Ateismielämää
YLE:n uusin realitysarja kuvailee uskonnottomien elämää.
Suomi kärsii länsimaisista ongelmista. Alkoholi virtaa, ihmiset ovat masentuneita, ja avioliitot hajoavat. Osa meistä elää tosin. Nopeasti kasvava vähemmistömme, ateistit. Voisiko ratkaisu Suomen haasteisiin olla ateismi?
Kuusiosaisessa sarjassa Ateismielämää seurataan, kuinka suomalaissyntyinen ateisti Einari, sekä rationaaliset mentorit, filosofianopettaja Urpo ja Lontoosta Suomeen muuttanut tähtitieteilijä John opettavat joukolle ummikkoja, mistä ateismissa oikein on kyse, ja kuinka uskonnotonta elämää eletään.
Ateismikokeiluun on lähtenyt mormoni Jukka, katolinen Timo, teologiaa opiskeleva kristitty Tiina, uskonnonopettaja Lauri, muslimi Abdullah ja piispa Leo.
He ovat suuri haaste mentoreille, mutta nämä ovat valmiit ottamaan haasteen vastaan.
Tässä jaksossa uskovaiset tutustuvat Einarin elämään. He elävät viikon verran ilman uskomista, palvomista ja Herran ylistämistä.
Maanantaina joukko kokoontuu Einarin kotona. Einari ohjaa heidät sisään.
"Heippa vaan ja tervetuloa. Teen tässä aamupalaa."
Pöytä on katettu ateisteille tyypillisellä ruualla: paahtoleipää, meetvurstia, tuoremehua ja kahvia.
"Missäs nämä menyyt on määrätty ateismien opeissa?" kysyy piispa Leo.
Einari naurahtaa ja selittää. Eihän niitä ole lueteltu missään. Jotkut syö rasvaista, jotkut kevyesti, jotkut ei ollenkaan. Hän syö sitä mitä huvittaa. Mormoni Jukka ei näe ongelmia uskonnottomassa aamupalassa. Yhdysvalloissa pirisi pekoni aamulla ja tuplahampparit päälle. Väkijoukolla on syötävää edessään. He ristivät kädet ja ovat avaamassa suitaan rukousta varten.
"Hetkinen, ei tuollaista täällä" Einari huomauttaa. Uskovaiset epäristivät kätensä ja aloittavat syömisen.
Seuraavaksi ryhmä matkustaa Einarin työpaikalle. Stockmannin kassalla työskentelevä Einari käy läpi ateistisen työpäivän rutiinit:
"Työt hoidetaan, kahvitauot nautitaan ja illaksi kotiin."
Uskonnonopettaja kokee uskonnottoman työpäivän melko tutuksi. Enää ei saa antaa vakaumuksellista opetusta koululaisille. "Mutta kyllä välillä Taivaan isä tulee luokkaan," Lauri vinkkaa silmää kameralle. Työpäivä vierähtää nopeasti. Väki ei kiireiltään kerkiä rukoilemaan. Ruokatauolla uskovaiset kyselevät miten Einari hoitaa henkisen puolen elämässään.
"Ei sellaiset asiat vaan kiinnosta. Kyl taide ja musiikki uppoaa. Ystävien kanssa pidetään hauskaa. Rakkaan kanssa rakennetaan yhteinen elämä. En tarvitse uskontoa tuomaan sisältöä elämään. Sitä löytyy valmiiksi. En koe menettäväni mitään."
Selitys ei uppoa helpolla. Ohjelmaan osallistuneet uskovaiset ovat rakentaneet koko elämänfilosofian uskonnon varaan. Jumalusko on ihmiselämän tärkein asia, jos haluaa päästä iänikuiseen elämään. Sanan seuraaminen on paras elämänohje. Ja nyt joku kertoo vakavalla naamalla - ellei peräti vähättelevällä - ettei sellaista tarvita onnelliseen elämään.
Einari palaa sorvin ääreen. Ryhmä järjestää takahuoneessa salaa pienen rukoushetken Einarin sielun puolesta.
Työpäivän jälkeen ryhmä seuraa miten Einari valmistautuu ateistiseen iltaan. He poikkeavat ruokakaupassa hakemassa juotavaa ja naposteltavaa. Teologi Tiinaa jännittää: "Mitäköhän tänään vielä tapahtuu?"
Einari katselee televisiota. Hän lukee päivän lehtiä. Sitten tarkistetaan mitä netissä tapahtuu. Siinä välissä kaikki rupattelevat ja pelaavat seurapelejä. Kymmenen aikaan onkin aika mennä nukkumaan.
"Tämmöstäkö se on?" Tiina ihmettelee.
Ohjelmaan osallistuneiden ennakkoluulot karisevat vauhdilla. Yhdysvalloissa kasvatettu mormoni Jukka kokee muutoksen vahvana.
"Luulin aina, että ateistit ryyppäävät ja rellestävät. Piehtaroivat hedonistisesti baareissa. Sillä paikataan sitä aukkoa jonka jumalattomuus aiheuttaa ihmisen sisään. Tällainen rauhallinen arkielämä... Aivan kuin tavallisia ihmisiä. Pukeutuvatkin ilman ohjesääntöjä. En varautunut tähän ollenkaan."
Seuraavassa jaksossa ateismien saloihin tutustuva ryhmä jättää vierailematta suviseuroissa. Sen sijaan he käväisevät Vapaa-ajattelijoiden toimistolla. Konfliktit nousevat pintaan.
35 comments:
Harmi vaan, että meidän ateistien elämä, ei ole sellaista kuin uskovaiset kuvittelevat.
Kyllähän itsekukin jatkuvia bakkanaaleja haluaisi harrastaa.
"Missäs nämä menyyt on määrätty ateismien opeissa?" kysyy piispa Leo.
Kiitos nauruista. Parodia oli sangen osuva.
PA, voit toki jatkaa ivallista linjaasi vakavien asioiden edessä ja sitten hurskastella miten aikuiset ihmiset eivät tajua tosiasioita eikä edes huumoria!
Jospa jättäisit tuon tiedottamisen humanisteille ja keskittyisit siihen playstationiisi? Miksi näistä aiheista pitää tehdä provokatiivisia ja jonkinlaisia emotionaalisia palkintoja? Miksi et yrittäisi keskustella?
Joskus tartut ihan hyviin aiheisiin ja varsinaisiin huijareihin, mutta koska juuri sinä kestät kritiikkiä ja olet aikuinen ihminen, niin aloitinpa kritiikillä.
Et ole koko maailma mielestäni, sellaisten fantasiointi kritiikin esittäjien mieliin kertoo vain sokeasta asennoitumisesta asiaansa ja kritiikin kertämisestä. On muuten hyvä, jso ihmiselle antaa mahdollisuudet, alistu ja myönnä (olevasi tyhmä) tai ole lapsi, epäaikuinen, alempi arvoinen.
