Pelottaako vuosi 2012?

Olen lukenut monen vuoden ajan mitä erilaisimmista maailmanlopputeorioista. Yhteistä niille on joko se, että teoria osoittautuu vääräksi tietyn päivämäärän kierähdettyä kalenterissa, tai sitten teoria on tikattu kasaan uskomattoman kaukaa haetuilla ideoilla.

Skeptics United -blogissa nostettiin esiin tärkeä asia. Populaarimedian mölytessä mayojen kalentereista tai tuomiopäivän komeetoista ovat jotkut lukijoista luonnollisesti huolissaan. Tähtitieteilijät ovat joutuneet vastailemaan karmeisiin kysymyksiin. Toteutumattoman tuhon edessä ollaan valmiita tekemään tuhoa omille perheenjäsenille. Jopa ilmastonmuutoksen pelko on aiheuttanut surmia. Mitä pelolle alttiit ihmiset olisivat valmiita tekemään vuonna 2012? Skeptics United on kääntänyt karmean kohdan Ask an Astrobiologist podcastista.

Minun ainoa ystäväni on koirani. Milloin minun olisi parasta nukuttaa hänet, jotta hän ei kärsisi tulevasta 2012-katastrofista?

Tämä pelko tulevaisuudesta ei ole rajoittunut Suomen ulkopuolelle. Nibiru -planeetan ja napasiirtymän lähestymistä seuraavat suomalaiset keskittävät huolestumisensa Nibirun paluu -sivustolle. Miten Suomessa selviydytään yhteiskunnan romahtamisen jälkeen, joka on siis tapahtumassa tässä lähiaikoina. Zeta-liikkeen jäsenet valmistautuvat selviytymiskoulutuksella ja varastoimalla ruokaa. Reissu Lappiin korkeammalle maalle on edessä, kun meret nousevat mullistusten aikana. Kaikkien ei kannata kertoa suunnitelmistaan läheisille ihmisille, sille he saattavat nauraa.

Toisen esimerkin ihmiset joutuvat elämään kuluttavaa kaksoiselämää, missä pienin tunnustelevin askelin yritetään ujuttaa epäilyä ja kysymyksiä niiden ihmisten mieliin, joiden haluaisi heräävän tulevaan. Raskas vastuu painaa mieltäni koko ajan siitä, kuinka ystävieni ja rakkaitteni käy? Heidän pelastumisensa napasiirtymältä on TÄYSIN sinun käsissäsi. Olen itse punninnut mielessäni lähinnä mihin yritän päästä tilanteen alkaessa olla kaoottinen. En juurikaa sitä milloin minun pitäisi lähteä.

Hartioita painava vastuu on varmasti valtava.

Vaakakupissani painaa erittäin paljon se, että eräänä päivänä ympärilläni ovat kaikki ne rakkaat ja ystävät, jotka eivät tiedä eivätkä ymmärrä mitä tapahtuu ja miksi. Heillä on vain kysymyksiä ilman mitään vastauksia. Juuri tuolloin voin auttaa heitä kaikkein parhaiten. Voin selittää mitä on tulossa ja miksi. Voin neuvoa heitä selviämään ja ennen kaikkea voin antaa heille mahdollisuuden lähteä kanssani turvaan pois hyökyaaltojen tieltä.

Onneksi mielialat ovat selviytymisen kannalla. Onneksi en ole löytänyt viestejä, joissa pohditaan miten lemmikit ja lapset pitäisi lopettaa. Sellaista kun tehdään ongelmaperheissä rahahuolien ja maineen tähden. Tai jopa *ägh* kunnian tähden. Onneksi - toistaiseksi - Nibiruun ja napasiirtymiin liittyvät huolet ovat jääneet stressin tasolle.

Itse kokisin jonkin Nibirun tömähtämisen (á la Melancholia) tai vastaavan täystuhon ihmiskunnan viimeisenä hetkenä erittäin merkittävänä tapahtumana. Varaisin hyvän paikan peilikaukoputkelleni. Ja ehkä skoolaisin limonaadilla. Kunhan se Nibiru vaan vihdosta viimein oikeasti ilmestyisi taivaalle pällisteltäväksi, eikä näkyisi satunnaisesti vain digikameroiden linssiheijastuksista erottamattomana loisteena.

Jostain käsittämättömästä syystä johtuen voimme tarkastella aurinkoa suodattimien läpi, ja nähdä yksittäisiä auringonpilkkuja, mutta emme näe vastaavalla teknologialla ylimääräistä planeettaa ja sen kuita auringon lähettyvillä. Hämmästyttävää.

Btw, tiedote Nibirun lähestymisestä saatiin alunperin ufo-kontaktihenkilö Nancy Liederin suusta. Hänen aivoihinsa on istutettu avaruusolentojen geneettistä materiaalia. Se on peräisin Zeta Reticulin tähtijärjestelmästä. Siksi hän osaa luetella tarkkaa tietoa maailmankaikkeudesta.

Tai sitten ei osaa.