21.7.11

Dawkinsin moraali evoluutiosta?

Teologian professori James P. Mackey pääsi kirjoittamaan ateismia ja evoluutiota kritisoivan mielipidetekstin Irish Times -lehteen. Mackey huomioi, että Vanhan testamentin Jumala oli kuin olikin julma olento. Kansanmurhat ovat karmein esimerkki tästä. Kaikkien onneksi kristikunta on siirtynyt leppoisamman Jumalan palvomiseen.

A divinity who imposes our moral and religious duties upon us by threats of horrible punishment, both in this life and the next; and who, according to Christians at least, requires the sacrifice of the life of an innocent, stainless human being, as in the most primitive times, to satisfy divine anger. Such religious beliefs and practices are the very nemesis of true morality.


Julmien jumaluuksien taakka saa monet toteamaan, että tämän julman jumaluuden moraalioppi on välttämisen arvoinen asia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi olemassa jonkinlaista suopeampaa Jumalaa. Mutta mitä sen tilalle? Mackey keskittyy Richard Dawkinsin moraaliperusteluihin. Tai ainakin hänen kuvittelemaansa versioon Dawkinsin perusteluista. Mackey kuvailee moraalia, joka on johdettu luonnonvalinnasta.

Second, the creator of the cosmos according to Dawkins is “evolution” and, according to Dawkins’s darling, Darwin, “evolution” creates our world by mutations, some of which mindlessly confer an advantage in the struggle for existence and life.

The favoured ones propagate and survive, while the unfavoured and weaker go to the wall; giving the natural rule for limitless success in life as that of the survival of the fittest.

That is then the rule that human beings should adopt as their moral principle; with a codicil to the effect that helping the weak ones is wrong, since such senseless bonhomie serves only to dilute the fitness of the race by helping the unfit.


Darwinistien pitäisi siis elää vahvimman raa'an voiman perusteella. Heikkojen auttaminen on syntiä. Ihmislajia pitää jalostaa vahvemmaksi. Jne. Mackey vielä viimeistelee pointtinsa.

Dawkins’s Darwinism has a god alright; and a morality that fits its nature. The blind god is “evolution” and its ruling moral principle is: whether by enterprise or chance mutation you gain monetary advantage in the struggle of all against all for life ever more abundant, use this superior fitness entirely for yourself, for helping the weak will only hold you back.


Näin Mackey perusteli kirjoituksensa otsikkoa: Dawkins's survival of fittest theory unfit to serve as moral code for human race.

Kylläpä Dawkinsilla ja kumppaneilla on karmea moraali. Yhtä karmea kuin Vanhan testamentin jumalolennolla. Tai sitten Dawkins on kirjoittanut jotain aivan muuta siitä miten evoluutiosta vedetään moraalia. Itsekäs geeni kirjassa lukee aivan selvästi, ettei Dawkins halua vetää moraalia evoluutiosta. Evoluutio selittää mistä moraali on ilmestynyt, mutta ei sitä mikä on oikein tai väärin.

I am not advocating a morality based on evolution. I am saying how things have evolved. I am not saying how we humans morally ought to behave. ... If you wish to extract a moral from it, read it as a warning. Be warned that if you wish, as I do, to build a society in which individuals cooperate generously and unselfishly towards a common good, you can expect little help from biological nature. Let us try to teach generosity and altruism, because we are born selfish. Let us understand what our own selfish genes are up to, because we may then at least have a chance to upset their designs, something that no other species has ever aspired to do.
Muistaakseni sama sanoma toistuu Jumalharha -kirjassa.

7 comments:

Anonymous said...

En minäkään naturalistina halua vetää moraaleja evoluutiosta.

Luonto on paljon laajempi, kuin pelkkä evoluutio-mekanismi.

Ihmisen elämä ei myöskään ole yhtä yksinkertaista, kuin jonkun jaguaarin, joten ihmisen moraaleiksi ei kelpaa mikään yksinkertaistettu ja yleispätevä selitelmä evoluutiosta.

Lisäksi eri aljien käyttäytyminen eroaa niin paljon toisistaan ettei eri (kuviteltavissa oleville moraalisille-) lajeille voi määritellä "yhteistä moraalia", mutta evoluutio taas on kaikkia eliöitä yhditävä tekijä.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Ja muistanee ihmiset senkin että evoluutio tuottaa yhteistyötä. Oman hengen uhraaminen toisen puolesta saa ehtoja vaikka Hamiltonibn säännön kautta.