Onnistuinko saamaan mitään aikaiseksi tällä viestillä? Tuskin, kiukuttelet, vaadit perusteluita (tavallaan oikeudenkäyntiä, syytänhän sinua!) tai kumoat jotenkin kaiken tämän, sillä näin ne asiat eivät toimi. Olemme ihmisiä, emme koneita. (kärjistys)
KAnnattaa muistaa ennen uhriutumista, että fanaattisuuteen vastaamalla fanaattisuudella ei ole psykologisesti kestävä tie psykologisesti kestävimpään ratkaisuun, tosiasioiden hyväksymiseen.
Et tee niin, et väitä noin missään, tiedetään. Aina voi silti yrittää.
Kekkonen, eihän tuo juttu ollut kovinkaan provokatiivinen.
Täytyy olla aika herkkähipiäinen, jos tuosta vetää herneen nenään.
Me ateistit samaistetaan usein uskovaisten mielessä Hitleriin ja Staliniin ja sitä ei edes peitellä.
Haukut meitä kohtaan on myös tuon ajatuksen mukaisia.
Tomi.
Hyvä ettei lapsi, herkkähipiäinenkin on parempi. Mutta se herkkähipiäisyys ei häivy siitä huomauttamalla eikä tämä ajamani asiakaan parane huomauttelemalla. Asia vaatisi Juhan kanssa pitkiä aikoja keskustelua ja asenteeseen iskemistä. Se taas on toimivaltani ulkopuolella.
Näin huomauttelemalla todennäköisesti vain pahennan asiaa.
Silti haluaisin huomauttaa, että kyse on muustakin kuin onko asiat totta vai ei. Olisi aivan sama olisiko liiallisen fanaattisesti(<-en jaksa määritellä pidemmälle.) asioihin suhtautuva ateisti, skeptikko, oikeassa, väärässä, uskossa, taikuskoinen, agnostikko yms. Kyse on asenteesta ja sen tuomista tuloksista.
Jos tämän keskustelun asenteista heittää tietyllä asenteella tähän ruutuun, niin en saisi koskaan asiaani perille. Pahentaisin varmasti asiaa. Asiaa ei auta myöskään tarkoitus. Tarkoitus voi esim. olla joku aivan muu kuin vaikuttaa tai käännyttää, esim. kertoa mielipiteitä. Ongelma on jälleen siinä, että ne vaikuttaa siitä huolimatta, ihminen ei ole kone, mille voi sanoa, että nyt älä koe tätä tunteellisesti, se on mielipide. Tästä syystä faktat ja niistä tiedottaminen pitäisi eritellä.
En ota enkä vastaa enää tähän aiheeseen, voin vain toivoa, että näistä ryitetään ottaa opiksi eikä kokea tätä haastamiseksi tai kilpailuksi.
Kaikkea hyvää kaikille, myös Juhalle, ja suhteuttakaa tämä viestinikin, tämä on vain yksi viesti yhteen blogiin kokonaisessa bittiavaruudessa.
Kekkonen ottaa nyt rauhallisesti ja suhteuttaa PA:n bloggauksen, no, ihan mihin haluaa. Selkäranka puuttuu jos maailmankuva järkkyy harmittomasta parodiasta.
Minusta on hyvä että asioille näkee merkitystä. Tasaisen harmaa reagoimattomuuspaska, ignoraatio ja "suvaitsemisen vuoksi" pahan sietäminen ovat minulle kauhistus.
Siksi minulle on ilo että Kakkonen ei koe elämäänsä turhaksi.
Kuitenkin minun on hyvin vaikeaa ymmärtää miksi asiasta on ylipäätään suututtu.
Ensinnäkin uskontojen kohdalla kenties tärkein asia on juuri se "totuus/epätotuus" -linjaus. Sanoohan se iso kirjakin seuraavaa : "Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne. Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen - mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä."
Samoin "et saa sanoa asioita ääneen" -linjaus, jossa asian esiintuomisen sijasta kannustetaan vaikenemaan. Se on asiattomuutta. Mutta minua riemastuttaa se, että sekä paikan valinta että reagointitavan kiivaus paitsi vahvistavat Kakkosen omaa intoa, myös saavat muut innostumaan aiheesta ja etääntymään "siitä mitä Kakkonen edustaa".
Ja pistämään "uskonnollisesti halutaan tasa -arvoisesti keskustella postmodernissa maailmassa eri maailmankuvista" -roskat siksi mitä se on. Yritys oikeuttaa oma julistustoiminta, pakottaa toinen kuuntelemaan yksisuuntaista julistusta.
Kakkonen itse asiassa näyttää minusta tarpeen uskontoivalle. Uskontoa ei ivata, pilkata, kritisoida, trollailla, provosoida tai muutenkaan yhtään tarpeeksi.
Kun jo tämän tasoinen aikaansaa vihreän herneen vetämisen nenään, muistutan ihan vakavasti mittasuhteista. Esimerkiksi politiikka kannattaa ottaa vakavasti. Ja juuri siksi sille tulee ivata ja sitä tulee pilkata. Politiikan parodioinnille onkin nähty sille kuuluva arvo. Esimerkiksi se, miten yksilö Kataista ja puolue Kokoomusta viedään mosambikilaiskierrolla on rajumpi ja vähemmän kesy kuin Juhan varsin leppoisa kuvitteellisen(?) TV -sarjan kuvaus. Jossa yksikään uskova ei ole kuolaava fanaatikko. Eikä ketään edes uhrata. Eikä siellä ole edes epäasiallista käytöstä uskovien kohdalta. Tilanne näyttää minun silmiin sopuisalta. Itse asiassa tässä on minusta jutun heikkous. Kun uskontokeskusteluja seuraa, "sopuisa uskovainen" ei ole se, mitä löytää. Kakkonen/Kekkonen edustaa tässä linjassa sitä pehmeintä linjaa. Ja minun silmiin hänkin näyttää pikkumaisesti raivostuneelta.
Tosin lausunto jossa sanat "uskonto" ja "vakava" liitetään yhteen missä tahansa muussa myodossa kuin "uskonto toisin kuin vakavat aiheet kuten nälänhädät, köyhyys, huumeet"... on silmissäni täysin absurdi. Sen vakavuuden kohdallahan painoarvo on täysin lausujan auktoriteetin varassa- "Koska sanon, tottele" -hengessä.
Myös Kekkos/Kakkosen tapa vaatia "pleikkaria" ja jättää uskontokeskustelu humanisteille on mielenkiintoinen.
