Huonon suunnitelman idea ja ID

Älykkään suunnitelman idea-blogissa kommentoidaan erästä suosituinta alan argumenteista: silmän rakenne. Asiasta on väännetty kättä jatkuvasti. Milloin silmän rakenne on niin huonosti suunniteltu, ettei Jumalaa voi olla. Tai sitten se on niin mahdottoman nerokas ratkaisu, että vain Jumala on voinut sen suunnitella. Ehkä eniten käytetty argumentti evoluution puolelta on liittynyt fotoreseptorisolujen asentoon silmän sisällä. Ne ovat väärinpäin:

Selkärankaisten fotoreseptorisolujen “nurinkurinen” asento on ollut yksi olennainen evoluutioteoreetikoiden käyttämä esimerkki huonosta suunnittelusta.

Mutta tuore tutkimus osoittaakin, että kyllä ne solut ovat siellä ihan sopivasti.

Uusi tutkimus paljastaa, että gliasoluilla on useita muitakin tehtäviä(2). Tutkimuksesta käy ilmi, että ne terävöittävät näköämme suodattamalla “harhavaloa” (stray light) ja vähentämällä värien dispersiota. Harhavalo on eräänlaista kohinaa, joka vähentää visuaalista tarkkuuta. Gliasolut parantavat signaali-kohina-suhdetta valon kulkiessa niiden läpi ja ehkäisevät taajuuksien (värien) poistumista fotoreseptorisolujen ulottumattomiin. Tutkija Erez Ribak kertookin artikkelissa, että “retinan rakenne osoittautuu optimaalisesti suunnitelluksi kuvaterävyyden parantamiseen”.

Lyhyesti: Silmä onkin nerokas ratkaisu, jossa tehdään kompromissi optiikan ja hermosolujen asettamien rajoitusten välillä. Joten silmä ei ole huonoa suunnittelua. ID-blogi tekee selväksi ettei Dawkinsin ja kumppanien enää kannata argumentoida silmän pohjalta älykästä suunnittelua vastaan. Mitä älykäs suunnittelu sitten ennusti silmän rakenteesta:

Näissä argumenteissa on mielenkiintoista se, että niiden esittäjät eivät vaikuta ottavan vakavasti suunnitteluteorian pohjalta tehtyä ennustetta. Vaikka verkkokalvo vaikutti pitkään poikkeuksellisen huonosti suunnitellulta, voitiin suunnitteluargumentin pohjalta ennustaa, että yksittäisestä epäoptimaalisesta osasta huolimatta verkkokalvo olisi kokonaisuutena taitavasti rakennettu ja tehokas.

Täytyy todeta, että ID-blogi on aivan oikeassa. Siis jos he olisivat ennustaneet jotakin ID:n pohjalta. Ennustus taitavasta ja tehokkaasta suunnittelusta vaatisi olettamuksen suunnittelijan kyvyistä ja taidoista. IDeistit ovat toistuvasti todenneet, ettei sellaista saisi tehdä.

"Intelligent design presupposes neither a creator nor miracles. Intelligent design is theologically minimalist. It detects intelligence without speculating about the nature of the intelligence."

Intelligent Design: The Bridge Between Science and Theology, William Dembski. (s. 107)

Parhaimmillaan älykästä suunnittelua on hahmotettu "tarkoituksenmukaisten rakenteiden" kautta, kuten Michael Behe on sitä määritellyt. IDeistit havaitsevat suunnittelua, mutta he eivät tietenkään kahlitse itseään ideoihin suunnittelun laadusta. Huonosti suunniteltu auton ovi on kuitenkin suunniteltu. Suunnitelmallisuus ei ole kiinni suunnittelun taidosta ja tehosta. Täysi imbesilli voi tuottaa jälkiä suunnitelmallisuudesta. Onko IDeistillä mielessä joku tietty suunnittelija, jonka taidot ovat tiedossa? Kyllä ja ei. Riippuu kuka kysyy ja missä tilanteessa.

Dawkinsin ja kumppanien puheet huonosta suunnittelusta ovatkin siis vain taitavan suunnittelijan kimppuun käymistä.