3.7.10

Ulos kaapista

Tänään Ilta-sanomien kolumnisti nosti esiin tärkeän ongelman yhteiskunnassa. Pride-viikon aikana pohdimme helposti sitä mikä on normaalia. Mikä on epänormaalia. Siksi koen tarpeelliseksi vihdoinkin paljastaa jotain yksityisestä elämästäni. Tätä on pohdittu tarkkaan. Jotkut blogiani seuranneet ovat ehkä päätelleet sen mitä on tulossa.

Olen erilainen ihminen. Vähemmistössä nuoruudesta lähtien. Jotkut väittävät tämän olevan perinnöllistä. Toisten mielestä kyseessä on valinta. Sen perusteella yritetään argumentoida ilmiön oikeellisuuden puolesta/vastaan. Omien kokemusten perusteella voin sanoa, että erilaisuuteni on molempien yhdistelmä. Isosisko yritti opastaa minua "oikeille" raiteille teini-ikäisenä.

Olen menettänyt ystäviä tämän takia. Tai oikeastaan en saanut ystäviä. Koulumaailmassa päädyin in crowdin ulkopuolelle, sillä en osannut ollenkaan samaistua siihen minkälaisia suositut pojat ovat. Sosiaalinen kanssakäyminen rajoittui pahasti. Kuuntelin sivusta miten muut koululaiset kertoivat villejä tarinoita viikonlopun seikkailuista. En edes halunnut vastaavaa elämää. Pienessä Toijalassa ei ollut vaihtoehtoja. En pystynyt teeskentelemään. En pysty tänäänkään.

Sukujuhlat ovat olleet melkein ahdistavia. Erilaisuuteni tulee aina jollakin tavalla esiin, puolihuolimattomasti. Aivan kuin sukulaiset eivät haluaisi muistaa millainen ihminen olen. Selitän aina uudelleen, että olen erilainen heihin verrattuna. He sanovat, ettei siinä ole mitään hävettävää. Kyllä minä sen tiedän!

On aika paljastaa totuus.

En juo alkoholia. En ole ollut kertaakaan kännissä.

Sukujuhlissa en juo edes kahvia. Jos jostain syystä päädyn baariin, niin tilaan tiskiltä omenamehua. Se näyttää alkoholijuomalta, joten en välttämättä kohtaa nousseita kulmakarvoja. Lasiin sylkeminen ei ole minulle mikään suuri periaatteellinen julistus. Alkoholijuomat vain maistuvat suussani pahalta. Sisko metsästi erilaisia juomia joista olisin saattanut tykätä. Sellaista ei vain ole. Eikä se haittaa minua. Osaan olla ilman juopumusta. En halua litkiä nesteitä joiden maut eivät miellytä.

20 comments:

Aqua Fortis said...

Kas, taas yksi raitis idoli. Tässähän ihan alkaa miettiä, onko itsellä pohjaa siihen.

+1 for this

Maria said...

Luettuani alun olin varma, että kyseessä oli homojulistus. x)

Juomatta oleminen tuo monesti mieleen ne yksittäiset absolutistit, jotka saarnaavat juomisesta muille ja pitävät meteliä valinnastaan, siis vähän kuin uskoaan julistavat hihhulit. Olen törmännyt moneen tällaiseen tapaukseen, joskin ovat olleet teinejä ja käyttäneet retorikkaa "tippakin tappaa" ja "onks kiva olla sit kakskymppisenä ojan pohjalla". :D Ehkä sitä ryydittää myös koulujen nollatoleranssiin perustuva päihdevalistus, joka tällaisia järjettömyyksiä esittää totuuksina. -.-

Toiseksi mieleen juomattomuudesta tulee usein se, että siis miksi. Se on tietysti outoa, että sellaista tarvitsisi edes kysyä, mutta kai se on niin harvinaista sitten. Yksi selitys tulee taas mieleen siitä, että onko taustalla uskonto, joka kieltää. -.- Toisaalta ne uskisnuoret joita tunsin ja jotka olivat raittiitta, eivät kyllä pitäneet asiasta tai valinnoistaan koskaan meteliä. :P

Pari äänekästä pilaa muidenkin maineen ja luo turhia ennakkoluuloja muistakin. Ihmiset on lampaita ja jostain tuollaisestakin osataan tehdä numero. -.-

ai niin, sitten myös usein tulee mieleen sellainen, että ottaa juomattoman henkilön ikäänkuin erityistapauksena ja antaa vähän liikaakin ylimääräistäkin huomiota. "Mites jos me lähdetään baariin, voitko sinä tulla, haittaako sinua, loukkaako se sinua, oletko kamalan kiusaantunut, onko sinulla tylsää ja ärsyttävää, oletko varma että viihdyt, en halua painostaa sinua mihinkään, eihän sinusta tunnu että sinua painostetaan, koska kunnioitan sinua?" -.-

Anonymous said...