Sillä minun silmissäni joko yksilöllä on riittävä koulutus ottaa kantaa uskontokysymyksiin tai ei ole. Jos uskontokriittinen näkemys sallitaan vain ammattihumanisteille, se siis tarkoittaa sitä että myös uskontojen kannattaminen tulee jättää humanisteille. Me muut emme saisi ottaa aiheesta mielipidettä. Uskonto tulisi jättää ammattihumanistien sisäiseksi pyörittelyksi.
Minä pitäisin ajatuksesta aivan helvetisti. Sillä mnusta koko uskontokeskustelun ainut ponsi on siinä että aihe on turha. Mutta silti sitä pidetään "yleisinhimillisenä", jonain johon on suorastaan velvollisuus ottaa kantaa. Ja jota pitää kuunnella. Eli juuri sitä ponnekasta asian korottamista turhan tärkeäksi, joka suorastaan kutsuu ivaamista, pilkkaa ja parodiaa. Ansaitusti.
Humanistien sisäpiiripelinä uskonto ei näkyisi katukuvassa. Humanisti kun ei saisi käännyttää jotain kaduntallaajaa "jonka opintopisteet ei riitä", kun heillä ei olisi päätänä tai mielipiteen tai sen ääneenlausumisen valtaa aiheeseen kuitenkaan. Tälläinen uskonto olisi yhteiskunnallisesti se olisi pikkupikku kuplassaan norsunluutornissa pikkupikku pikkusormihumanistien pyöriteltävänä, jossa sen roolina olisi hukkua loputtomien ja väsyttävien Lacan -referaattejen ja Foucalt -copypastejen sekaan..
Pakko myöntää. Ajatus huvittaa minua.
voit toki jatkaa ivallista linjaasi vakavien asioiden edessä ja sitten hurskastella miten aikuiset ihmiset eivät tajua tosiasioita eikä edes huumoria!
Kiitos, niin aionkin. Se on modus operandini. Yksi maailman ongelmista on se, että uskonnollisia asioita otetaan aivan liian vakavasti.
Toki pyrin olemaan classy ivallisuudessani. Aina ei onnistu.
Juurikin näin! Muslimielämää on aika rasittava, vaikka sillä tiettyä kulttuurisuutta onkin yritetty tuoda eteenpäin. Ongelma vain on se, että siinä esitetään vain se mentorien tulkinta islamista eikä sitä faktaa olla edes viitsitty huomauttaa katsojille.
Ehkäpä YLE:n olisi pitänyt lähettää joku uskontoa etsivä toimittaja eri islamin edustajien pakeille samoilla kysymyksillä varustettuna ja katsoa, miten erilaisia vastauksia saman uskontokunnan edustajat antavat. Näinhän tehtiin luterilaisuuden kanssa.
Koska pointtini ei mene perille, niin kärjistetään.
Ruotsin ikioman oikeistopopulistisen puolueen jäsen pahoinpideltiin ja hänen otsaansa kaiverrettiin natsin merkki.
Nyt syytä en tiedä, mutta ilmeisesti he eivät ollut suuttumatta, vaikka toiset niin auliisti esitti heille faktoja ja vain totuuksia eikä se edes ole kivaa, jos sellaisesta suuttuu. He olivat tietenkin viallisia ihmisiä, herkkähipiäisiä, tyhmiä tai lapsellisia.
Se on asenne. Asenteesta kiinni.
Kekkonen:"Nyt syytä en tiedä, mutta ilmeisesti he eivät ollut suuttumatta, vaikka toiset niin auliisti esitti heille faktoja ja vain totuuksia eikä se edes ole kivaa, jos sellaisesta suuttuu. He olivat tietenkin viallisia ihmisiä, herkkähipiäisiä, tyhmiä tai lapsellisia."
Tekijät olivat tyhmiä ja lapsellisia, surkeita luusereita.
Iva ei oikeuta väkivaltaan.
Tosin pidän ruotsindemokraateja täysinä pelleinä.
Tomi.
Ei oikeuta. Kyse on siitä, että emme voi ihmisiä muuttaa kovin helpolla. Kommunistit yrittivät sitä ja natsit. Siispä joudumme elämään sellaisten ihme idioottien ja herkkähipiäisten kanssa, jotka joskus tekevät laittomia typeryyksiäkin hermostuksissaan.
Vähän sama asia koskaa muuten noita populisteja, heille on hirvittävän vaikea tajuta, että ei ole mitään omituista vihervasemmistolaista salaliittoa suvaitsevaisuususkon takana, joka hyväksyy raiskaudet, ei koe naisten alistamista ongelmana. Kyse on siitä, että MITEN asioita korjataa. Onko kiukuttelu hyvä keino? Voiko humoristinen vittuilu vain pahentaa asiaa? jne.
Myöskään kukaan ei kannata sitä ettei raikauksia, kauheuksia, homojen syrjimistä yms. pitäisi yrittää estää ja osista asioista antaa linnaa.
Yksi kompastuskivi on myös uhriutuminen, "niin mutta, kun ne sanoi ensin", "tietäisitpä mitä NE teki!" Jos me jatketaan sotimista, niin sota jatkuu. Jos meillä on varaa aja aikaa, niin pyritään erilaisten kompromissien kautta yhteistyöhön, elämään välttämättömän kanssa. Meidän hieno vapaus kuitenkin perustuu luottamukseen, luotetaan ihmisiin ja ansaitaan toistemme luottamus. Siksi Paholainenkin täällä saa vittuilla, vaikka siitä voi olla pelkkää haittaa, niin kuitenkin suurempi haitta olisi sananvapauden vieminen.
Ei auta asiaa muu kuin yrittää selitellä pojille, että ne ihmiset nyt oikeasti ovat mitä ovat, vaikka löisi vain tosi hiljaa. Sen kanssa on elettävä tai sitten muutettava metsään tai pois ihmisten keskuudesta. Luulen, että juuri jostain sellaisesta onkin kyse tässä nettikriitikkokiihkoilussa, puuttuu välitön ihmiskontakti ja silloin sisäinen moderaattori toimii, niin tekstien tulkinnassa kuin tekstien suoltamisessakin, kuin 3 promillen humalassa. Estoitta.
Kakkosen on turha selittää varoituspuheitaan. Ainakin minä tasan tarkkaan tiedän kreationistien murhanhimon ; Herkkähipiäinen krisseli on minulle tappouhkauksen oikein kotiin kantanut. Aatetoverit eivät etsineet vaan pesi kätensä koko jutusta.
On aivan turhaa kuitenkaan rinnastaa esimerkiksi Leinivaaran tekemää kesyä vitsailua natsimerkkien kaivertamiseen. Niillä on iso ero. Riski tässä asiassa on selvästi yksipuolinen. Riski on Leinivaaralla.
Mutta minusta väkivallan uhka tai se, että joku pikkusieluinen idiootti ei osaa pitää puukkoaan kurissa, ei ole mikään syy vaieta. Päin vastoin. Se on syy pitää enemmän meteliä.
