Bad Evolution

Aamulehti räyhää rajusti apostoli Dawkinsin ja ateismin ainoan oikean totuuden suuntaan. Bad Religion -bändin punkkari ja luonnontieteiden professori Greg Graffin ei tykkää siitä miten evoluutioteorialla ratsastetaan yli tieteen rajojen.

Graffin pointti on helppo ymmärtää. Evoluutioteorialla ja uskonnolla kinastellaan aivan turhaan. Ihmisten pitäisi jättää taakseen kristillis-kulttuurinen pohja maailmankuvien taskastelussa.

Graffin väittää, että ateistisessa ajattelussa vaikuttaa pohjimmiltaan kristillisestä kulttuurista peräisin oleva tarve kapinoida Jumalaa vastaan, eikä se siten kykene irroittautumaan omista juuristaan. Evoluutioteorian uskonnonvastainen pohjavire on Graffinille vain satunnainen kulttuurinen ominaisuus ja seurausta siitä, että teoria kehitettiin alunperin kristillisen kulttuuripiirin sisällä.

Ateistinen ajattelu on vahvasti kristinuskon vaikuttama. Sekulaarisen ajattelumaailman pioneerit kasvoivat valtioissa, joissa kristinusko oli vankkumaton totuus. Teologiaa hiottiin yliopistoissa, mutta Jumalan olemassa olon epäilyä ei katsottu hyvllä tavallisen kansan parissa. Olihan pelkästään Raamatun lukeminen pahimmillaan säännösteltyä. Perheitä tuhoutui pelkästään kristinuskon sisäisten oppiriitojen takia.
Tästä seuraa vääjäämättä, että sellainen ei-kristillisen ajattelutapa joka kumpuaa tuosta ympäristö ei hevillä pääse eroon sen vaikutteista. Japanissa olisin shintolaisuutta "vastustava" ateisti.

Näinhän se vastakkainasettelu toimii tänäkin päivänä, kun terveyskeskuslääkärit (Pekka Reinikainen) ja kasvatustieteen professorit (Tapio Puolimatka) kampanjoivat biologisen tutkimuksen rikkainta teoriaa vastaan.

Graffinin tulkinta evoluution merkityksestä on karu ja riisuttu, mutta se antaa sijan omille valinnoillemme. Rakennamme yhteiskuntamme itse emmekä tarvitse sen moraalisen järjestyksen perustaksi ulkopuolista auktoriteettia – oli se sitten Jumala tai luonnonvalinta. Keskusteluamme vaivaa kuitenkin jatkuva tarve etsiä ulkopuolista perustaa yhteisölliselle moraalille.

Graffinin tulkinta on erittäin hyvä. En näe siinä valittamisen aihetta.

Ehkä yllättäen Graffin katsoo, että myös ateistit ovat epäonnistuneet evoluution älyllisessä haasteessa. Ateistinen ajattelu ei tarjoa perustaa rakentavalle maailmankatsomukselle, sillä se perustuu negaatiolle.

Sanakirjoja selaamalla löytyy vaikka mitä ateismin muotoja, mutta itselleni agnostinen ateismi, tjsp. ei tuota negaatiota. Jätän uskomatta jumalolentoihin evidenssin puuttumisen takia. Tästä seuraa, että maailmankatsomukseni palapelit ovat sekuulaareilla mausteilla maustetut, jos edes jaksan pohtia noita asioita. Arkipäivän aikana ei tarvitse. Ateistinen perusta on vain sitä, etten usko jumaliin. Eihän pelkästään sellaisen varaan mitään rakenneta, mutta ei ole tarkoituskaan.

Graffinin mukaan evoluutioteorian todellinen älyllinen, emotionaalinen ja moraalinen haaste on hyväksyä elämän perimmäinen anarkia ja tarkoituksettomuus. Evoluutio ei tarjoa perustaa dogmaattisille opeille ja se vetää maton kaikkien niiden maailmankuvien alta, jotka ovat nähneet elämän historiassa suurempia tarkoituksia – näin käy myös ateistien hellimälle ajatukselle ihmiskunnan ”kehityksestä” uskonnottomaan tulevaisuuteen.

Taas samaa mieltä. Evoluutioteoria on vain selitys elämän monimuotoisuudelle ja joillekin sen piirteille. Siitä ei kannata vetää verosäännäksiä,

Silti evoluutiobiologit, kuten Richard Dawkins, ovat olleet innokkaita selittämään kulttuuria ja jopa uskontoa evoluutioteorialla. Darwinin alunperin lajien muuntelua selittävästä teoriasta on tullut dogmaattinen totuus, jonka sisään muuta maailmaa yritetään ahtaa.

Teoriaa on laajennettu sitten Darwinin muistiinpanojen. Tietenkin jokaisella tieteellisellä teorialla on rajansa. Ei suhteellisuusteorian pohjalta voida määritellä minkälainen eriste laitetaan kerrostalojen seiniin tai ketä pitäisi äänestää pois Big Brotherista.

Tieteen näkökulmasta tähän on syynä evoluutioteorian epäonnistunut popularisointi. Evoluutio on asetettu vastakkain uskonnon kanssa ikään kuin ne olisivat vertailukelpoisia keskenään. Tämä saa sen näyttämään henkilökohtaista vakausta vaativalta maailmanselitykseltä ja heikentää viime kädessä suuren yleisön käsitystä tieteestä. Evoluutioteorian käyttöala sijaitsee tulevaisuudessakin pääasiassa sen biologisessa kontekstissa, joka liittyy lajien muunteluun ja yksilönkehitykseen, ei yhteiskunnassa tai kulttuurissa.

Vastakkainasettelua seuranneena ja siihen osallistuneena korpisoturina voin todeta, että Graffin on aivan oikeassa. Evoluutioteorian osa-alueilla voidaan parhaimmillaan yrittää selittää miten esim. Homo sapienssin uskonnollinen aspekti on ilmestynyt ja muuttunut tuhansien vuosien aikana.

Samainen Aamulehden artikkeli ei ole auennut aivan täysin Bwana joen blogissa. Lainattuaan Dawksiin kohdistuvaa kritiikkiä:

”Darwinin alun perin lajien muuntelua selittävästä teoriasta on tullut dogmaattinen totuus, jonka sisään maailmaa yritetään ahtaa.”

Eli Graffin ei katso hyvällä uskontojen ja kulttuurien selittämistä luonnonvalinnalla, vaan teorian pitäisi keskittyä biologiaan, mutta Kontinen tulkitsee tekstiä erilailla:

Näinhän se on. Ateismilta putoaisi pohja, jos sen kannattajat joutuisivat myöntämään, että darvinistinen evoluutio ei selitä lajien monimuotoisuutta. Ei se selitäkään, joten ainoa, mitä jää jäljelle, on dogmaattisuus.

Saanen kuitenkin rohkeasti epäillä, että evoluutioteorian pohjalta pystytään selittämään elämän monimuotoisuutta. Punkkari räyhäsi teorian soveltamisen kohteista ja puhtaan biologian puolesta.