Dawkinsin "itsekäs geeni" tarvittiin koska altruismi. Dawkinsin idea oli se, että geenin monistuminen on geenille edullista. Se ei aja yksilön eikä populaation asiaa, vaan geenin asiaa. Kuitenkin itsekäs geeni nähdään ikään kuin maksimaalisena "yksilön oma edun tavoitteluna".

Kun katsoo miten teologian professorit eivät osaa kritisoimaansa aihetta, syntyy ensin ainakin sympatiantunnetta teologeille jotka valittaa siitä evoluutikoiden osaamisen tasosta. Ammattitaito ei selvästi ole samassa paikassa. Kun toisen ammattitaito ei tarkoita osaamista toisessa, syntyy virheitä. Vakavia virheitä. Asiat pitää selittää alusta, kuin lukiolaiselle.

Sitten syntyy huvittuneisuutta. Sillä teologit ei usein ota nokkiinsa argumenttejen korjaamisesta. Sillä teologit tykkää aina "ottaa viimeisen sanan". Luonnontietellijän pitää kunnioittaa kulttuuria, uskontoa ja vakaumuksia ja varoa lainauksissaan että teologia ei vääristy. Teologi sen sijaan voi vaan ottaa luonnontieteen omaksi lyömäaseekseen välittämättä siitä onko hänellä jokin mielikuvakyhäelmä aiheesta vai se ihan oikea teoria.

Anonymous said...

Esimerkiksi lemmikki kissan pitäminen ei ole evolution kannalta millään tavalla merkityksellistä, itse asiassa se on vain rasite.

Psykologian kannalta yksi ystävä joka ei tuomitse lisää on erittäin hyvä idea.

Moraalisen toiminnan perustelemista joko psykologialla tai evoluutiolla voi kummassakin tapauksessa pitää esimerkkinä naturalismista.

Anonymous said...

Ilmeisesti teologien mielestä on aina oltava ihmisistä riippumaton auktoriteetti, joko se on Jumala, tai sitten "evoluutio". Jos moraali on vain ihmisten välinen sopimus, mikä tahansa on sallittua. Teologien moraalikäsitys on heidän mielestään parempi vain siksi, että siihen kuuluu yliluonnollinen ylituomari, joka pystyy valvomaan sääntöjen noudattamista.

Oma ongelmansa on se, onko ihmisellä lainkaan luontaista moraalitajua. Jos ei, me emme ole päteviä arvioimaan Jumalan moraalisuutta. Jos on, mihin tarvitaan Jumalaa?

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Lemmikkikissan pitäminen voi olla rasite nyky-yhteiskunnassa. Mutta aiemmin on kisuista kyllä ollut hyötyä. (Egyptissä kissoja arvostettiin syystä.)

Yksi symbioosin muotohan tässä on. Molemmat hyötyy.

Tässä ei kuitenkaan voi hämääntyä liikaaa nykypäivään. Kysymys on "ekologisesta loukusta" ; Selitys voi silti olla adaptiivinen, menneisyydessä. (Geenit on sopeutuneet menneisyyden oloihin, muuntuminen vie aikaa, ja tulevaisuuteen geenit ei tunnetusti näe, joten nopean muutoksen aikana on ihan oikeasti mahdollista olla "vähän jälkeenjäänyt".)

Sopeumana menneisiin oloihin ; Miehet tykkää katsoa pornoa, koska seksuaalinen kiinnostus on taannut lisääntymisen. Spermapankkiin meno sen sijaan ei innosta, vaikka siinä on liitos suoraa siihen ihanaan kelpoisuuteen...

Anonymous said...

"Mutta aiemmin on kisuista kyllä ollut hyötyä."

Tämä voisi olla "evoluutio psykologian" käsitys lemmikkien pitämisestä.

"Yksi symbioosin muotohan tässä on. Molemmat hyötyy."

Tässä mielessä tämä "evoluutio psykologinen" tulkinta tilanteesta on myös pohja naturalistiselle moraalille.


"Geenit on sopeutuneet menneisyyden oloihin, muuntuminen vie aikaa..."

Onko evoluutioon pohjautuva naturalistinen moraali välttämättä sidotuttu geeneihin?