Jos joku vetää herneen nasaalionteloon, se on hänen idioottimasta epäihmisyyttään. Sellainen ihminen ei ansaitse mitään hymistelyä tai ymmärrystä. Minulla on ylireagoijiin yksi reagointitapa. Se ei ole väistäminen.
Jos joku lyö minua, vastaan ns. itsepuolustuksena. Sen sallii lakikin. Eli päällekäyvä ansaitsee ja saa turpaansa.
Vittu mä dissaan koko ajatusta siitä että vitsailun täytyisi pakotetusti olla poliittista. Että kyseessä olisi käännytysmeininki.
Tämä juttu ei edes vittuile. Ja jos se pahentaa, se kertoo enemmän reagoijista. Mikään "ongelmanratkaisijan" tai yhteiskunnallisen aateapoliisin rooli ei miellytä minua edes ajatuksena.
Minusta uskovaiset ei ole ns. "Holhouksen alla". Paitsi ne kenties jotka vetävät herneen nenään. Eli valtapeliä ja hallintaa tulisi kohdentaa juuri niille joiden reagoinneista erimielisyyteen tässä varoitellaan niin pirun kovasti.
Tosiasia on, että mikään ei ole "riittävän hivelevää" esimerkiksi edes normifundamentalistille. Heille uskonto on tabu, ja erimieltä oleminen on loukkaavaa -ja uskonnonvapautta rikkovaa- jos sen esittää ääneen. Siksi esimerkiksi homoseksuaalien avioliitto ja sen selliminen olisi heidän uskonnonvapautensa loukkaus ja outrage. Erimielisyyden olemassaolo on heille riittävä syy.
Minusta tälläisten edessä ei tule taipua. Minut saa lopettamaan pilkkaamisen yhdellä tavalla. Lopettamalla ensin. Jos yrittää epätoivoisesti pyristellä ja tapella vastaan, on sitä tietysti vähän pakkokin piiskata.
Kekkonen/Kakkosen "Provokaatio" -syytös on itse asiassa täsmälleen samaa mitä raiskaajat tekevät. Syyttävät naista. Tämä pukeutuu väärin.
Pahin syytös, joka PA:lle voidaan tehdä on kenties huonosta huumorintajusta. Mutta mikä onkaan vankilatuomio tästä?
Nyt Kekkonen/Kakkonen yrittää supistaa laillista sananvapautta jotta laiton ja kielletty mielipiteen ilmaiseminen saisi voimaa ja tehoja. Lisävääntöä.
Jos fundamentalistit tai vaikkapa islamistit oppivat, että uhkailu saa aikaan tehoja, he käyttävät sitä enemmän. Näin esimerkiksi sarjakuvista alkanut vihakierre selittyy. Seuraukset hymistelystä johtavat minun mielestä uskottavammin laittomuuksien lisääntymiseen.
Tätä kautta jopa "tehokkuusajattelun" kannalta Kakkonen on väärässä, suorastaan epäeettinen. Hän teeskentelee hyvyyttä. Hitlerkin "suojeli saksaa" monella tavalla. Sensuuri oli tärkeässä roolissa. Kun kerran natsikortin tielle Kakkonenkin lähti, on hyvä muistuttaa että asialla on monia puolia.
Oravasta en ihmettelisi, jos olisi jo pitkät traditiot oikeistopopulistien listoilla ja hyperkriittinen asenne kaikenmaailman feministihörhöjä kohtaan.
Kukaan ei ole sensuroinut terroritekoja ja kyllä, ääri-islamistit hakevat huomiota ja provosoivat entistä kovemmin, jos eivät sitä saa. Siksi heitä täytyy pitää silmällä ja yrittää estää heidän toimintansa. Samaan aikaan pitää varoa antamasta heille oikeutuksia teoille, jotka ovat omiaan siinä, että saavat lisää kannatusta.
Se mitä tämä pelkäämääsi "hyssyttely" (miten muuten kuullostaakaan oikeistopopulistiselta....) on ongelma siinä mielessä, että sinun kaltaisesi kiihkotiedostajat menettävät luottamuksen, koska hehän valehtelee meille, he salaavat meiltä tietoa!!!!
Tuossa mielessä, arvon Orava, luottamus näyttelee pääosaa tässäkin asiassa, sananvapauden eräs funktio on osoittaa luottamusta kansalaisiaan kohtaan.
Ah, loistavaa. Olen siis oikein oikeistopopulisti. Sääli, että kaikki oikeistopopulistit pitää mua ituhippiäärivasemmistolaisfeministinä.
Esimerkiksi on hyvä huomata että "kreationismi on oikealle päin kallellaan", perinteisen koti,usko,isänmaa... "kolminaisuuden" kautta. Tätä kautta oikeistopiireissä hilluminen olisi hmm. riskaabeliä terveydelleni.
Olen samaa mieltä. Sananvapaus on luottamusta. Luottamusta siihen että voi vittuilla ilman että joku tappaa. Sinä pelottelet, minä myönnän että pelko ei ole täysin aiheeton. Mutta siltä osin missä se on aiheellinen pelko, tämä pelko ei ansaitse pakenemista.
Vasemmistolaiset voisi kutsua tätä vallankumousajatteluksi. Sillä sitähän siinä oli. Vastarintaa jne.
Olen pahoillani jos olet niin vääristynyt että maailmassa on vain sinunkaltaisia ja äärioikeistolaisia.
PS: Feminismiin minulla on hyvin vaihtelevat suhteet. Sillä "feminismi" on sellaisenaan tyhjä sana. Sen sisällä kun ollaan lähes kaikesta ihan päinvastaisia mielipiteitä. Mutta yksittäisinä näkökulmina osa feministisistä linjoista on perustellumpia. Kun taas toiset eivät.
Olen toki kuuluisa siitä että dissaan "komukoita", kuten lähes tulkoon mitä tahansa ääriliikehdintää. Tätä kautta olennaista on tajuta että dissaan hyvin laajalla kirjolla eri asioita.
En usko että oikeistolainen kirjoittaisi esimerkiksi tälläistä.
Minun ihannesankari olisi Ihmemies MacGyver, joka lähestyi ihmisen kautta, hän oli ideologisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Mutta ei jäänyt katsomaan "tumput suorina" kun pahaa tapahtuu. Tai antanut pahan tapahtua. Toki tämä sekaantuminen aina provosoi pahikset tekemään ties mitä asioita. MacGyver sai monta kertaa turpaan.
Minua inhottaa se, että Kekkonen/Kakkonen tuomitsee kovasti innolla. Ensin PA:n ja nyt minut. Suosittelen että tutustuisit vähintään kritisoimaasi kohteeseen kunnolla. Esimerkiksi minun näkemyksiä et selvästi tunne kun liitit mukaan "oikeistopopulismin".
