Strasbourg katedraalin astronominen kello

Strasbourgin katedraali kätkee sisäänsä yhden kellomekaniikan ihmeistä. Astronominen kello on rakennettu eri aikakausina. Katedraalin alkuaikoina oli yksinkertaisempi kello - automaatio jossa kolme kuningasta kumarsivat Neitsyt Marialle- jonka rakentajaa ei tunneta. Alkuperäinen kello purettiin toisen kellon tieltä vuosina 1572-4. Matemaatikko Christian Herlin suunnitteli monimutkaisemman aparaatin. Kellosta tuli iso: kivikuoret ja rappuset yläkertaan. Rakentaminen kuitenkin viivästyi Herlinin kuoleman, sekä poliittisten kiistojen takia. Lopulta uusi versio oli valmis. Se sisälsi mm. astrolabin, kalenterin, liikkuvia patsaita ja soivia sävelmiä.

Kello lopetti toimintansa vuonna 1788. Ranskalainen kelloseppä Jean-Baptiste Schwilgué osasi korjata sen. Hän oli pitkään halunnut päästä käsiksi sen rattaisiin ja odotus palkittiin heti 50 vuoden odotuksen jälkeen. Uusi paranneltu versio astronomisesta kellosta lähti raksuttamaan vuonna 1842. Kellossa on ehkäpä ensimmäinen perpetuaalinen kalenteri, joka ei sekoa kuukausien pituuksissa ja tietää milloin on karkausvuosi. Siitä oli hyötyä pääsiäisen laskemisessa.

Nyt kellosta voi tarkastaa monta eri asiaa. Ominaisuudet alhaalta ylöspäin:

Iso taulu esittää vuoden päivät nimikkopyhimyksineen sekä Auringon ja Kuun näennäisen liikkeen.

Siirtyvien juhlapyhien laskin.

Auringon ja Kuun asentojen laskin.

Viikonpäivää kuvaavan antiikin jumalhahmon esitys, esim. lauantaina Saturnus.

Kellotaulu, joka näyttää todellisen keskiaurinkoajan ja virallisen ajan.

Maan ja viiden muun planeetan asema radallaan Auringon ympäri.

Kuun vaiheet.

Kerran tunnissa neljä ikäkautta kulkevat Kuoleman editse kilattaen hänen kädessä olevaa kelloa. Esim. tasatunneilla kelloa kilauttaa lapsuus.

Keskipäivän hetkellä 12 apostolia kulkee siunaavaan Jeesuksen editse.

Kellon huipulla on siipiään räpyttelvä kukko, joka kiekaisee kolmesti. Pietari kun meni kieltämään Kristuksen kolmesti.

Vasemmalla olevissa maalauksissa on alinna suunnittelija Schwilgúe, sitten Kopernikus ja huipulla Urania.