Pojat kysy multa yläasteella mitä mä juon viikonloppusiin.Vastasin silmät sinisinä "cokista tai jääteetä". Ne remahti nauruun. Hissukka-tytöillä ei ole sen helpompaa kun -pojillakaan tässä asiassa.

Kahvi ja alkoholi vaan maistuu pahalta! Päätä pystyyn ja kaapin ovi auki vaan! Kaakaon juonti kunniaan!

JJB said...

En ole ainoastaan raitis, vaan olen ilmeisesti lisäksi allerginen alkoholille. Pienikin määrä alkoholia saa minut voimaan pahoin.

Tämä ei kuitenkaan ole haitannut naissuhteitani. Itseasiassa on kivaa pitää naisille seuraa, samalla kun muut miehet sekoilevat kännissä.

Maria said...

Hihi, vaan entäs jos naisetkin on nin humalassa että ärsyttää? ;) Siihenkin ilmiöön olen törmännyt. :(

Paholaisen Asianajaja said...

AquaFortis, etkö ole nimimerkkisi arvoinen? Kivaa olla jonkun idoli.

Maria, "Luettuani alun olin varma, että kyseessä oli homojulistus. x)"

Miksi kuulen tuota niin usein naisten suusta?

Aqua Fortis said...

Hahah, en ole siinä suhteessa nimimerkkini arvoinen, en tosiaan.

Aqua Fortis on itse asiassa tullut siitä, kun en halunnut pilata entisen nimimerkkini "Aqua vitaen" hehkua ;)

Aqua Regian-arvonimeen on vielä vähän matkaa.

Aqua Fortis said...

Haha, edellisessä kommentissa piti kirjoittaa word verification varmaan kuus kertaa (mikä oli joka kerralla oikein) ennen kuin se päästi kommentin läpi.

Epäilen masinointia.

tyy said...

Onneksi olkoon, se on loistojuttu. Tunnen hyvin läheisesti toisen samanlaisen. Ei pisaraakaan koskaan.

Pidä siitä kiinni, et menetä mitään.

Hreathemus said...

Samassa leirissä ollaan. Itselleni absolutismi on valinta; mikään ei ole parempaa alkoholikasvatusta kuin kasvaa alkoholistiperheessä. Koska itselläni on siis alkoholismiin taipuvainen geeni, en halua edes kokeilla.

Lapsuuden takia myöskään baarireissut eivät kiinnosta, joten lopputuloksena on lähes olematon sosiaalielämä. Omasta mielestäni muiden kännäämisen katsominen on tylsää ja riskialtista, muiden mielestä kokista siemaileva henkilö on syytös heidän juomavalintaansa kohtaan (ihana puritanismi, näkee syyllisyyttä joka asiassa).

No, tulipas tästä pitkä vuodatus, kun piti vain sanoa, että Suomesta löytyy tosiaan muitakin raittiita ei-uskiksia. :)

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Ärsyttää tuollaiset ateistit. Mitä ihmeen intoa irtautua/vapautua uskonnosta, jos on hyveellisempi kuin?

Minä ainakin osoitan vakaumukseni : Juon, ryyppään, käytän huumeita siinä lasten Moolokille uhraamisen ohessa. Ja homostelen kaikki päivät - ja yöt jos kunto kestää. Ja kestäähän se, kun itse Saatana antaa voimia amfetamiinin välityksellä!

Tai siis oikeastaan en. Mikä helvetti meitä vaivaa? Luulin että ollaan skeptisiä, mutta onkin joku "Anonyymit, Pseudonyymit ja muut Nimimerkkikirjoittelevat" Absolutistit.

Mutta kyllä kristityt tietää. Hekin minulle kertoo "omasta kokemuksesta" millaista elämää uskonnottomat elää. Ja kertoo että että mitään iloa ei näistä baarielämistä saa. He ovat oikeassa, koska Kristitty ei Valehtele. MOT.

JJB said...

Jos kaikki uskonnottomat vain riehuisivat ja harrastelisivat sodomiaa, niin meidän unelmamme sekulaarisesta diktatuurista, jossa uskonnot olisivat kielletty ja kaikki palvoisivat saatanaa, ei tule koskaan toteutumaan.

tyy said...

Pitäisikö siirtyä homeopaattiseen kossuun..

Anonymous said...

Pommac on myös hyvä oluen korvike baarissa. Sitten kun vielä käyttäytyy riehakkaasti niin kaappi on sinetöity ja sen lisäksi on hauskaa.

Anonymous said...

"En juo alkoholia. En ole ollut kertaakaan kännissä.

Sukujuhlissa en juo edes kahvia."

Oho! En ole ainoa.

"Kaakaon juonti kunniaan!"
Jep ja Pepsin kanssa. Hyväksyn juuri ja juuri kokiksen ystävät ;)


"Pommac"
Tuo juoma on kamalaa litkua.

Jussi M. said...

Eihän tämä tullut yllätyksenä. PA on maininnut tästä asiasta monta kertaa bloggauksessaan. Itse olen myös absolutisti. En juo kahviakaan, mutta se johtuu vaan siitä että se on pahaa.