Minun kieli on katukieltä. Sinäkin puhut sitä kun elät rahapakon vuoksi pahamaineisella alueella ja saat siellä tarpeeksi monta kertaa turpaan, vaikkapa snobbailevasta puhetavasta. Don't fucking blame my rethorics.
Tiedätkö muuten, arvon Kekkonen/Kakkonen mikä sana sinunkaltaisten ihmisten suvaitsevaisuuspuheesta tulee? Tekopyhyys! Tulee mieleen se vanha alivaltiosihteereiden sketsi, jossa soitetaan radioon toiveita ja siellä soitetaan mitä halutaan. Radiossa haukutaan aina pyytäjien toive. Viimeiseksi sinne soittaa toivoja, joka haukkuu kaikki aikaisemmat musiikkia toivoneet ja heidän makunsa. Ja radiojuontaja kertoo miten on hauskaa puhua todellisen musiikinystävän kanssa.
Sellainen olo. Voit pienessä päässäsi miettiä, oliko kenties sinun interseptiosi sitä provokaatiota, josta muita varoittelet. Miten oma reagointisi ja ärsytyspumppaamisesi on suhteessa reaktioihin? Onko välintulosi "tavallaan oikeudenkäyntiä, syytänhän sinua". Kun samalla kiellät tätä juttua syyttämästä jostakin.
Oletko ottanut ihmisenä? Ja jos et, niin korjaa oma pesä ennen kuin menet sotkemaan muiden. Minä en leiki mitään marttakerhoa, minä tunnustan olevani täys kusipää. Täsä kohden olen sinua rehellisemmällä tasolla.
Tosin minun on hieman huvittuneesti sanottava että koin että Kakkanen (jos sinulla on lupa vääntää nimeä "oraviksi" otan saman oikeuden) on oikeistolainen, jopa natsimielinen.
Sillä oikeisto suhtautui Pride -kulkueeseen siten että "hyssyn hyssyn homot". Paraatin pitäminen oli jotain vittu "provokaatiota". Oma reagoininihan oli että aivan vitun sama vaikka olisi mitä provokaatiota, kun kyseessä on kuitenkin väkivalta. Pride -isku osoitti että homoseksuaalit ovat outo vähemmistö suomessa. Heihin saa "kohdistaa kaasuiskun ilman että Hanna-Leena Hemminki pitää sitä vakavana asiana"
Vasurihumanistit onkin tosi ailahtelevaisia. He havaintojeni mukaan hyssyttää toisaalla ja vaatii ja oikeuttaa ääntä toisaalla. Homoista tulee tiedostua. Mutta esimerkiksi suomalaisista uskonnoista ja sen varjopuolista ei saa tiedostua. On muodikasta vastustaa perussuomalaisia (hei minäkin vastustan niitä ihan kybällä!) mutta sitten jos vastusta kristillisiä tai jotain muuta vastaavaa on heti kauheaa. Ei saa tärkeillä vakavilla asioilla jne.
Minulle kaikki kulkee yhdessä. Lupa sanoa mielipide ääneen, lupa omistaa mielipide, on sama kuin antaa luvan myös vittuilla sille.
Minä en hiljene natsien edessä. Enkä uskovaisten. En kuitenkaan ole vaatimassa esimerkiksi natsiblogien sensuroimista. Sillä niille vittuilu on niin hemmetin mukavaa.
Jos sinusta tässä on jotain pahaa, haasta oikeuteen. En usko että menee missään tuomioistuimessa läpi. Siihen asti suosittelen miettimään mikä saa sinut niin innolal rajoittamaan esim. minun oikeuksiani? Olenko kenties jotenkin holhokkisi? Näytä tästä juridinen paperi!
Sitäpaitsi, olen melko varma että olet pseudoliberaali joka on asenteiltaan äärioikeistoa, jotain joka eri mielipiteillä olisi persujen palkkalistoilla selittämässä miten pitää vaieta joistain asioista, ettei provosoidu kaasuisku. Samalla selitettäisiin että ei tietty olla väkivaltaisia kun Kristuskin kieltää.
PS: Olisi mukavaa jos tarttuisit argumentteihini sen sijaan että leimaisit. Vaikka olisin mikä äärinatsi, ei se että sanoisin 2+2=4 muuttuisi virheeksi.
En ole missään kohdassa väittänyt että väittäisit että "provokaatio oikeuttaisi tekemään". Sen sijaan väitän kuten olen koko ajan väittänyt, että provokaation tapahtuminen ei ole mikään syy rajoittaa toimia. Pikemminkin päinvastoin.
Toivon että ensi Pridessä on kaksi kertaa enemmän väkeä. Nyt, kun iskut tehtiin, näytettiin että kulkue ei ole vaan mikään turhanpäiväine bile. Vaan että se kokoontuminen johtuu yhteiskunnassa olevista asenteista.
Mutta vielä enemmän tässä naureskellaan sinulle, Kekkonen. Sillä sinä teeskentelet ottavasi ihmisiä ihmisinä. Humaanius ja kunnoittaminen taitavat olla tekosyylistallasi huipussa. Sananvapaus hiiteen, erilaisia maailmankuvia tulee helliä. Puheissasi vilisee varoitukset "naurettavista taikauskoisista" joiden myönnät olevan naurettavia ja typeriä. Mutta toisaalta kerrot että tätä ei saisi sanoa ääneen. Mutta sanot itse tämän ääneen. Mutta kiellät tämän...
Tosiasiassa puheesi on epäluottamuspuhetta. Pinnallinen kunnioitus pitää pinnan alla helvetinmoista halveksuntaa. Argumentaatiosi vaikenemisen tärkeydestäkin nojaa sille että ovat potentiaalisesti vaarallisia, väkivaltaisia.... Ei tämä ole mitään kunnioitusta. Minä sentään sanon ihan suoraan että väkivaltainen naurettavan taikauskon seuraaja on naurettava taikauskon seuraaja. En teeskentele että olisin jotenkin kiltti ja kunnioittava. Halveksunta suorana on rehellistä.
Pikkusieluisuutesi näkyy myös siinä miten leimasit minut hyvin pienellä. Olin helvetin vähällä Oikeistoantifeministi. Muuten vain kirjoitan esimerkiksi tälläisiä. Vihjasit että olisin joku fucking tiedottaja tai agitaattori. Kun jokainen joka tietää minut, tietää että olen surrealistinen narri, jonka elämäntehtävä on juurikin tempaukset ja ärsyttäminen ja ivaaminen kun sille on paikka. Mitään auktoriteettia minulta ei voi viedä.
