Vielä hiukkasen verran hyvistä kansanmurhista
Tämä on luuytimiin asti kaluttu aihe, mutta jälleen joku pappi on puhunut ylistävään sävyyn kansanmurhien hyvyydestä. The Christian Post -lehdessä John Piper perustelee hartaudella tätä asiaa. Hänelle on esitetty tuttu ongelma: Miten lapsia ja naisia teloittamaan määrännyt Jumala on voinut olla moraalisesti hyvällä maaperällä?
It's right for God to slaughter women and children anytime he pleases. God gives life and he takes life. Everybody who dies, dies because God wills that they die.
God is taking life every day. He will take 50,000 lives today. Life is in God's hand. God decides when your last heartbeat will be, and whether it ends through cancer or a bullet wound. God governs.
So God is God! He rules and governs everything. And everything he does is just and right and good. God owes us nothing.
Jumala hallitsee kuolemaa. Siksi hänellä on oikeus ohjata ihmisiä pois elämästä. Ja koska Hänet on määritelty ikihyväksi, ovat ihmisten kuolemat automaattisesti hyviä. Aina. Siksi jokainen elävänä päättynyt päivä on lahja Jumalalta.
Now add to that the fact we're all sinners and deserve to die and go to hell yesterday, and the reality that we're even breathing today is sheer common grace from God.
Sitten Piper tarinoi ihmisille jaetuista marssikäskyistä. Miten ihmisten määrääminen toisten ihmisten, kokonaisen kulttuurin, murhaamiseen saadaan kuulostamaan moraalisesti hyvältä asialta?
My answer to that is that there is a point in history, a season in history, where God is the immediate king of a people, Israel, different than the way he is the king over the church, which is from all the peoples of Israel and does not have a political, ethnic dimension to it.
With Joshua there was a political, ethnic dimension, God was immediate king, and he uses this people as his instrument to accomplish his judgment in the world at that time. And God, it says, let the sins of the Amorites accumulate for 400 years so that they would be full (Genesis 15:16), and then sends his own people in as instruments of judgment.
So I would vindicate Joshua by saying that in that setting, with that relationship between God and his people, it was right for Joshua to do what God told him to do, which was to annihilate the people.
Eli israelilaisten poliittinen ulottuvuus tuona historiallisena aikakautena teki kansanmurhista hyviä. Jotenkin.
Onneksi Piper on saarnaamassa, ettei kansanmurhiin ole enää syytä. Nyt on voimassa se leppoisa lähetyskäsky.
So God has his times and seasons for when he shares his authority to take and give life. And the church today is not Israel, and we are not a political entity. Therefore the word we have from the Lord today is, "Love your enemy. Pray for those who abuse you. Lay your life down for the world. Don't kill in order to spread the gospel, but die to spread it."
Onneksi ihmiset eivät enää ole julistamassa, että heidän asiansa on Jumalan asia tällä planeetalla. Tai pyhien tekstien olevan absoluuttisesti oikeassa kaikessa. Ainakaan enemmistö ihmisistä ei ota sellaisia puheita kovin vakavasti. Onneksi.
Piperin perustelu jättää kuitenkin melkoisen ongelman leijumaan huoneeseen. Jos Jumala on ratissa, ja kaikki kuolemat ovat Hänen tahtonsa mukaisia, niin onko jäljellä pahoja kuolemia? Ja mitä tapahtuu pahuudelle? Onko sitä enää olemassa, jos ihmiskunnan kurjuus on Jumalan tahto? Mitä Piper vastaa surevalle äidille, kun hänen lapsensa on kuollut onnettomuudessa?
"Me kaikki ansaitsemme kuoleman, mutta armollisesti Jumala pitää meitä hengissä. Joskus. Muista rakastaa Häntä."
Ei siis ole kovin suuri ihme, että jotkut uskovaiset eivät ota tuollaisia fundamentalistisia saarnoja mitenkään lohduttavina.
5 comments:
Eli jos isä surmaa perheensä, on se Jumalan tahto ja oikein. Muutoin perhe olisi jäänyt henkiin.
Minä voin mennä tappamaan päiväkodin kaikki lapset ja hoitajatkin, koska sen täytyy olla Jumalan tahto, jos se tapahtuu. Jos Jumala haluaa, että he jäävät henkiin, he jäävät.
Pahuus on Jumalan tahto?
Eli jos isä surmaa perheensä, on se Jumalan tahto ja oikein. Muutoin perhe olisi jäänyt henkiin.
Minä voin mennä tappamaan päiväkodin kaikki lapset ja hoitajatkin, koska sen täytyy olla Jumalan tahto, jos se tapahtuu. Jos Jumala haluaa, että he jäävät henkiin, he jäävät.
Pahuus on Jumalan tahto?
"God has his times and seasons..."
Siis onko tää piipparin jumala koliikkivauva vai skitsofreenikko? Kai täs on takana jokin sellainen että kukin rakentaa itsensä näköisen jumalakuvan.
Poliisit ja palomiehet toimivat Jumalan tahtoa vastaan. Jos joku joutuu esimerkiksi onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi, niin tästä seuraa enemmän hyvää. Jumala on näin säätänyt, joten mikä hitto yhteiskuntamme on tätä tahtoa vastaan taistelemaan.
Siksi kulttuurimme onkin tuhon kynnyksellä, maailmanloppu tulossa ihan heti ellei pian.
Tottahan toki kuolema on hyvä asia. Mitä siitä tulisi, jos edes ihmiset eläisivät iänkaiken ja jatkaisivat sukuaankin viriileinä viissatasina, muista elikoista nyt puhumattakaan. Jos Suomen talvi eikä mikään muukaan tappaisi itikoita, niin kusesa oltaisiin.
Ja katastroohvihan siitä tulisi. Sanotaan, että yhden Itämeren turskan jälkeläiset (silloin kun hurskaa ko. meressä oli) täyttäisivät koko meren muutamassa sukupolvessa, jos kaikki jälkeläiset kehittyisivät ja jatkaisivat sukuaan; vaikka sitten kutemisen jälkeen kuollakupsahtaisivatkin (vai onko kuollalötkähtäminen merellisessä elementissä parempi ilmaisu?)
Eihän se kuolema Jumalalle mikään peräseinä ole. Ihmiselle se on ovellinen peräseinä, jonka läpi ei näy, mutta mitä sen takana, onkin sitten arvoitus, jonka arvaamiseen useimpien uskontojen kiinnostavuus liittyy. Tiedä häntä montako neitsyttä ( vai komeaa Adonista) siellä odottaa virvoittavien vetten äärellä viinilasit täytettyinä strutsinsulkavihkojaan leyhytellen?
Kuolema itse ei ole moraalinen ongelma. Se on pakko ja hyvä niin. Turha, pahasti kesken jäänyt elämä ja turha kärsimys ovat ongelmia. Sekin on usein "jälkeen jääneiden" ongelmana. Varsinaiset asianosaiset eivät ainakaan myöhemmin ole tulleet valittamaan.
Tämä vaan kornihkona toisenlaisena näkemyksenä.
Post a Comment