20.8.08

Hienoa kritiikkiä O'Learyltä

Denyse O'Leary on haistanut helpon apajan. New Scientist-lehden sivuilla kuvaillaan epäedullisesti älykästä suunnittelua:


But perhaps we have the very notion of intelligence wrong. Scientists are beginning to see that the toughest problems - how to control complex traffic flows, for example - are better solved through the random evolution or self-organisation of artificial systems than by human reasoning (see “Law and disorder”). Such thinking appears to be moving towards the mainstream, as societies increasingly face complex problems that overwhelm the human mind. Engineers are finding that their task is not so much to find solutions as to design systems that can discover their own.


O'Leary revittelee kunnolla. Hänen mukaansa ID:n vastustajat ovat jo epätoivoisia turvautuessaan tämän tasoisiin teksteihin. Elämän kehitys kuolleesta materiasta pitäisi olla jokapäiväinen tapahtuma, jos New Scientist on oikeassa, O'Leary sanoo. ID:n paljon luvattu voittoparaati on lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Bwana-joella samaa asiaa heilutellaan näin:

Näin siis evolutionistit tunnustavat, että universumi näyttää siltä, että se on suunniteltu älykkäästi, mutta se näyttää olevan liian mutkikas, jotta mikään yksittäinen äly olisi voinut luoda sitä.


Mutta mistä oikein oli alunperin kyse? New Scientist-lehden toimittaja heitti vain pikaisen kuvauksen siitä, että ihmisten käsitys älystä ei tunnu enää pätevän. Elämän monimutkaisuus menee yli hilseen, mutta monimutkaisuudesta ilmestyy itsessään ohjausta, vastoin meidän vaistoja. Eli O'Leary on kiihkossa vain mainoksen takia. Itse Law and Disorder-artikkelissa Mark Buchanan kertoo miten autoteollisuuden kohtaamat aikatauluongelmat tuottavat taloudellisia menetyksiä. Eri linjojen tuotteet pysyvät aikataulussa vaihtelevilla tavoilla. Huollot eivät mene yhteen. Tuotteet seisovat. Kun viisas insinööri Dick Morley yritti selvittää tehokkainta tapaa ratkaista ongelma, niin ratkaisu löytyi oudosta paikasta. Linjojen koneiden pitäisi antaa itse päättää aikatauluista. Koneille annettiin yksinkertaiset säännöt siitä, että milloin ne käsittelevät tuotetta. Tavoitteena pysyä mahdollisimman kiireisinä huoltotaukojen välissä. Tuloksena oli outo systeemi, mutta se toimi. Kulut pienenivät. Pelkästään maalauskuluissa säästyi miljoona dollaria vuodessa. Kukaan ei kuitenkaan voinut ennustaa minkälaiset aikataulut tuotantolinjalla olisi.

Tuotantolinja riippuu niin monista eri tekijöistä ja parametreistä ettei seuraamuksia voi helposti ennustaa. Ihminen voi tietenkin yrittää soveltaa edellisiin kokemuksiin liittyviä malleja. Tulokset ovat kuitenkin usein huonoja. Kaiken monimutkaisuus estää tehokkaan ennustamisen. Samainen monimutkaisuus tarkoittaa, että itseorganisoituminen hoitaa homman ihmistä paremmin.

Lisää esimerkkejä saadaan liikenteestä. Itseohjautuvat ja -reagoivat liikennevalojärjestelmät puolittavat liikenteen seisomisen. Polttoainetta kuluu huomattavasti vähemmän. Kun vierekkäiset risteykset ovat yhteydessä toisiinsa ja ennakoivat ennalta asetettujen ja yksinkertaisten sääntöjen mukaisesti, niin itseorganisoituvat liikennevalot estävät isojen ruuhkien muodostumisen. Liikennevalot eivät vaadi yhtä keskeistä komentokeskusta. Kunhan valoille annetaan sopeutuvat algoritmit. Näin vihreiden valojen kestoa ei pystytä ennustamaan, mutta homma sujuu kuin rasvattu paini.

Kaikki tämä sotii ihmisten ennakkokäsityksiä vastaan. Tehokkuuden saaminen pitäisi tulla tietoisen suunnittelun kautta.

Buchanan lopettaa artikkelin näin:


The wider lesson is that we just can't trust our intuition when it comes to the super-complex systems that we depend on today. We may never learn exactly how to control these systems in the traditional fashion and the best way to cope may be by learning new principles for letting them manage themselves. Engineering isn't just about solving problems any more, but building systems that can solve their own problems. Being in control, it seems, may increasingly demand being a little out of control.


Artikkeli ei kuitenkaan kertaakaan kritisoi älykästä suunnittelua. Ainoastaan älyn etuja tietyissä tilanteissa. Artikkeli ei käsittele elämän syntyä tai evoluutiota.

3 comments:

Etsijä said...

Tuo itseohjautuvien liikennevalojen systeemi vaikuttaa kiehtovalta. Voisitko paiskata linkillä itse tutkimukseen?

Paholaisen Asianajaja said...

http://www.vwi.tu-dresden.de/~kesting/homepage/publications.php

Tolta pohjalta kannattaa ruveta tsekkaileen.

Juuso said...

Sama ilmiö on havaittavissa tietysti myös taloudessa: sosialististen maiden suunnitelmatalous epäonnistui kun taas länsimaiden vapaa, kilpailuun perustuva, markkinatalous toimii.