarkottimia löytyy täältä, sekä keinotekoisia että "luomua"(jotka näyttävät olevan yllättävän tehokkaita):

http://en.wikipedia.org/wiki/Insect_repellent

Sitä en tiennyt, että rypsiöljy tuoksuu ampiaisille "oman lajinsa ruumiilta", jota kannattaa välttää jne.

Paholaisen Asianajaja said...

Ennustin väärin. Iltalehti ja Iltasanomat sisältävät hyönteisten karkotuksesta kertovia juttuja, mutta niissä ei mainita Shoo!TAGia.

Victory!

Sakarias said...

Tiede-lehdessä oli taannoin juttua siitä, kuinka hyttysillä on taipumusta suosia tiettyjä ihmisiä ("ominaishaju tms.").

Otanta on kyllä surkean pieni :D! Riippumattomien otosten T-testissä pitäisi olla vähintään 20 ryhmää kohden - siis olettaen, että muuttuja (hyttystenpistojen lukumäärä) on normaalisti jakautunut.

MrrKAT said...

Inhaa pilata PA:n ilo mutta
sukulainen osti Ilta-sanomien TV-liitteen ja sen takasivulla oli kokosivun A4 mainos ShooTAG:sta ja kehuttiin miten saatavissa mm. apteekeista, tavarataloista jne.

Mainoksessa sanottiin tepsivän punkkejakin vastaan ja toimivan myös lemmikeillä (koiran kuva oli omistajan kanssa).