Syy on se, että olet itse pikkusieluinen. Ja näet vihollisuuksia jossa ollaan mustavalkoisesti ja kärjekkäästi "joko puolella tai vastaan". Ja kyllä. Minua syytöksesi loukkasi syvästi. Sillä hyökkäsit puheenparteni, eli asuinpaikkani ja elämäni seurauksen, kimppuun. Leimasit minut joksikin jota en ollenkaan koe olevani. Sillä minä yritän puhua asiasta, sinä siirsit puhetta ihmiseen. Rakensit vastustettavan olkiukon mielikuviesi pohjalta ja yritit lyödä tätä tosissasi. Osumisen sijasta satuttikin intosi.
Niissä on ero. On eri asia ivata ideologiaa ja toinen persoonaa ja hahmoa. Jälkimmäisessä ihmisen arvo vähennetään. Ensimmäisessä tämän ideologia asetetaan sille kuuluvalle paikalle, pois jalustalta. Se, että joku ei osaa erottaa näitä kahta tasoa toisistaan kertoo myös pikkusieluisuudesta.
Voikin olla että Kakkanen on tässä se "vaarallinen" taho. Jokin häntä tälläiseen puheen kieltämiseen nimittäin selvästi motivoi. Kreationistien murhanhimo on marginaalista. Tälläinen puhesensurointi sen sijaan on jotain muuta. Se on ilmiselvyytenä pidetty hegemoninen diskurssi. Joka ei suinkaan kumpua suvaitsevaisuudesta vaan suvaitsemattomuudesta, se oikeutetaan epäilyillä ja peloilla, sellaisella varoitteluilla joiden rinnalla oikeistojen "mamut vie työpaikat ja raiskaa naiset" tuntuu pieneltä. Tälläiseen kieltointoon motivoi poliittinen vallanhalu. Sillä projisoinnin idean kautta intressejäsi voidaan kirjoittamastasi tekstistä tunnistaa. Eikä ole vaikeaakaan. Projisointi on perusteltua koska kuvailusi minusta olivat niin epäosuvia.
PS: Anteeksipyyntö livenä kuulostaisi tosi kivalta. Minimi -inhimillisyydeltä. Toki ymmärrän jos olet tälläiseen kyvytön. Sen kuin tunnustat ääneen.
Tuomo.
Olen vain tyytyväinen, että osui ja upposi. Nyt vain pinnistelet tuosta asenteestasi eroon, niin johan helpottaa.
En nyt tiedä olenko minäkään maailman empaattisin ihminen, mutta en ainakaan halveksu empatiaa ja sen hyötyjä enkä väheksy sen puuttellisuuden tuomia haittoja. Halveksutko sinä? Vai oletko vain kriittinen sitäkin kohtaan?
Tekopyhyyttä tai ei, niin selkeän kriitisn koita ja hyvä niin, se on tie irti tuosta höyrypäisestä pakonomaisesta kritiikkisolmusta. Ryhdy vaikka urheilemaan tai pura jollain muulla tavalla kilpailuviettiäsi, älä haastamalla.
Olet entinen uskovainen, olitko uskovaisena fundamentalisti tai kiihkeä mielestäsi? En nimittäin yllättyisi, jos olisit ollut.
Nyt haastan sinut löytämään hyviä puolia uskonnollisista ihmisistä ja uskonnoista, pystytkö siihen?
Anteeksi etten lukenut koko vuodatustasi, koska se ei ole asian kannalta oleellista edes.
Pointtini oli : Sinä TEESKENTELET empatiaa. Mutta se puuttuu sinulta käytöstapojsei pohjalta täysin.
Blogini on pullollaan uskontokriittisiä, mutta myös uskontomyönteisiä juttuja. Ja kun katsoo blogini pääaihetta, niin mistä päättelet että en olisi "alkanut harjoittamaan urheilua".
Tämä ei ole minulle kilpailua, vaan itsepuolustusta, selviämistä. Joku tallaa minun oikeuksiani, jotka lain mukaan kuuluu tai pyrkii vihjaamaan rajotteluun, yrittää ohjata toimiani vasten tahtoani kuin raiskaaja joka ensin raiskaa, ja sitten syyttää vaatetta ja ajaa tätä kautta kaikki naiset hallintaansa ohjaamalla monien naisten pukeutumista..
Jos osaisit luopua leimakirveestäsi, niin tietäisit tämänkin. Vuodatuksessani ei ole epäoleellista kohtaa. Se, että et ole lukenut sitä osoittaa laiskuutta ja epäkunnioitusta Tunnustat lukemattomuuden, mutta samalal väität tietäväsi tekstin sisällön. Lukematta tiedät. Aika äijä. Meilläpäin tuollaista asennetta kutsutaan sympatianpuutteeeksi, kunnioituskadoksi, keskustelukyvyttömyydeksi. Ja kaikeksi siksi jonka lipunkantajana täällä toimit. Kykenemättä perusinhimillisyyteen, edes sen minimitasoon. Kaiken "hyssyn hyssyn ettei tule provokaatiokostoa, ne on sellaisia" -halveksunnan jälkeen syytät minua asennevammasta.
PS: Mistä tiedät minun entisestä uskovaisuudesta ja mitä siitä tiedät? Itse asiassa en ollut kiihko. Olin tosi lungi, uskovaisten mielestä "liian lungi". Olen ollut aggressiivinen vasta saamani tappouhkauksen jälkeen. Sitä on vahvistanut se, että fundamentalistit ei etsineet tekijää, vaan pesivät oman vastuuosansa. He olisivat voineet tehdä jotain, edes yrittää. Mutta ei. Tämä kertoi olennaisen heidän inhimillisyydestään. Mutta keneltä tässäkin vaaditaan "positiivisuutta" ja panosta? Minulta.
"Olen vain tyytyväinen, että osui ja upposi. Nyt vain pinnistelet tuosta asenteestasi eroon, niin johan helpottaa."
Mistä päättelit että osui ja upposi? Pilkkaluonnehdintasi minusta olivat herjaavia, mutta väärässä ja epätosia. Osoitin että ainut joka ei suvaitse maailamnkuvan esilläoloa ja olemassaoloa olet sinä. Vitsailu on sinulle tabu. Etkä näytä huomaavan sitä mitä koko ajan korostan ja yritän selittää. Sinulla on minusta olkiukko, ja piekset sitä. Ja nyt olet se pulu joka on ensin ad homiem -paskonut laudealle ja kun toinen on ottanut loukkausen ja vaatinut tilille, määrittelet tältä pohjin itsesi voittajaksi! Okei, oelt voittanut. Olet epäeettisin kusipää -ääliuö. Triplaplatinaa siitä. Ole hyvä. Palkinnoksi saat kuulla petomaanin version porilaisen marssista.
