Kreationismi tähtitieteen jarruna
Selailin tänään kivoja tiedeuutisia. Yhden kohdalla jouduin taas pohtimaan miten onnekkaita olemme, että kreationismi on jäänyt tiedemaailman romukoppaan. Nasan tutkijat ovat löytäneet Kepler-20e ja Kepler-20f planeetat tuolta jostakin. Ne ovat koonsa puolesta hyvin lähellä Maan ylipainoista vyötäröä. Tuollaisten planeettojen olemassa olo ei sinällään ole mullistavaa. Sen sijaan niiden löytäminen on. Kepler-avaruusteleskooppi on tarpeeksi tarkka sellaisten kiertolaisten havaitsemiseen. Tähtijärjestelmämme ulkopuolisia planeettoja aletaan löytämään entistä tiheämpään tahtiin.
Se jos mikä ei sovi kreationisteille.
Answers in Genesis -firman pomo Ken Ham kommentoi astronomista uutista facebookissa.
Do you notice how NASA is obsessed with finding life on other planets? Another news item appeared this week about the discovery of what is believed to be two earth size planets orbiting a star. Notice that the first item discussed in regard to this find is that they believe it to be "an encouraging sign for prospects of finding life elsewhere." Even when one visits NASA as a tourist, you hear a lot about the search for life in outer space. Secular scientists are so desperate to try to find life outside of the earth--and why? Because they believe that matter gives rise to life by natural processes, they therefore believe there has to be life in outer space. They are desperate to find this, spending millions of dollars (in fact, it seems to me it is the main motivation behind NASA tehse days), because they are desperate to try to discredit belief in the Creator God.
Tähtitieteilijät taivuttavat niskojaan kollektiivisesti tähtitaivaalla siis sen takia, että he voisivat viedä kunnian pois Jumalalta. Obsessio elämälle suotuisan planeetan, sekä elämän, löytämisestä johtuu jumalattomaan materialismiin sitoutuneesta tieteestä. Elämän oletetaan alkaneen ilman taivaallisen sormen hiplailuja. Siksi elämää oletetaan olevan myös toisilla planeetoilla, jos olosuhteet ovat vain olleet suotuisat. Kolmisen vuotta sitten Ken Hamia kanavoi myös kotimainen Joel Kontinen: Eksoplaneettojen metsästys on ajanhukkaa.
Jos Ham ja kumppanit saisivat päättää, ei ihmiskunta tuhlaisi resurssejaan planeettojen tutkimiseen. Miksi tarvitsisi? Raamattu on ilmoittaunut miten ja missä sitä elämää on. Siksi ei ole tarvetta tutkia maailmankaikkeutta. Ei ainakaan tavalla joka uhkaa kreationistien uskomuksia. Jos jostakin löytyisi elämää, ja se vielä osoittautuisi älykkääksi, niin sekin olisi täysin turha havainto. Lähetyssaarnaajat eivät pääsisi nykytekniikalla tähtimatkalle käännyttämään avaruusolentoja.
Alkuperäisessä tiedeuutisessa on oikeasti hienointa se, että havainto haastaa/täydentää nykyisen käsityksen planeettakuntien muodostumisesta. Ne ovat ehkä muinaisten kaasujättien ytimien jäänteitä. Hauskaa taas on se, että Ken Hamin facebook-seuraajien joukossa naureskeltiin tiedeuutiselle juuri tästä syystä.
I think the funniest thing about the article, though, is their presentation of the evidence. Take away the speculation about extraterrestrial life, and you have a situation that challenges current evolutionary models of planet formation.
Tieteellisten teorioiden muuttumista entistä paremmiksi nähdään niiden heikkoutena. On se jännä.
6 comments:
Ehkä pientä kateutta ?
Rikkaat ateisti-evolutionistit näkevät taivaaseen ja kertovat sieltä totuuksia, kun köyhät kreationisti-parat koittavat ilkkua täältä maasta..
;D
Feministisempi tulkinta:
Ateisti-evolutionisteilla on paljon isommat vehkeet 45 asteen kulmassa..
;D
Nämä ovat samat perustelut, joilla Aleksandrian kirjastokin poltettiin.
Epäselvää on kummat sen polttivat kristityt vai muslimit. Itse olin luullut että takana olisivat olleet kristityt, mutta wikin mukaan muslimit.
Ihan sama viimekädessä hulluja kaikki!
Ken Ham siis tietää että totuus löytyy raamatusta. Hyvä on. Silloin vain en ymmärrä, mitä hän oikein pelkää. Jos raamattu on tosi, eikö ole niin että tiede voisi ainoastaan vahvistaa sen kertomaa? Jos näin kävisi, herra Ham saisi uusia ammuksia piimäpyssyynsä ja epäluuloisten tieteentekijöiden ei auttaisi kuin myöntää erehdyksensä. Mikä riemu siitä nousisikaan kreationistileirissä!