Skull said...

Voi voi, mites tässä nyt käy kun paheita on niin että riittää. Kahvinkin tähän voi lisätä, aikaisemmin en siitä niin perustanut mutta työelämässä sitä oppii arvostamaan sitä maanantaista piristystä aamutuimaan.

Skiriki said...

Olen poikkeava nörtti.

En voi sietää kahvia -- mokka-aromin suklaassa tai kakussa siedän, mutta aito kahvi rusahtaa kurkkuun todella pahasti kiinni.

Tämän seurauksena saan kummia katseita muilta kanssanörteiltä. Viime duunissa kesti pitkään ennenkuin väki tottui ajatukseen.

Mutta kahvi maistuu vaan niin kauhealle! :( Pari vuotta onnistuin sitä juomaan, kun olin 11 ja 12, mutta kun 13 paukahti mittariin, niin sen maku jotenkin mutatoitui suussani, enkä enää sitä pystynyt juomaan.

Lisäksi olen kofeiiniyliherkkä -- jos ylitän kahden kupin teeannoksen päivässä tai puolet pienestä energiajuomasta, niin on varsin helppoa pysyä ylhäällä 24+ tuntia ilman täydellistä kuukahtamista.

Ja muista se on vaan hassua ja poikkeavaa. :(

Anonymous said...

Hei Maria-kaima, ja anteeksi ylipitkä vastaukseni.

Kiitoksia selvennyksestä, olenkin aina ihmetellyt miksi muissa ihmisissä herättää oma absolutismini niin kovasti tunteita. Onneksi omat kaverini ymmärtävät asian eivätkä pidä sitä mitenkään erikoisena. Myönnän toki, että painostuksen alaisena olen tullut juoneeksi itseni humalatilaan, koska on yksinkertaisesti ollut helpompaa vain ottaa, kuin selvittää monelle tinkaajalle illassa, ettei maistu. Siksi toisekseen ainainen kuskinakki on vähän kelju. Kaverini eivät painosta ja nuoremmalla iällä puolustivat tyrkyttäjiä vastaan.
Kuvittelin aika pitkään kaveriporukkani positiivisen asenteen vuoksi, että absolutismi on normaalia ja aivan yleistä. Oli muuten aikamoinen pudotus todellisuuteen kun aloitin AMKin. Luokkakaverit seuraavat kuin hai laivaa ja inttävät että onko nyt hauskaa, mitä häh. Joo-o, olisi ihan hauskaa jos ei tarvitsisi jankata samaa asiaa loputtomiin. :P

Olet oikeassa, että baarissa tulee tylsää. Itselläni sen vuoksi, ettei siellä ole mitään tekemistä enkä voi pieniäänisenä edes melutason vuoksi jutella. Muut kuitenkin juokoot mitä lystäävät ja kuinka paljon lystäävät. Olemme yleensä kaveriporukalla mökillä tahi jollakulla kylässä mieluummin kuin baarissa, kaikkien mukavuuden vuoksi.

Oman juomattomuuteni takana on useampikin järkisyy: ensimmäisenä alkoholin äklö maku, toisena sen aiheuttama ikävä kuumuus ja pään painavuus, kolmantena kalorimäärä ja hinta. Pohjimmiltani olen perinyt juomattomuuteni kotoani, jossa ei juotu edes sitä yhtä saunakaljaa. Lähisuvussani on ollut kolme rattijuopumustapausta, ja heistä yhden näin teholla. Se syvensi railoa minun ja viinan välillä entisestään.

Olen koittanut kaikenlaisia tekosyitä, olen muun muassa väittänyt että minulla on sairaus, jonka vuoksi en voi juoda alkoholia (kilpirauhashäiriö tjs.) tai että joudun kuskiksi illalla. Ainakin silloin saa olla rauhassa, mutta tuntuu vähän dorkalta kun asiasta joutuu valehtelemaan. Helpompaa se kuitenkin on kuin käydä läpi tuo koko edellä kerrottu litaniani. :)

Paholaisen Asianajaja said...

Voin paljastaa, että sukulaiseni eivät ole 100% raittiita. Olen nähnyt lapsesta lähtien mitä alkoholi tekee ihmisille. Ei mitään vakavaa tai jatkuvaa juopottelua. Puheen sammallus häiritsee. Huonot tuoksut. Kaikkein pahimpana älykkyysosamäärän romahdus, eli jutut ovat järkyttävän typerää söhellystä. Ei kiinnosta.

Juomattomuuteeni vaikuttaa kuitenkin eniten se maku. Jos se ei häiritsisi, niin todennäköisesti olisin mukana toteamassa miten "sä oot hyvä jätkä, hölkynkölkyn!"

Mutta siinä tapauksessa en olisi suhteessa nykyisen ihanan (yhtä oudon) naisen kanssa, joten alkoholittomuus on ihan kannattavaa.