Geenit eivät ole moraalinen toimija, ihminen on. Geenit ovat vain ihmisen rakennus /toiminta ohjelma. Eikä "evoluutioon palautuva" sosiaali darwinismi ota huomioon mainitsemiasi seikkoja altruismin hyödylyisyydestä.

http://www.physorg.com/news/2011-07-cooperation-competition-greed-good-.html

Tämä olisi muutenkin nähtävissä helposti luonnossa. Sudet ja leijonat ovat hyvin sosiaalisia eläimiä ja niiden laumassa on sääntöjä joita ne noudatavat, vaikka nämä olisivatkin yksilön etujen vastaisia. Niiden "luonto" vetää ne muodostamaan laumoja. Ne pärjäisivät yksinkin, kuten tiikerit ja puumat pärjäävät vastaavissa oloissa.

http://www.physorg.com/news/2011-07-cooperation-competition-greed-good-.html

Psykologiaankin perustuvan naturalismin voi myös palautaa geeneihin koska psykologia on nimen omaan ihmisen lajityypillisen käyttäytymisen tutkimista. Mutta se ei tarkoita että samalla moraali olisi pakko sitoa evoluutioon.


"Spermapankkiin meno sen sijaan ei innosta, vaikka siinä on liitos suoraa siihen ihanaan kelpoisuuteen..."

Jos katselee tapahtumaa puhtaasti teknisesti. Ilmiselvin esimerkki ihmisen hitaasta sopeutumisesta tieteen ja kulttuurin tuomiin mutoksiin ihmisen elinympäristössä ja kuinka kulttuuri ei yksiselitteisesti muuta ihmisen ympäristöä paremmin vastaamaan ihmistä eläimenä. Tiede hyödyttää ihmistä vaikka se tarjoaisikin luonnottomuuksia kuten perinnöllisesti sairaiden selviäminen lisääntymisikään asti ja keinotekoinen hedellmöitys. Enemmänkin kulttuuri pyrkii vähentämään ja sopeuttamaan ihmisen biologisia rajoituksia tai ominaisuuksia. Esim. avaruusmatkailu ja hapentarve, painottomuus ja paine-erot.

Tästä päästään kysymykseen:
Jos halutaan johtaa naturalistinen moraali ihmisen kulttuuriselle toiminnalle, onko se sidotttava evoluutioon?

A)
Kulttuuri on tuotanut monia asioita, jotka ovat ihmisluonnolle vieraita jos mietitään ihmsisen vaistoja ja "luonnollista" toimintaa. Väkivaltalainsäädäntö pyrkii pääasiassa pitämään tämän ihmisen "lajityypillisen" käyttäytymisen kurissa.

B)
Toisaalta kulttuuria voidaan pitää ihmisen evoluuion jatkeena, koska se vastaa ihmisen ympäristön muutoksiin nopeammin kuin evoluutio. Se on mahdolilstanut että ihminen on ensimmäisenä lajina käynyt kuussa ja omaa potentiaalin laajentaa elinympäristöään maan ulkopuolelle.

C)
Toisaalta kulttuurin luominen itsessäänon ihmiselle lajityypillistä toimintaa, joka on yhteydessä kohdassa b) esitettyyn nopeampaan sopeutumiseen ja se voidaan palauttaa helposti myös geeneihin.

Näitä kolmea vaihtoehtoa on käytetty moraalisina (naturaliemiin pohjautuvina) väittäminä niin politiikassa kuin muuallakin julkisuudessa.

Kohta c) ei ole yksi selitteisesti synteesi kodista a&b). Esimerkiksi auto-onnettomuuksien aiheuttama korkea evoluutiopaine. Autot ovat kulttuurin tuote. Onnettomuudet ovat yleisimpiä nuorilla miehillä ja ne aiheuttavat selvästi kuolemia ennen lisääntymis-ikää. Niiden syynä on nuorten miesten näyttämisen tarve, joka esim. testosteronin takia liittyy ihmisen lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Auto-onnettomuudet ja niihin suhteutuminen nykyään edustaa eniten kohdan a) perusteluja.

Lääketieteen ja medikalisaation kehityksessä kohta b) on yleisimmin käytetty perustelu.

Kohta c) tulee historian ja varsinkin antiikin tutkimuksessa eniten vastaan.


"Pimea.ateria"

Harri Huhta said...

Täytyy myöntää että sinulla on mielenkiintoinen blogi. Huomasin, että kritisoit monia tunnettuja kristittyjä. Dawkinsin God Delusion on ilmeisesti mielestäsi hyvä kirja myös. David Hart on kirjoittanut jonkinlaisena vastineena Atheist Delusionin. Tällaisesta kirjasta olisi mukava lukea kaltaisesi ateistin arvio. Vai oletko jo sellaisen tehnyt?