Eikö tutkimuksen vastustaminen ole mielekästä vain siinä tapauksessa että kritiikin esittäjä pelkää todellisuudesta löytyvän jotakin jumalallisen ilmoituksen vastaista?
Voi näitä epäileviä Tuomaita!
;D
Käsittääkseni AIG:n virallinen kanta on, että tiede ei voi koskaan kumota tai todistaa Jumalan sanaa, koska ihmisjärki on vajavainen samoin kuin saatavissa oleva todistusaineisto. Näin ollen järjellinen päättely kuvastaa lähinnä ihmisten poliittisia tarkoitusperiä ja sitä voi korkeintaan pitää puoliluotettavana tiedonlähteenä silloin kun Raamatusta ei ole apua. Vain Raamatusta saatava tieto on varmaa, koska se ei perustu päättelyyn.
Raamattuun ja nimenomaan Genesikseen liittyvissä kysymyksissä on AIG:n mukaan vallalla ateistis-materialistinen pyrkimys todistaa, että Jumalan sana ei pidä paikkaansa. Kreationistinen tiede taistelee tätä trendiä vastaan osoittamalla, että todistusaineistoa voi tulkita monella tapaa ja että evolutionistien johtopäätökset ovat tarkoitushakuisia. Tarkoituksena ei ole suoranaisesti todistaa Jumalan sanaa, koska se on joka tapauksessa totta. Tästä syystä myöskään kreationisteja itseään ei voi syyttää tarkoitushakuisuudesta, koska he eivät yritä todistaa mitään, paitsi sen että tiede ei voi todistaa mitään.
Kreationistit ovat tosiaan viime aikoina käyttäneet kovasti postmodernin relativismin viestejä. Näin on ollut USA:ssa etenkin tiettyjen hävittyjen oikeusjuttujen vuoksi.
Kreationistit olivat "Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota" -tasolla vielä hyvin pitkään. Ja tosiasiassa vain harva kreationisti tunnustaa postmodernin relativismin perään - päinvastoin, tämä nähdään usein jonakin jota heidän on vastustettava.
Valitettavasti heilläkin on tarkoitushakuisuutta. Itse asiassa tämä vaivaakin suurinta osaa postmodenrnia relativismiakin ; Vastapuolen teoria on helposti "vain teoria", kun omaa näkemystä pidetään sitten todisteena. Ja toisaalta kun postmodernissa relativismissa MIKÄ TAHANS on "vain mielipide", niin kritiikkikin nousee valtapelikannanotoksi. Jos vastustat jotain asiaa, sekin kuvaa maailmankuvaa ja sen puolustamista. Esimerkiksi jos kritisoit "naturalismia" et voi olla neutraali, vaan koet "naturalismin" jotenkin uhaksi maailmankatsomuksellesi ja siksi näet tämän kritiikin tarpeelliseksi. Tarkoitushakuisuus tulee välittömästi mukaan jopa tässä perustelukentässä.
Ken Hamkin edustaa todistamisen asioita. Kreationistit eivät suinkaan elä "totuuksia ei ole" -maailmassa, vaan tosiasiassa Hamkin esittää että tiede todistaa Jumalasta.
Lisäksi ajatus siitä että ihminen voisi jotenkin nousta inhimillisen ajattelun perspektiivin ulkopuolelle on pelle ja kehäpäätelmäinen - Esimerkiksi Puolimatkan komppaama Plantinga romahtaa jumala-aistin ja takeensa kanssa kehäpäättelyyn (Jumalaa vaaditaan jotta aisteilla on todistus ja Näillä luotettavaksi oletettavilla aisteilla saatu jumalakokemus on jokin jolla Jumala sitten havaitaan. Valitettavasti korttitalo romahtaa jos kehäpäätelmää ei rakenneta.)
Voidaankin aivan suoraan sanoa että Raamatun laittaminen Jumalan sanaksi nojaa aina siihen että lukija ottaa kantaa. Kun joku väittää kirjoittaneensa "Pyhän Hengen vaikutuksesta", on inhimillistä päättelyä ja arviointia ottaa tämä joko totena tai valehteluna.
Ehkä oikeampi taso olisikin sanoa että kreationistit ovat anti-intellektuelleja, tiedevastaisia, denialisteja... Tämä taas on jotain jota likimain kaikki kreationistien vastustajat ovat vuosia rummuuttaneet ja jota vastaan on aina noussut "meteliääniä" nimenomaan kreationistien omista riveistä.
Post a Comment