Jos olisit lukenut antamani määritteet, huomaisit että narriudessani Pohjana on empatia. Minä en halveksu empatiaa. Halveksun sitä miten tekoempatiaa käytetään vallankäyttövälineenä. Se että toimii maailmankuvien kunnioituksen nimissä ei tarkoita että toimisi maailmankuvien kunnioituksen asialla. Viattomasta vitsistä vaientamispyyntelyt eivät ole kunnioitusta. Siinä yksi maailmankuva ja mielipidemaailma sysätään syrjään.
PS: Näin vaivaa, se ei ole "vuodatus" tai ainakaan pelkkä sellainen. Katso se argumentti siitä retoriikan takaa, niin huomaat mitä tarkoitan.
Mikä on tämä ohjelman kokonimi?
Ainakaan yle areenasta en löytänyt mitään pikaisella haulla.
[coolface]Ateismielämää ilmestyy Areenaan vasta ensi viikolla. Laitan tänne linkin sitten kun se julkaistaan.[/coolface]
Tuomo.
Osuvuuden voi jokainen päätellä tyylistäsi käsitellä asioita. =)
Ainahan sellainen herjaava vihjailu fanaattisuuteen ja epäempaattisuuteen ottaa päähän, mutta ei tietenkään ihmiselle, joka on normaali, kriteerisi täyttävä, koska sellainen kestää kaiken. (sarkasmia)
Ymmärrän, että empatianpuutteesta voi syyttää, mutta onko se sitten itsessään kovin empaattista? Ymmärrän, että fanaattisuudesta voi syyttää, mutta jos se tulee lähemmäksi elämän tapaa, niin miten se itsessään poikkeaa fanaattisuudesta? Puhumattakaan, että nuo ruokkivat toinen toisiaan.
Puhut aivan totta siinä, että puhun vain mielikuvistani, en ole enkä aio lukea koko blogiasi läpi. Mutta tämän tavoite ei olekaan olla oikeudenkäynti, jossa joku on oikeassa tai väärässä tai siitä onko joku pahaa vai hyvää.
PA:"Ateismielämää ilmestyy Areenaan vasta ensi viikolla."
Noh, noh, mitähän se meidän ateistien pyhä kirja sanoikaan valehtelusta.
"Osuvuuden voi jokainen päätellä tyylistäsi käsitellä asioita" Tämän kohdan olen käsitellyt, siihen löytyy vastaus. Sekoitat karun kielenkäytön raivostumiseen. Jokainen luulee samaa, kunnes kohtaa minut, joka lausuu sivistyssanaa ja kirosanaa vieretysten. Ja hymyilee.
Olet itse asettanut empatiakyvyn keskiöön. Vaadit sitä muilta. Tätä kautta se on sinulle yhtä olennaista, kuin mikä muu tahansa asia.
"Puhut aivan totta siinä, että puhun vain mielikuvistani, en ole enkä aio lukea koko blogiasi läpi. Mutta tämän tavoite ei olekaan olla oikeudenkäynti, jossa joku on oikeassa tai väärässä tai siitä onko joku pahaa vai hyvää."
En ole vaatinut koko blogini läpilukemista. Mutta esität väitteitä kuin ne olisivat relevantteja. Vihjasit esimerkiksi ääri oikeistolaiseksi. Joko kyseessä oli ad hominem, ihmistä vastaan hyökkääminen ja epäempatia, omin silmisi "pahaa". Kumosin esityksesi totaalisesti. Jos juttelet irrelevantteja, on niihin reagointinikin tietysti irrelevantti. Mutta tähän on ratkaisu. Lopeta hyvä hölmö floodaamasta niitä irrelevantteja asioita.
Minä otan aina keskustelijat vakavasti. Siksi syytöksesi loukkaavat. Koska annan sanallesi painoarvoa. Epäosuvuudesta on hyvä muistaa reagointini roolipelaajat ovat saatananpalvojia -maailmasta. Olen kuolannut raivolimaa asiaan liittyen. Juuri siksi että asia ei osu. Se, että voit herjata ja ottaa sen käsittelyn "turhana ja irrelevanttina" näyttää minulle siltä että arvostat minun ihmisyyttäni nollan verran. Kun se yhdistää ihanteisiisi nousee sana "kaksinaamaisuus" välittömästi esille. Ja sitä minä en edessäni siedä.
Minä olen aspergerin syndroomainen, joten kenties toimin hieman omalaatuisesti ja tämä vääristää tulkintoja. En tiedä. Mutta asialle en voi mitään. Yritetty on, ja olen "suunnilleen niin hyvä kuin voin", sosiaalisempi kuin moni voisi uskoa.
Jos aiheena on hyvä ja paha, ja esität luonnehdintoja, on luonnehdintojen osuttava aiheeseen. Esimerkiksi minun näkemykseni ymmärtäminen olisi onnistunut lukaisemalla muutaman linkkini läpi.
Enkä minä vaadi mitään "kaiken kestämistä". Kysymys on mittasuhteista. En ole niitä joista "sananvapaus sananvapaus" -esimerkiksi sillä mallilla mitä pornolehtiteollisuus tai keltainen lehdistö tirkisteleviä tekojaan oikeuttaa. Se on kuitenkin hyvin vahva oikeus.
Kyseenalaistan väitteen jossa mitään vastentahtoista ei ääneen saisi sanoa. Joten kyseenalaistan moraaliabsoluuttina sen että ihmistä tai hänen vakaumustaan ei saisi loukata tai kritisoida tai ivata tai pilkata.
Hyvä ja paha on tässä kohden harmaansävyinen rajanveto erilaisten ja keskenään ristikkäisten ihanteiden kohtaamisessa. Joten sinunkin olisi hyvä miettiä argumentin kohdentamista. Se muuttuu tälläisissä erittäin olennaiseksi asiaksi. Se, että mainitsit asian ääneen juuri tässä on statement itsessään. Tässä blogauksessa ei kuitenkaan ole mitään joka ylittäisi "kohtuuden rajat". Se ei edusta edes erityisen huonoa makua.
PS: Olen pienessä määrin pahoillani siitä että jouduin linkittämään niin moneen viestiin. Kuitenin niiden kohdalla ongelmana on se, että tässä kommenteissa on yläpituusrajat.
Minusta aiheenani on ollut koko ajan "hyvä ja paha". Sinä sen sijaan olet tuonut oikeudenkäsittelymäisiä (valheellisia ja herjaavia) syytöksiä, esimerkiksi minun poliittisesta vakaumuksesta.(Haastaisin tästä tietysti kaksintaisteluun kuolemaan asti, mutta väsyttää.) Minusta puolustautumiseen ei riitä uskovaisten tyylinen "väitän että olen avomielinen". He kun aina kertovat olevansa reilusti keskustelussa. Mutta eivät osaa näyttää linkeillä esimerkkejä siitä missä näin on aktuaalisesti tapahtunut. (Ja Googlekin näyttää vain "haista paska evopelle" -lausuntoja.) Minulla on munaa ja kykyä kumota syytökset case -esimerkkeinä jotka ovat tapahtuneet jo syytöstä ennen, joten en ole voinut reagida syytökseen keksimällä ja teeskentelemällä juttuja ja sitten linkkaamalla näihin osoituksena jostain erityisestä kyvykkyydestä. (I don't cheat and play games. And I do everything to show that.)
Argumentaationi etiikassa on pitkä, ja se johtuu siitä tavasta jolla ylipäätään lähestyn etiikkaa. Olen kuluttanut aiheen parissa liikaa aikaa, eikä se enää mene sellaiseen mustavalkoiseen lukiokastiin, josta on helppoa reteästi heitellä ihanteita nimellä jossain fucking suoli24:sessa. Pahoittelen tietysti tätä. Mutta en aio lopettaakaan.
Sen ymmärtäminen on olennaista jotta ymmärtää sen, mikä on hyvää ja pahaa minusta tähän aiheeseen liittyen.
Tätä kautta ignoraatiosi on synti keskustelulle jota olet muka esittämässä.
PS: Asenteeni joka minulla on. Olen siitä pirun ylpeä. Harjoittelen ahkerasti trollaavaa asennetta jossa argumentaatiota ei huononneta törkeyden vuoksi. Olen tehnyt tätä vuosia ja aion kehittyä siinä taitavammaksi.
Noh, noh, mitähän se meidän ateistien pyhä kirja sanoikaan valehtelusta.
"Jos sillä saa pesää, se on ok."
Olen hidas hämäläinen, mutta taisin lopultakin käsittää mitä Kekkonen tarkoitti tällä:
PA, voit toki jatkaa ivallista linjaasi vakavien asioiden edessä ja sitten hurskastella miten aikuiset ihmiset eivät tajua tosiasioita eikä edes huumoria!
Bloggauksessa osoitettiin lähes humoristisesti, ettei uskonnoton ihminen tarvitse uskontoa hyvään elämään. Tämä ei ole mikään yllätys ateisteille, mutta yllättävän moni uskovainen kokee faktan epämukavaksi. Asiasta kirjoittaminen taisi olle se "ivallinen" sisältö bloggauksessa? Jos ei ollut, niin mikä siitä teki ivallisen?
Olen joillakin keskustelufoorumeille huomannut, myös täälläkin on joskus vedetty herne nasaaliin uskonnollisten aiheiden epävakavasta kirjoittelusta. Kekkoselle uskominen on itsessään elämän tarkoitus, joka tuo sen lopullisen merkityksen kaikelle. Jos joku elää elämäänsä ilman samanlaista uskonnollista vakausta, niin se alentaa uskonnon arvoa. Jotenkin samalla tavalla kuin homoparien avioliitot halventavat heteroparien avioliittoja. Taitaa selittää sen miksi kristitityt ja muslimit usein vuoropuheluissaan puhuvat siitä, että on parempi uskoa johonkin kuin ei mihinkään.
Muistaakseni Guy Harris kirjoitti juuri tästä aiheesta 50 reasons people give for believing in a God-kirjassa.
http://www.amazon.com/Reasons-People-Give-Believing-God/dp/1591025672
"Ainahan sellainen herjaava vihjailu fanaattisuuteen ja epäempaattisuuteen ottaa päähän, mutta ei tietenkään ihmiselle, joka on normaali, kriteerisi täyttävä, koska sellainen kestää kaiken."
Kekkonen. Olkiukotat näkemystäni. Jos kyseessä ja haussa olisi todella se, mikä on hyvää tai pahaa, niin aivan varmasti pitää ottaa selvää mitä toinen sanoo. Kunnioitus ja keskustelu ei ole sitä että tehdään ennakkoluulojen pohjalta stereotypioita ja niistä rakennetaan olkiukkoja joita piestään - samalla kun kieltäydytään suorasanaisesti ottamasta selvää mitä toinen on tarkoittanut vaikka tämä tarjoaa siihen suoraan mahdollisuutta ja korostaa että olet ymmärtänyt asian väärin.
Minä en vaadi "kaiken nielemistä tai kestämistä". En vaadi edes sitä että Kataisen tai Kokoomuslaisten pitäisi naureskella sille hikipedialinkilleni. Päin vastoin, minusta sen pitäisi innostaa heitä miettimään itseään itsekriittisesti JA provosoitumaan puolustamaan omaa näkemystään ovelammin vastavitsailuin.
Et näytä tajuavana sitä että sama logiikka jolla olet minut väärin tuominnut oikeistolaiseksi värittää koko argumentaatiosi alusta loppuun.
"Ymmärrän, että empatianpuutteesta voi syyttää, mutta onko se sitten itsessään kovin empaattista?
Sitä sinun olisi kannattanut miettiä siinä vaiheessa kun aloit syyttelemään empatianpuutteesta täällä. Jos uskisfundamentalisti ei tule imemään ideologista kyrpääsi ja seisokkiasi vaan joudut oikeasti vastaamaan herjauksiisi ja vääristelyisi ja ne hierotaan huolellisesti naamaasi takaisin, niin tee kute kunnon vastuuntuntoinen ihminen. Älä ole se pikkusieluinen potentiaalinen provosoituva murhaaja tai joku njonka psyyke on niin herkkä että erimielisyyden ilmaiseminen johtaa siihen että heistä pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huoli ja panna pöpilään.
PS: Minulla on tapana katsoa siten että ihmisillä on omat kriteerit. Ne eivät siirry toisille. Kun sinä korostat empaattisuutta, sinut tuomitaan sen teeman kautta. En ole pitänyt sitä tärkeänä, joten mitään kaksinaamaisuutta minun kohdallani ei asiassa ole. Minä täytän omat eettiset kriteerini ja standardini paremmin kuin sinä omasi.
Ja tosiasiassa, vaikka sinä teeskentelet suvaitsevaista, minun blogia lueskelemalla huomaat että suhtaudun uskontoon ja uskovaisiin paljon suvaitsevaisemmin kuin sinä ateisteihin.
Itse asiassa yksi vakiobloggauspaikoistani on aktiivikristityn. Siellä en väännä riitaa tai debatoi. Moni uskovainen tekee tälläisen kohtaamisen vaikeaksi, ja kun raivoston heille ja heidän törkeälle käytökselleen he luulevat että suutun heidän ideologialleen tai tuomitsen heidät heidän uskonsa vuoksi. Tässä on kuitenkin valtavan iso ero.
Vai onko Kekkosella näyttää linkkejä joissa on puolustamassa ateistista elämäntapaa uskovaisten herjausten alla?
Post a Comment